Oulun seudun esikkoäidit kesäkuussa

Mukavaa kesäkuuta! Niin se aika menee. Minäkin ihmettelen, miten tämä aika juoksee. Yhtäkkiä mun mahavauvani on jo melkeen 6kk.



Meillä uppois kiinteitä ihan mahottomia määriä, jos antaisin. Sampo syö kolme kertaa päivässä, aamulla puuroa ja sosetta, päivällä peruna-porkkanaa yleensä ja iltasella vielä sosetta. Ei oo tullu mahavaivaa ku luumusta, joten on edetty aika reippaaseen tahtiin. Koitan tässäkin asiassa luottaa Sampoon, se taitaa tietää parhaiten miten tässä asiassa mennään. :) Iltaan aion lisätä vielä tuon puuron, kunhan jaksan. :) Voi sitten hyvillä mielin tehdä yövierotusta, kun tietää ettei sillä ainakaan nälkä ole. Miehellä on loma heinäkuussa ja sinne asti aion sinnitellä näillä unilla, sitten on Sampon aika lopettaa se jatkuva yötissittely. Tavotteena on siis saada kiinteiden määrä kohtuulliseksi siihen mennessä, niin ei pitäis olla nälkä yöllä.



Niin joo, onnea Gribzille uuteen kotiin! Mekinhän asutaan tässä melko lähellä. :)



Nyt Sampo aamupäiväunille ja ite kans. Me oltiin hereillä klo 1-3 ja 4-5, kuudelta herättiin... Sampoa ei vaan väsyttäny! Mua kyllä senkin eestä...

Pitkästä aikaa jos kirjoittelisin muutaman rivin :) Ihanaa kesäkuuta kaikille! Niin ne kuukaudet vilistää, ja vauvat kasvavat ja osaavat jo vaikka mitä!



Me muutettiin maanantaina. Oli aika kova homma, mutta saatiin romut siirrettyä tänne uuteen kotiin. Sekaisin on täällä vielä paikat, mutta laatikko kerrallaan mennään eteenpäin. Keittiössä on aikalailla kaikki paikallaan, ja se onkin tärkeintä, on yhtä ruoanlaittoa ja syömistä tämä elämä nykyään. :) Pidetään sitten miitti täällä, kun me saadaan tämä huusholli ihmismäiseen kuntoon. Tää on siitä kiva, että meillä on sekä etu- että takapiha, eli kesäaikaan tilaa on ihan kivasti (säävarauksella tosin :)).



Marsupialia, meillä ainakin pojan yötissittelyt on vähentyny yhteen (1!), kun kiinteitä alkoi menemään enemmän. Toivotaan, että teilläkin pikkuhiljaa yötissittely vähenis. Pojulla on hyvä ruokahalu ja kaikki muu mitä olen tarjonnut, on uponnut, paitsi mango. Me syödään lounas, välipala ja päivällinen ja illalla ollaan vielä annettu vähän hedelmää, että nukkuis paremmin yöllä. Puuroa ollaan maisteltu pari kertaa ja se uppoaa tosi hyvin, pitää varmaan sekin sitten lisätä ohjelmaan.



Gribzille onnea uuteen kotiin! Teillähän muutto sujui mallikkaasti, kun lähditte vauvan kans evakkoon :)



Jade, toivotaan, että tyttö alkaa teillä pulskistumaan. Vaikka mun mielestä se on niiiiin suloinen hentoisena neitona

Mikä toi varmennushomma on? Ja osa mun teksistä hävisi! Enkä jaksa kirjottaa enää uudestaan. Voi &%#?(!# tätä palstaa!



Mut nyt tavaranpurkuhommiin, pitää koittaa ensi kerralla saada enemmän tekstiä palstalle :)

Pitkästä aikaa määkin tänne jotain kirjottelen.



Mistähän sitä alkais. Meillä tosiaan on poika nyt ollu muutaman päivän flunssassa. Tosi räkänen on, yskii, on kuumeillu ja oksentanu. Luulen että tuo oksentaminen johtuu siitä kun on niin kovasti limanen. Yökkii aina välillä. Poika on itkeny nyt enemmän kuin varmaan koko elinaikanaan yhteensä. Aivan hirveitä itkumaratoneja on iltasin eikä mikään helpota :( Itsestä tuntuu niin pahalta katsoa kun lapsella on paha olla!



Käytiin tänään lääkärissä ja lääkäri kommentoi pojan korvia että ” ei nämä kyllä ihan terveetkään oo”. Ei kuitenkaan ruvennu kirjottamaan antibioottikuuria niihin kun ei ihan selvästi oo vielä tulehtunu. Sano että jos oireet jatkuu niin tulla huomenna tai ylihuomenna uudestaan näyttään niitä. Tosi kiva roudata sairasta lasta joka perhanan päivä tonne terveysasemalle!!!!



Hetki sitten taas päätty yks itkukohtaus. Nukahti päiväunille. Kipeä tuo poika ihan varmasti on. Ei se muuten nuin huutais. Suppoja oon jo kahteen otteeseen tänään sille laittanu. Ootan jo nyt kauhun sekaisin tuntein tulevaa yöunille menoa. Tuntuu että mää oon jo ihan poikki ton lapsen itkun kans. Tekis mieli vaan itekki itkiä siinä mukana. Onneks mies on ollu illat kotona joten ollaan vuorotellen yritetty poikaa rauhotella.



Eilen oli 5kk neuvolapäiväkin. Mitat tällä kertaa 9700g ja 70,7cm. Meijän oma neuvolatäti jäi eläkkeelle ja nyt oli eri täti väliaikasesti. Tulevasta uudesta neuvolatätistä ei oo vielä mitään tietoa. On kyllä jännä miten erilainen tyyli jokaisella terveydenhoitajalla on. Meijän käynti alko niin että se täti kysy tietenki heti kuulumisia ja sitten se halus ottaa pojan syliinsä. Siinä sitä pyöritteli ja jututti. Sen jälkeen se laitto patjan lattialle ja siellä touhuttiin pojan kans. Käänteli sitä mahalleen ja selälleen ja tarjos leluja jne… Kaikesta tästä lopputuloksena olikin sitte lähete fysioterapeutille! Lyhyesti selitettynä niin meijän pojalla on vissiin kädet liikaa sivuilla. Pitäis enemmän tuua niitä tuohon eteen. Mahallaan maatessa se ei aina tuo käsiään eteen vaan jättää ne sivuille ja yrittää ”lentää”. Sitte se ei aina tartu leluun kun sitä tarjoaa vaan hästää vaan niillä käsillä ees taas. Siitä se neuvolatäti oli ihmeissään. Anto semmosia vinkkejä miten ruveta aktivoimaan niitä käsiä siihen eteen. Fysioterapeutille on kuulemma noin kuukauden jonot. Että saa nähä saahaanko me kuntoutettua tuo poika kuukaudessa semmoseen kuntoon että neuvolatätikin sen kelpuuttaa.



Nyt ei tämän enempää. Kaikessa ihanuudessaan tää äitinä oleminen on vaan joskus ihan pirun raskasta…



- Riia ja poika 5kk

Onpas ollutkin pitkä päivä tänään. Aamulla käytiin neuvolassa ja tosiaan meilläkin oli sijainen vastassa, kun oma terkka on sairaslomalla. Esittäytymisen jälkeen tämä terkka otti pojan syliin =) Tarkkaan kyseli kuulumiset ja siinä samalla tutki poikaa. Eli kaiketi se sitä motorista kehitystä myös kartoitti.



Meillä poika tarttuu esineisiin yhdelläkin kädellä ja tosiaan mahalla ollessaan tavoittelee edestä jotain, jos siihen houkuttimeksi laitetaan. Mutta välillä kyllä melkosta haromista niiden käsien kanssa, että kyllä mun mielestä se vireystila vaikuttaa paljonkin siihen miten lapsi jaksaa keskittyä ja olla kiinnostunut jostain asiasta. Huomaa jo senkin, että alkaa turhauttamaan kun ei pääse liikkumaan eteenpäin vaikka mieli tekisi.



Meillä ois lähtöön 2,5 viikkoa aikaa. Alkaa jo vähän jänskättään nuo lentomatkat ja niiden sujuminen. Meillä ei tuo poitsu mikään ahkera tutinkäyttäjä ole eli nousujen ja laskujen aikana pitänee tarjota pullosta maitoa. (korvien vuoksi) ja kuulemma niitä nasolin tippoja voi käyttää korviinkin jos tuntuu, että kipeytyy. Jostain luin myös korvatulpista joita saa noille pikkusille apteekeista. Voihan se olla, ettei se ihmeemmin sit sitä paineenvaihtelua valitakkaan. Tuleepahan testattua, kun kolmesti noustaa ja lasketaan. Minä siis niin odotan, että miehellä alkais kesäloma kun tuntuu että tuo yhteinen aika on niin minimissä ja kumpaakin vaan väsyttää ja välissä pinna kiristyy.



Niin ihana kun tuo lapsi onkin, niin paljon se tuo muutoksia elämään ja vaikuttaa parisuhteeseenkin. No eiköhän se taas tästä suttaannu =)



t.Katjuska

Meillä Niko oppi eilen konttaamaan. :D Luulin jo et se skippaa sen kokonaan. Vähän matkaa hiissasi eteenpäin. Se kyl osaa nousta hienosti mahalta istumaan ja takas sekä kävelee tuettuna. Ja eilen se ihan itse veti itsensä myös tukea vasten ylös. Ei tarvinut yhtään olla tukemassa. Sit se höpöttää ihan koko ajan et "väy väy väy väy.." ja kieli roikkuu ulkona. :D Huipun näköstä. Kovasti ois asiaa vissiin ukkelilla.

Joo, parisuhdetta pitäs kans jaksaa tässä vauvanhoidon lomassa vaalia. Meilläki mies tekee pitkää päivää ja sit illalla ku vauva nukkuu, niin molemmat haluaa katsella omia ohjelmia hieman tms. Mut hokasin, et jos mennään samaan aikaan nukkuun ja siinä vaikka rupatellaan vähä aikaa, niin se auttaa tosi paljon parisuhdetta. Tulee edes hieman sitä yhteistä aikaa. Ja kerran viikossa me vuokrataan leffa tai vietetään muuten vain kahdenkeskeistä aikaa muutama tunti vähintään. Vkonloppuisin sit koitetaan tehdä muutenkin koko perheellä jotain. Mut niitä kriisejä kyl tulee aina välillä ku vauva vie kaiken huomion ja mies ehkä alitajuisesti kokee tulevansa "unohdetuksi" ja muutenkin on pinna kireällä. Kannattaa vain jaksaa tehdä myös kovasti töitä parisuhteen eteen. =) Lapset on parisuhteen peili.