Vauvan "väkivaltainen" käytös
Hei! Minulla on 9 kk vanha tyttö ja jo jonkun aikaa minua on mietityttänyt vauvan väkivaltainen käytös. Hän puree, repii hiuksista ja kourii naamasta. On purrut molempia mummojaan ja jonkun verran myös isäänsä, mutta pahin käytös kohdistuu minuun. Pahimmillaan tämä tulee esille, kun leikin vauvan kanssa lattialla. Lattialla makaillessani hän ryömii kovaa vauhtia kohti suu ammollaan "hullunkiilto silmissä" ja iskee kiinni. Jos häntä ei estä, hän puree uudelleen ja uudelleen. Ei pelkästään kalua esim. kättä, vaan vetää nahkaa hampaiden välissä. Ja puree siis täysillä. Samassa tilanteessa hän repii hiuksistani ja kourii kipeästi naamasta (poskesta, huulista, nenästä, silmäkulmista). En ole huomannut, että toiminta varsinaisesti huvittaisi häntä, eli ei naureskele kiellettäessä tms. vaan vaikuttaa minusta pikemminkin vihaiselta. Myös joskus syliin otettaessa yrittää purra poskesta ja mm. kerran ruokaa laittaessani ryömi taakseni ja puri pohkeesta. Ja tuota naamasta kourimista yrittää tehdä esim. vieressä sängyssä pötköttäessään. Hampaita hänellä siis on ja tulollaankin koko ajan, eli osin voi tuo puremisvimma johtua siitäkin. Netin keskustelufoorumeilta en ole vastaavaa löytänyt, vaan muilla purraan rinnasta. Meillä sitä ei taas muutaman kerran jälkeen ole tehty. Lapsi on ensimmäiseni, joten kaikki omasta mielestä "outo" käytös huolestuttaa, kun aiempaa kokemusta/vertailukohtaa ei ole. Olen jo ruvennut ajattelemaan, ettei vauvani pidä minusta, koska murjoo minua tuolla tavalla. Seuraava neuvola on vasta parin viikon päästä, joten en ole sielläkään voinut asiasta kysyä. Täytyykö tästä siis olla huolissaan vai onko em. käytös normaalia? Koska tuollaisen voisi odottaa loppuvan?
Minun lapseni vähän vanhempi ja about tuossa iässä oli hyvin vastaavaa käytöstä. Toki ihmettelin minäkin tuota alkuun, mutta taitaa kuulua ikään osalla vauvoista. Minua puri poikani eniten ja isäänsä välillä myös. Takareiteen yllätys sattui kaikkein eniten... Meillä taisi olla kyse siitä, että oppi tuollaisen taidon ja sitten harjoitteli vielä lisää sitä. Joka kerta tietysti kielsin puremasta kun lähestyi sillä aikeella ja toruin jos oli ehtinyt purra ennen kuin huomasin varoa. Pikkuhiljaa tuo väheni ja muutaman kuukauden päästä tuota oli enää todella harvoin. Meillä kyse ei ollut huomionhausta vaan luulen että hän ajatteli keksineensä uuden taidon ja käytti sitä. Meillä ei päivällä ole tuttia vauvalla eikä hän ehkä tajunnut että pehmoeläimiä ja leluja voi purra mutta ei ihmisiä. Nyt yli vuoden iässä tajuaa tuollaisia asioita ja kieltoja paremmin. Toivottavasti menee teilläkin ohi. Ja vielä sellainen, että kysyppä neuvolasta heidän sähköpostiaan. Meillä toiminut hyvin jos joskus ollut ei akuuttia asiaa niin on voinut meilata. Tsemppiä ja pärjäämistä! T: myöskin esikoisen äiti