Kelle kaikille synnytys-pelosta pitää puhua? Neuvolan tädille? Pelkopolin kätilölle? Synnytyslääkärille?

Niin kuka sen loppu pelissä sitten päättää mutta pakkohan siitä on jollekin kertoa... Ei kyllä ole yhtään helpottanut, alkaa ainakin minun kohdalla saada liikaa yli otetta kyseinen asia.

Itsellä tiedossa suunniteltu sektio tämän kuun lopulla.



Minulla ainakin prosessi eteni niin että jo ekalla neuvolakäynnilla asia tuli esiin, kun kysyin että tehdäänkö kiireellisen sektion jälkeen automaattisesti sektio vai mennäänkö alatiesynnytykseen. Tällöin neuvolantäti vastasi että alatiesynnytys. Sanoin että asia pelottaa ja kauhistuttaa ja taisinpa vuodattaa pari kyynelettä. Jo silloin papereihin laitettiin että lähete pelkopolille. Terveydenhoitajakin vaihtui välillä. Itse olin siinä uskossa että pitää yrittää alatiesynnytystä ja ehkä stressasinkin siitä aika paljon, tosin en kyllä paljon aktiivisesti synnytystä miettinyt raskauden alussa vaan vältin ajattelemasta koko asiaa. Joskus puolen välin jälkeen neuvolan täti otti asian puheeksi, että koetko vielä haluavasi lähetteen pelkopolille, sanoin haluavani ja keskusteltiin mikä synnytyksessä pelottaa yms. Tämän jälkeen sain lähetteen ja asiasta on aina puhuttu neuvolassa.



Pelkopolin kätilön luona kävin 35+6 vkolla, jolloin taas puhuttiin siitä mikä synnytyksessä pelottaa, käytiin läpi edellinen synnytys ja sektio ja miten normaali alatiesynnytys olisi edennyt. Myös alatiesynnytyksen hyvät puolet vauvan kannalta ja millainen olisi minun mielestäni hyvä synnytys ja toisaalta mikä olisi pahinta mitä synnytyksessä (mielestäni) voisi tapahtua.



Tästä viikon päästä oli synnytystapa-arvio + synnytyslääkärin kanssa keskustelu. Siellä käytiin läpi tähän synnytykseen vaikuttavat seikat (eli periaatteessa fyysisesti ei olisi mitään estettä alatiesynnytykselle), leikkauksen huonot puolet (itse kysyin mikä sitten olisi pahinta mitä sektiossa voi käydä, kun en sitä osaa yhtään pelätä, toisin kuin alatiesynnytystä) ja taas tietysti alatiesynnytyksen hyvät (ja huonot) puolet. Näiden keskutelujen pohjalta sain siis suunnitellun sektion.



Varsinaiseen kysymykseesi... Omasta mielestäni mikään noista keskusteluista ei varsinaisesti ollut pelon käsittelyn kannalta erityisen hedelmällinen. Jos lähdettäisiin siitä että synnytyspelkoa halutaan lieventää tai poistaa niin että päätyykin alatiesynnytykseen, niin pitäisi tosiaan aloittaa jonkun psykologin kanssa keskustelut jo heti raskauden alussa tai mieluummin ennen sitä jos tietää pelkäävänsä synnytystä. Minulla varsinainen (alatie)synnytyspelko ei mihinkään kadonnut , vaikka synnytystä käsiteltiin ja siitä puhuttiin moneen otteeseen. Tiedän kyllä hyvät ja huonot puolet molemmissa tavoissa, sekä ymmärrän täysin että alatiesynnytys on vauvalle luonnollinen stressi, joka valmistaa sitä maailmaan. Omat pelkoni liittyvät ehkä lähinnä synnytyksen pysähtymiseen, siihen että vauva juuttuu kiinni, joudutaan " repimään" ulos, itselle tulee repeämiä tai vaualle jotain vaurioita. Toisaalta en yhtään epäile ettenkö pystyisi synnyttämään alateitse, kun siihen niin moni muukin nainen pystyy. Koenkin että käymäni keskustelut eivät vaikuttaneet pelkoon mitenkään, vaan ehkä olivat tavallaan järjestelmän tapa testata sitä haluanko sektion todella, vai olenko vielä käännytettävissä helposti (kärjistetysti sanoen). Alatiesynnytyksen pelko sinänsä on edelleen olemassa todella voimakkaana ja helpottunut olen myös siitä että jos vielä joskus tulen raskaaksi, saan varmasti sektion pyytämättä. Toisaalta neuvolassa minulle sanottiin että sektion saa kyllä, jos sen todella haluaa ja ketään ei pakoteta synnyttämään alateitse. Näihin sanoihin takerruin ja ne myös helpottivat suuresti omaa oloani. Olin varma siitä että haluan sektion ja onnellinen ja helpottunut siitä että sen lopulta sain.



Mutta itse pelon käsittelystä, kyllä se mielestäni tapahtuu jossain muualla kuin tuolla pelkopolilla tai lääkärin vastaanotolla ja se vaatii aikaa paljon enemmän kuin nuo pari käyntiä.



Tässä siis minun ajatuksiani pelkosektiosta.

eli aloin jo aika alkuvaiheessa puhumaan synnytyspelostani neuvolan kätilölle.

Hän sitten mainitsi asiasta neuvolalääkärille ja kehotti myös mainitsemaan itse, ja sanoi että neuvolalääkärilta saa lähetteen pelkopolille sairaalaan.



Neuvolalääkärin kanssa ei asiasta kauhean syvällisesti/pitkään puhuttu, mutta sen lähetteen hän laittoi.



Pelkopoli oli ainakin Jorvissa yhtäkuin keskustelu kätilön (kait asiaan koulutetun?) kanssa.

Kätilö oli mukava ja ymmärtäväinen, ei yrittänyt mielestäni painostaa mihinkään.

Kertoi kyllä kivunlievityksistä joita voi saada alatiesynnytyksen aikana (ja rohkaisi niitä käyttämään), mutta ei mielestäni yrittänyt vaikuttaa päätökseeni mitenkään.

Sanoi että voin saada ajan synnytyslääkärille, jos vielä pohdin asiaa/haluan sektion.



Eli ketju siis meni näin: neuvolan terkkari -> neuvolalääkäri

-> " pelkopoli" kätilö -> vielä mahd. sairaalan lääkäri (jos päättäisin haluta sektion).

Sitä en tiedä, miten automaattisesti tuon sektiopäätöksen sitten sairaalan lääkäriltä saisi, kai siinäkin ensin keskustelua käytäisiin.

muuten menee et voidaanko alatiesynnytykseen pakottaa? Mun pelkoa lääkäri ei suuresti noteerannu ja nyt menenkin kätilön juttusille ja haluisin vastauksen tuohon et voidaanko mut vastoin tahtoani pakottaa alatiesynnytykseen? Haluisin meinaan kans jotain mihin tarttua kun viikkojakin on vielä edessäpäin ja aika menee aivan hukkaan jos pitää murehtia synnytystä aivan jatkuvasti!

Lääkäri ei mulle ainakaan maininnu sanallakaan et voisin itse jotenkin vaikuttaa synnytystapaan ja musta se ei nyt ihan niin voi mennä..

Nikonmami:

muuten menee et voidaanko alatiesynnytykseen pakottaa? Mun pelkoa lääkäri ei suuresti noteerannu ja nyt menenkin kätilön juttusille ja haluisin vastauksen tuohon et voidaanko mut vastoin tahtoani pakottaa alatiesynnytykseen? Haluisin meinaan kans jotain mihin tarttua kun viikkojakin on vielä edessäpäin ja aika menee aivan hukkaan jos pitää murehtia synnytystä aivan jatkuvasti!

Lääkäri ei mulle ainakaan maininnu sanallakaan et voisin itse jotenkin vaikuttaa synnytystapaan ja musta se ei nyt ihan niin voi mennä..

Silloin periaatteessa alatiesynnytykseen voidaan pakottaa. Täytyy siis itse jälleen kerran pitää huoli, että saa sellaisen päätöksen suunnitellusta sektiosta (oli perusteena mikä hyvänsä, pelko tai joku muu), jossa lukee, että leikataan siinäkin tapauksessa mikäli käynnistyy jo aiemmin. Mikäli papereissa lukee, että " edetään tilanteen mukaan" synnytyksen käynnistyessä aiemmin niin tämä tarkoittaa ilmeisesti lähes automaattisesti alatiesynnytystä. Eli tämähän sitten on juuri sitä pakottamista, mikäli tuossa tilanteessa joutuu vielä itse kynsin ja hampain tappelemaan siitä että leikkauspäätöksestä pidetään kiinni.

Näin oli käynyt jollekin, jolla suunnitellun sektion perusteena oli ahdas lantio ja iso vauva, joten jos he sellaisiakin lähtevät väkisin alatiesynnytyttämään, niin saatika sitten pelkopotilaita.

Minulle tosiaan sekä neuvolan terveydenhoitaja, että pelkopolin kätilö sanoivat että ketään ei voida pakottaa synnyttämään alateitse. Itse olisin kääntänyt asian niin päin, että miten voin pakottaa henkilökunnan " antamaan" minulle sektion?? Siis jos todetaan että mitään fyysistä estettä alatiesynnytykselle ei ole, niin saako sektion joka tapauksessa varmasti?? No noista sanoista rohkaistuneena pidin synnytyslääkärin luona siinä mielessä oman pääni että hän ehdotti että odotetaan laskettua päivää ja jos synnytys ei ole käynnistynyt, niin sovitaan jatkosta. Sanoin että itselläni olisi levollisempi mieli, jos sektiopäivä olisi sovittu eikä asiaa tarvitsisi enää yökausia miettiä. Tämän jälkeen lääkäri laittoi kätilölle lähetteen (?) tms että sektioaika varataan. Koin että sain sektion helposti enkä joutunut tappelemaan. En tietenkään tiedä millaiset lausunnot esim pelkopolin kätilö oli koneelle laittanut aiemmasta keskustelustamme. Siis oliko sektiota tavallaan jo puollettu aiemman keskustelun pohjalta.



Itse sanoin että jos synnytys käynnistyy aikaisemmin itsestään, olen valmis yrittämään alatiesynnytystä, mutta jos se ei etene (kuten aiemmassa synnytyksessä) haluan sektion. Ja kätilö vielä sektioaikaa sovittaessa sanoi että jos käynnistyy itsestään ennen sovittua päivää, sektio voidaan tehdä päivystyksessä. Näin siis Naistenklinikalla.