Se on TIISTAI KESÄKERTUT
Kommentit (21)
Pakkaset sen kuin jatkuvat, tietääköhän sitten ensi kesäksi helteitä. Toisaalta ois kiva kun ois lämmin kesä,mutta pienen vauvan kanssa aika rastitavaa. Vuoden 2003 kesä oli kyllä tukahduttava, varsinki heinäkuu, ei oikein pystynyt pienen vauvan kanssa lähtemään kauas kotoa.
Kiva oli kuulla Annnamiina uudesta neuvolasta. Menen sinne tänä iltana, voi olla, että menen nyt yksin. Voisikohan sinne ottaa lapsen mukaan, ois kyllä kiva jännä jos esikoinenki näkis tulevan siskon/veljen ultrassa. Mä taidan harkita sitten tuolla käymistä. Mulla vaihtuis nyt neuvola Mäntylästä Kaukovainiolle, ja jotenki ei nappaa, koska Mäntylä oli kans mukavan kodikas ja lämminhenkinen paikka. Oisko ketään kesäkerttua Oulusta, joka on käynyt Kaukovainion neuvolassa?
Nyt täytyy painiau töihin, hauskaa päivää kaikille!
sokuri 23+2 ja poika 06/03
Mä kävin eilen hiukan katselemassa vaunuja ja ihastuin ihan totaalisesti Emmaljungan Edge Duo Combi-yhdistelmiin, Sport-rungolla. En oikein ees tiiä mikä niissä niin kolahti, mutta kolahti. Tyttö oli myös mukana ja sanoi että on hyvät :)
Tytölle ostettiin aikanaan silloin Brion Novat ja ne ei minun mielestä olleet kovin kivat, ne on siis myyty jo pois.
Onkos kenelläkään kokemusta noista E:n vaunuista? Saakos niitä tilattua tuolta Saksasta halvemmalla?
Ilmeisesti hiukan rasitti tuo mummolareissu viikonloppuna enemmänkin kuin vain hermoja :) Nyt on eilen ja tänään supistellut aika kipeesti aika ajoin, säteilee ihan tuonne jalkoihin saakka. Onneksi on maanantaina taas lääkärin kontrolli, niin saa tietää tilanteen.
Torstaina meen kättärin synnytyspelkopolille. Kävin siellä myös esikoista odottaessani ja aattelin ensin että tää synnytys menee jo " rutiinilla" , mutta olen alkanut taas pelätä kaikenlaista. Ihmismieli on jännä, sillä ekasta synnytyksestä ei todellakaan jäänyt mitään traumoja tms. Pikemminkin päinvastoin... Mutta olen sellainen pähkäilijä pohtija, että olen onnistunut taas kaikki kauhut päähäni kehitteleen :)
Pakkasta olisi reilut 15 edelleen ja ajattelin lähtä tekemään pian lenkin kirpeessä säässä. Tyttö on tänään päiväkodissa, joten voin sitten sen jälkeen levätä kunnolla.
Mukavaa päivää kaikille :)
Meillä ollaan kipeinä.Neidille on tullut kova nuha ja yö oli sitten sen mukainen.Mies soitteli töistä,taitaa olla mahatautia kun kuulemma vatsas kiertää. Voi itku..
Omassa mahassa myllertää myös,mutta tämä on ihanaa myllerrystä.Yöllä kun valvoin niin kovasti vauva biletti myös.On vaan sen verran iisejä potkuja ettei ne vielä haittaa.Kyllä niihin ajan kanssa voimaakin tulee =)
Oli jotain galluppia miehen ulkonäöstä ollut joskus.Minun rakas aviopuoliso on sellain motoristihenkinen pitkätukka. Enpä osaa hänestä pitää oikein kertoa.Normaalin pituinen ja vartaloinen,ehkä enempi kuitenkin hoikka.
Neiti repii villatakin liepeitä,joten pitää mennä..
Tuulia,Mimmi 10kk+ ja sykerö rv 19+3
[color=blue]vantaalla ainaskin
mahottoman pitkään nukuttiin tänään: 8.30 asti...ja nyt tuntuu että koko päivä on menny ihan hukkaan jo
perjantaina olis neuvola taas, tulis jo pian tuo perrrjantai :D
♥
Suhmura: kiva kun oon päässy uniinkin :DD
itekkin oon kerran nähnyt jonkun epämääräisen unen kesäkertuista :) kivasti jää tuonne alitajuntaan nää jutut.
♥
masennuksesta: joskus tuo saattaa tulla hyvinkin salakavalasti...yht äkkiä voit huomata ettet halua tehdä mitään...olla kenenkään kanssa ym...ite oon joskus ajatellut tälläisessä elämän vaiheessa että haluaisin vain nukkua pois :((
tosin tästä on jo montamonta vuotta...mutta pointti oli se ettei aina välttämättä itse edes tajua olevansa masentunut, ennen kuin masennus menee ohi.
itsellä kriittisin aika on aina talvella...en oo talvi immeinen :/
♥
äh nyt on pakko kiiruhtaa vaipan vaihtoon...tuun vaikka myöhemmin kertoilemaan omiakin kuulumisia
krisse rv 21+4
minä tyttö se vetäsin pitkästä aikaa kunnon unet. ah.
viime viikolla oli neuvolla ja ajattelin aluksi että hg olisi ollut todella matala ja verenpaineet päin mäntyä kun olen ollut niin väsynyt. no eipä ollut.
hg oli 140 ja paineet olivat hyvät. en nyt jaksa kaivaa tuota kosrttia esille.
eli en siis saanut selitystä väsymykseen.
paino ei ollut noussut kun noin puol kiloo. alussahan jostain kumman syystä sitä tippui 5kiloa. enkä edes oksennellut.
saatiin aika synnytysvalmennukseen. mieskin pääsee mukaan ainakin ekalle keralle.oli nyt neuvollassakin ensimmäistä kertaa. jännittyneenä istui ja kuunteli.
semmoista olisin kysynyt, että tuntuvatko supistukset teillä tässä vaiheessa mahassa vai tuolla alapäässä. itsellä päivittäin alapäässä ja tuolla pyllyn seutuvilla. en oikein tiedä mitä ne on ja täytyykö niistä huolestua. mahassa en ole supistuksia tuntenut. raskas työ varmaankin aiheuttaa osan.
hyvät päivänjatkot kaikille.
7 viikkoa, 3 päivää ja reilu 5 tuntia töissä.
Joista yksi viikko on onneksi vielä talviloma. Vähiin käy!
Masennus on vaikea asia, itselle ja läheisille. Koska sitä saattaa pystyä pitämään sellaisen ulkokuoren, etteivät muut huomaa kuinka masentunut oikeasti onkaan. Eli ei ymmärrä auttaa vaikka haluaisi jos tietäisi että on tarvetta..
Oon itseasiassa miettinyt tuota synnytyksen jälkeistä masennusta, pitäisikö siihen jotenkin jo varautua jollain tavalla. Varmaan pitää miehen kanssa ainakin etukäteen keskustella, että näinkin saattaa käydä.
No joo, sitten iloisempiin asioihin, tänään neuvola! Ja saa ne Kelan laput! Hiphei tukea hakemaan!
Jaa-a, pitää varmaan töitäkin tehdä välillä.. Nyt kun vielä on töissä.
Mrs.M & Rääpäle, rv 22+3
ei tainnut mun kouluunmenohaaveista tulla mitään :( aamusta asti on supistellut ikävästi.
7.6.06 kyselikin noista supistuksista. mulla tuntuu yleensä mahassa, mutta joskus tuntuu ikävää painontunnetta myös alapäässä. mut ei ole kuitenkaan kohdunsuulla tapahtunut vielä mitään, että jospa se ei olis vaarallista. tympeän tuntuista se kuitenkin on.
mulla on kans taipumusta masennukseen. pari kertaa on ollut melko pahanakin, että ei pitkään aikaan ole ollut elämänhalua. mies ajatteli esikoista odottaessa, että mulle ihan varmasti tulee synnytyksen jälkeinen masennus, vaan eipä tullut! toivottavasti ei nytkään.
miehen ulkonäöstä taisi olla puhetta. mun mies on ihan lyhyttukkainen (entinen pitkätukka :), parrakas, normaalivartaloinen. mustat vatteet aina. sellainen hevarinörtti :) siis näyttää hevarilta, mutta on ihan nörtti. sellainen jonka kainoloon on ihana käpertyä. (no nyt tuli miestä ikävä).
mukavaa päivänjatkoa kaikille!
gabriela rv 21+4
Aamulla kävin rakenneultrassa, kaikki hyvin! Ai, tätä onnea!!! Tuossa on vieressä ultrakuvia, ihan pojan oloinen tuo vauva kyllä on. Sivuprofiilikin ihan kuin meidän pojalla oli. Tosin sormet ja sääret oli vauvalla pitkät, kuten oli meidän tytöllä, joten mene ja tiedä...Jotenkin mulla on niin poikaolo, vaikka oireet ja vatsan muoto viittaavat kovasti tyttöön.
Mutta ei pelkkää hyvää kuitenkaan kuulu, on meinaan noi suppailut lisääntynyt ihan tosissaan. En saa nukuttua, viime yönäkin heräsin klo 02.00 supistuksiin ja siitä sitten valvoin aamuun asti, kuin myös monena yönä jo putkeen. Viime perjantainahan kävin Nkl:n polilla kun suppaili ja erehdyin sinne työpaikan lääkäriin joka ei enää löytäny niitä elonmerkkejä sikiöstä, huh...noh, kuitenkin tossa perjantaina antamassa pissanäytteessä oli jotain outoa ja annoin sitten tänään uuden näytteen ja soittavat takaisin et josko on joku tulehdus, niin sehän selittäis myös toivottavasti nämä supistelut!
Supistelut on menkkamaisen kivuliaita ja säteilee reisiin asti. Lisäksi ne tuntuvat sellaisena repivänä ja kummallisena paineena tuolla haarovälissä. Ikäänkuin joku pallo poksahtaisi hetkenä minä hyvänsä tuolla haaroivälissä :/.
Nyt oon siis saikulla ollut viime torstaista asti ja loppu viikosta menen takas Naikkarille jos ei ole tulehdusta ja nämä supparit vaan jatkuu. Kohdunsuu oli kyllä kiinni, joten siitä ei huolta.
Kaikenlaisia ajatuksia sitä miettiikin yöllä kun valvoo ja tuskailee vauvan hyvinvoinnin kanssa. Viime yönä mietin että jos tämä supistelu jatkuu ja vaikka voimistuisi ja keskeyttäisi raskauden niin mitä vauvalle kävisi? Siis haudataanko alle 25 viikolla syntynyt? Mies oli kyllä ihan järkyttynyt aamulla kun vollotin kodinhoitohuoneessa ja pohdin tuota kysymystä, miltei suuttui että eihän tollaisia saa edes miettiä! Mutta oikeasti tietääkö kukaan jos noin kävisi että saako vauvan haudata vai " hävitetäänkö" se vaan?
En tiedä miksi oon niin vauhkona nyt tämän kolmannen raskauden kanssa, pelkään kokoajan pahinta, tosi hölmöä, pitäis osata nauttia tästä, etenkin kun tämä aika varmasti meidän viimeinen vauveli.
Täytyy kait jatkaa noiden ultrakuvien tuijotusta ja yrittää keskittyä positiivisiin ajatuksiin!! Ajattelinkin että jos jaksais käydä vaunuja katselemassa joku päivä, niin tulis konkreettisemmaks tämä odotus ehkä...
Niin, ultran mukaan vauva vastasi kyllä viikon isompaa (20+3), mutta eivät silti muuttaneet sitä?
t. mariadee 19+4
Heippa kaikille.
Kauan odottama rakenneultrapäivä on vihdoin saapunut! Jännittää kyllä, mutta myös positiivisessa mielessä. Saapi nähdä, sanovatko/näkevätkö sukupuolta. HUS:in sairaaloissa ei kuulemma " saa" sanoa, kumpi on. Eipä sillä oo mitään väliä, kunhan jompi kumpi tulee ja terveenä:-)
Eilen täällä oli ollut perhegalluppia, joten tässä meidän perheen status:
minä 31 v., mies 31 v., kissat 12 v. ja 8 v. Helsingissä asutaan ja esikoista siis odotetaan.
Maha on alkanut pongahtaa vähän enemmän nyt, ja edelleen odotan niitä potkuja mahasta:-) Sunnuntai-iltana ekaa kertaa oli sellainen olo, että noi vois olla meidän vauvan liikkeet, mutta 100 varma en vielä ole.
Aurinkoista pakkaspäivää kaikille!
Riksu rv 19+6
Aurinko pasitaa niin ihanasti ulkona vaan on niin mahoton pakkanen että se ei kutsu luokseen . Ulkoilu kyllä ei tekis pahaa, no se korjaantuu viimeistään loppuviikolla kun miehelläkin alkaa loma. Yhdessä kun on mukavampi! Lueskelin tossa noita masennusviestejä ja pitää vaan myöntää että itsellänikun on siihen taipumusta. Pikkasen takaraivossa on alkanut käymään ajatus siitä että iskeeköhän se sit synnytyksen jälkeen. No sen säkee sitte siihen kun ei kauheesti vaoi itte vaikuttaa. Mukavaa tiistaita kaikille kesäkerttusille.
myy+ nasu rv 19+4
Aamulla kävin sitten rakenne-ultrassa. Mies ei päässytkään mukaan, kun oli työkiireitä. Kaikki oli pikkusella kunnossa. Kovasti oli sitkeäuninen ja liikkui vain vähän vaikka kuinka yritettiin häntä häiritä :) Se on hyvä että on hyvät unenlahjat :D Ultraaja oli vanhempi kätilö, joka alkoi sitten katsomalla katsomaan tuota sukupuoltakin... ja kyllähän siellä jalkojen välissä vehkeet nähtiin niin että poikaa odotellaan. Käänteli ja väänteli sitten vielä niin että saatiin isukillekin kuva pippelistä.
Pakko oli sitten mennä heti shoppailemaan. En tätä ennen olekaan mitään vielä vauville hankkinut... mutta nyt tuli ostettua ihania pojan vaatteita. Pienet samettiset ruskeat lappuhaalarit ja muutamia muodikkaita ruskearaitaisia paitoja. Kyllä se jotenkin muuttaa asian vielä konkreettisemmaksi kun tietää kumpaa odottaa ja saa hankkia tälle aivan omia tarkoituksella hankittuja vaatteita ja tarvikkeita.
Siskolla sitten kävin ja näytettiin siskonpojille serkun kuvia. Vanhempi (6 v.) kummasteli kovasti että on pieni... ja nuorempi (3 v.) kyseli miksei se tulisi jo nyt pois mahasta. Tuntui ymmärtävän kun selitin sitä kuinka vauva kasvaa mahassa ja tulee sitten vasta pois kun on tarpeeksi iso. Vanhempi sitten piirsi kuvan minusta ja miehestäni ja pikkuisesta mahassani. :) Tosi suloista. Laskettiin sitten vielä yhdessä miten pitkään pitää vielä odottaa ja että on vielä pääsiäiset, vaput ja äitienpäivätkin ennen kuin tulee juhannus ja vauvi syntyy. Kummankin mielestä on hyvä että serkkukin on poika.
Ninni ja vauvi rv 19+6
Harvakseltaan jälleen pinoutuisin.
Oma masu senkus kasvaa ja potkii! :D Vointi hyvä, ei valittamista, nyt kun närästys lähti jonnekin lomille taas hetkeksi. Pelästyin jo viikonloppuna, että nytkö se alkaa ja päättyy vasta synnytykseen.. Lonkkia aina välillä iltaisin särkee, taitaa liitokset löystyä pikkuhiljaa.
Mariadeelle tulin lähinnä kommentoimaan, että kyllä sen vauvan saa itse haudata, vaikkei olisi vielä edes rv25 täynnä. Lähinnä kai noissa yhteissiunauksissa on ajateltu päästää vanhemmat helpommalla (ja halvemmalla), kun ei tarvitse alkaa hautapaikkoja järjestelemään. Olen kyllä enemmän kuin tyytyväinen, että otettiin tytöllemme oma hautapaikka (ja sinne viereen meidätkin sitten aikanaan haudataan), saa pitää siellä sellaista " järjestystä" kuin haluaa. Toki tilanne on eri kun vauva kuolee täysin valmiina rv42. Mutta monet siinäkin tapauksessa päätyvät siihen, että vauva polttohaudataan ja siunataan lasten yhteiseen muistolehtoon, eikä omaa hautapaikkaa oteta. Siunaustilaisuus toki näissä tapauksissa pidetään erikseen, eikä yhteissiunausta kuten pienemmillä viikoilla syntyneille. Toki pienemmilläkin viikoilla syntyneet saavat perheen niin halutessa ihan oman siunaustilaisuuden.
Pelkopolille laitetaan lähete viikon päästä neuvolassa, mennee maaliskuulle ensimmäinen käynti. Toivottavasti en odota liikoja pelkopolikäynneiltä.. Seuraava ultra on tasan kk päästä.
Mariadee, mä pähkäilin ihan samaa ajatusta pari viikkoa sitte kun kadotin vauvelin liikkeet miltei vkon ajaksi. JA jopa ehdin selvittääkin asian ja kuten tuolla lopussa joku mainitsikin, tosiaan itse saa haudata vauvansa vaikka tulisi aikaisin jo pois. Eli jos haluaa, voi tosiaan hankkia hautapaikan vauvalleen tai sitten voi halutessaan laittaa häent lasten muistolehtoon.
JA minä myös olen paljon " hysteerisempi" tästä kolmannesta raskaudesta kun esim. 2 aiemmasta. Mistä lie johtunee?? Itse epäilen et johtuu siitä kun tosiaan on nuo 2 maailman rakkainta jo täällä, konkreettisemmin tietää mitä menettää jos tälle kolmannelle nyt jotain kävis jo raskauden aikana =/
Täällä oma (.) ei uusia tuulia. Liikeet olleet 2 pvää taas paljon heikommat kuin esim. koko viikko taaksepäin, jolloin tuntui että meidän vauva on saanut sätkyn kun taukoamatta kikkailee masussa ;D
Masu kavsaa ja puolet ihmisistä päivittelee jo kuinka iso mun maha on, ja toinen puoli yllättyy ku se on vielä näin pieni. Mikään ei ole siis hyvä kenellekään, heh...
Miehen ulkonäöstä: Mulla mies 183cm ja 90+kg. Erittäin harteikas ja iso käsivartinen mies (salilla paljon). Ristiverinen ja lyhyt tukkainen, siniset silmät. Töihin pukeutuu pukuihin mutta vapaa-aikana merkki farkut ja paidat päällä posottaa menee. Ehkä aavistuksen jupahtava kun vain merkkikuteet kelpaa ;DDDDDDDDDDDD Mutta muuten mukava, positiivinen ja rauhallinen luonteeltaan. Rakastaa moottoripyöräilyä, lumilautailua ja tekniikkaa.
Nyt tyttö tuli koulusta joten heipat =)))
Marieela ja Paapero 20+2 ♥
Kävin tänään neuvolassa ja nolona olin merkinnyt väärän päivämäärän kalenteriin. Aika olisi ollut vasta huomenna, mutta onneks joku oli just perunut tän päivän ajan ja pääsin kuitenkin vastaanotolle. Hemppa oli vähän noussut, 117. (viimeks 113). Paino edelleen miinuksella puoli kiloa. Sf-mitta oli 20, eli ihan normaali. Kaveri potki ja kääntyili niin paljon, ettei sydänääniä saatu kuuluviin kuin hetkeksi. Mut enpä mie niitä enää niin kaipaile kun vauva potkii.
Sain raskaustodistuksen ja nyt pitäis rueta täyttelemään lippulappusia. Ei olekaan niin helppo juttu kun olen opiskelija ja käyn lisäksi töissä. Pitää perua opintotuki, hakea yleistä asumistukea. Mieheltä pitää vissiin perua opintotuen asumislisä ym. Voi olla seuraava vuosi yhtä papereiden pyörittämistä.
Mies on ollut räkätaudissa pari päivää ja nyt on oma olokin vähän heikko. Lämpö tällä hetkellä 36,9, joten näyttää että se nousee vielä. Ei olis todellakaan vara olla nyt kipeänä kun kouluun pitäis ehdottomasti mennä. Pitää katsoa huominen vointi ja tehdä sitten päätöksiä...
Tytteli-83 rv 21+6
Ultrakuulumisia täältä kuitenkin.
Vauva vastasi kooltaan täysin viikkoja. Painoarvio oli 366g. Rakenteet näytti olevan ok. Sukupuolta kun kysyin, niin lääkäri sanoi että " ei täällä pippeliä näy, voisi olla tyttö." Täysin varma ei kuitenkaan ollut, mutta kätilö yllytti ostamaan mekkoja valmiiksi, sanoi että voihan ne sitten ommella shortseiksi jos poika tuleekin... =D Ihana yllätyshän tuo olisi jos tyttö kahden pojan jälkeen tulisi. Olin ihan varma, että se sanoo että poika tämä on, mutta eipäs sanonutkaan. Nyt sitten haaveilen tytöstä ja anoppi vielä sai mut haaveilemaan lisää ku ennustaja oli ennustanut meille tyttöä... Noh, itse en kyllä niihin kamalasti usko. Mutta varmuus saadaan vasta vauvan synnyttyä. Eikä se pettymys ole vaikka poika sitten syntyisikin. ;)
Sellaista täällä. Sori tää omanapainen kirjoitus. :)
mirju ja pikku-pööpöti 21+2
Neuvolassa oltiin tänään. Painoa oli tullut noin kolme kiloa kolmessa viikossa joten kuulemma tullut aivan liikaa! Että sillä lailla. Missään ei ylimääräistä näy, kohtu on vain lähiaikoina kasvanut.. Mutta kun luku on luku, ja jos luku on liian suuri niin olen varmasti istunut kotona vain sohvalla ja mutustanut herkkuja päivät pitkät liikkumatta laisinkaan.
Samalla sitten pisti ajan sokerirasitukseen, kun sitä painoa on nyt tullut niin paljon (virtsassa ei kuitenkaan ole ollut yhtään sokeria..). Onko muille annettu aikaa?
Ultrakuulumisia ja mielipiteitä neuvolasta täällä uteliaana odottelen =)
Annamiina
Mrs.Marple, mä saan kuulema sokeripaastokutsun viikolla 26 ellei ennen sitä ilmene mitään ihmeitä. Kutsu tulee lähinnä siksi että toisessa raskaudessa oli diabetes mulla. Ekassa raskaudessa mulla pamahti kerran 4kg kuussa ja siitä sain hurjat valistukset kuinka nyt pitää jättää pulla pois jne., ärsyttävä eukko oli se silloinen nla-täti. Jouduin myös siitä rasitukseen mutta eipä ollut mitään vaikka oli jopa pissassa kerran sokeria.
Kakkosen kanssa taas ei painoa tullut juurikaan eikä pissassa ollut sokrua mutta silti olikin sitten se diabetes...Saas nähdä kuinka tämän kolmannen kanssa sitten käy!
Minä olen vaan ihaillut noita ultrakuvia, ja mitä enemmän niitä katson niin sitä enemmän pojalta vauva vaan vaikuttaa, en edes oikein tiedä miksi? Jotenkin niin" jössikkämäinen" . Paino arviota ei annettu, mutta pituus kuulema jotain 20cm luokkaa (ympäripyöreesti) sanoi kätilö. Oli kyllä ihana kätilö tällä kertaa, rauhallinen ja selitti tarkkaan kaikki ja tutki pitkään ja hartaasti.
Nyt sohvalle supistusten kanssa!
Taas pinoo alottamassa, mut en jaksa ootella, et joku muu tekee sen, ei viiti koko päivää konetta auki pitää, lastenohjelmien ajan riittää..
Viiminen työpäivä pyörähti käyntiin ja köpelösti meinas käydä. Kuuntelin unen läpi jotain hassua ääntä... KÄNNYKÄN HERÄTYSTÄ!!! No onneks hokasin lopulta...
Yöllä nauroin ihan tosissaan: KRISSE asu tossa naapurissa! 3v tyttö pyöri mukana... Juttusille asti en päässy :) Eli nyt te alatte tulla uniinki jo!
Ja Mrs.Marple: en hokannu ite et mitään masennusta ois, mut näin jälkeen päin... Aattelin vaan olevani tavallista saamattomampi ja kotitöistä välttämättömimmät sain vaan hädin tuskin tehtyä... Tai sit se kukoistava keskiraskaus tuli ryminällä...
2vko 3pv ja lähetään miehen kans 1v-häämatkalle. (18.2 oikeesti hääpäivä) Varasin hotellista 2vrk, saa nähä niinkö maltan olla niin kauan pois poijan luota! Mut toisaalta sit ei varmaan ihan vähään aikaan olla lähössä...
Juu, puuro alkaa olla valmis ja ainaski oma maha kurnii jo...
Suhmura ja Napura 22+5 ja poitsu 12/03