###LOKAMAATUSKAT VKO 45###

Eipä taas hirveetä vauhtia kasva tää mein pinkka... noh, mutta ihan yhtä lailla itellä on jääny useitakin päiviä kerrallaan täällä käymättä. Ei sitä vaan aina ehdi. Ja sit on nää atk-ongelmat, eikös se Truidellakin oo nyt kone huollos? Näin ainaski muistelisin...



Viihtyykös muuten teidän pienet ulkona miten nyt kun lumi tuli? Pimu viihty ennen tosi hyvin, mut nyt ku laskee maahan, ni tahtoo vaan takas syliin. Pulkassa istuu kyl mielellään ja lauleskelee tyytyväisenä ja vaunutkin kelpaa, mut ei taho ollenkaa ite möyhytä hangessa... Jotenki on toi ulkona oleminen alkanu olee vähän tylsää, ku ei leikkipuistossakaan oo enää ketään eikä mitään... kaikki keinut on viety pois... Mitä siis teette ulkona?

Ku ei viittis sisälläkään olla aina vaan ku molemmat turhaudutaan. Tyttö siihen ku ei oo tekemistä ja mä siihen toisen kiukutteluun...



Jeps... taas käy tuo aivotoiminta niin hitaalla, et ei täst keskustelusta tuu mitään... parempi pistää varmaan oikoseks tuohon sohvalle viel hetkeks ennen ku typy herää...



Mukavaa viikonlopun alkua kaikille maatuskoille!

Tulkaahan pinoutumaan nyt kaikki =))



SANJAlle ihan alux, meillä kans ongelma et poitsu ei tykkää oikeen olla ulkona muutakun vaunuissa tai pulkassa. Meillä syynä ainakin ne kurjaakin kurjemmat käsineet. Kun poika ei saa oikeen otetta mihinkään. Ostettiin lumilapiokin Eetulle mut ei saa pidettyä siitä kiinni. Olenkin sit joka päivä tehnyt tunnin vaunuilulenkin ja näytellyt Eetulle vähän luontoa. Sisällä ei kauaa viihdytä.



Eetu on oppinut itse laittamaan leluja laatikkoon. Aina, kun laittaa lelun ja mä taputan ni poitsu hymyilee, kun naantalin aurinko ja tanssii ja yrittää kovasti itsekkin taputtaa. Ei vaan oikeen vielä osaa =))



ISOVANHEMMISTA me asutaan nyt samalla paikkakunnalla, kun mun vanhemmat. Ne molemmat on ihan hulluina Eetuun. Ne tykkää ottaa hoitoonkin aina kun on tarvis. Mun miehen äiti asuu espoossa ja käy harvemmin. Mut onkin sit kerralla useamman päivän. Me tullaan anopin kanssa niin hyvin juttuun et siit on tosi paljon apua, kun se on täällä. Anoppi ei puutu koskaan kasvatusasioihin. Leikkii vaan mieluusti Eetun kanssa. Mun vanhemmat ihan sama juttu. Miehen isä asuu lahdessa, joten näkee paljon harvemmin Eetua. Tykkää kyllä tosi paljon leikkiä, kun nähdään.



Meillä kanssa roikutaan lahkeessa kokoajan. Ja sylissä pitäis olla kokoajan. Kesken leikinkin Eetu tulee halailemaan ja pusuttelemaan =))

Mun äiti on kyllä opettanut Eetun sylipojaksi. Mummi pitää kokoajan sylissä.



PÄHKIS mä olen menossa vuodenvaihteessa duuniin ja Eetu menee pph:lle. Tulee kyllä pitkät päivät mut onnex meillä on miehen kans aina viikonloput vapaita.



RUOISTA purkkiruolla mennään vieläkin. Meille on tulossa just keittiöremppakin ja pariin kuukauteen ei ole käytössä, kun mikro. Rempan jälkeen alan totuttelemaan samaan safkaan meidän kanssa. On jo syönytkin mun lautaselta samaa ruokaa, mutta vain maistiaisia.



Meillä on kyllä vähillä päikkäreillä pärjäävä tapaus. Nukkuu enää yhdet päikyt ja kesto on vain 1,5h. Iltaunille simahtaa heti maitopullon jälkeen puol kasi ja nukkuu tonne aamuseiskaan asti. Parilla tutin laitolla yössä.



No nyt täytyy mennä soffalle pötkölleen, kun Eetu vielä vetelee hirsiä tuolla kuistilla. Palailen, jos muitakin ilmaantuu. =))



T.Nasu ja Eetu

..ihan kauhiat vieroitusoireet, kun olin koneetta (täytyy tunnustaa, että kerran piti ihan käydä kirjaston koneella pinoa selaamassa..), mutta sentäs viikon vain oli huollossa, ja pelittää taas..Nastaa!



Meilläkin oli viikko sitten 1-vee-neuvola ja mitat oli 10,6kg ja 78,2cm. saatiin aika lekurille, että sitä silmälääkärin lähetettä saatais, kun on niin ongelmallinen ollut Milon vasen silmä sen rähmimisen kanssa..Ja olihan kokemus taas yhen sortin lekurista; Mua varmaan ainaskin 10 vuotta nuorempi, ja joka väliin hoki " tota, tota" ..Oli kyl pokassa pitämistä, ja sieltä tullessa oli tarttunut " tota, tota" niin korvaan, että huomasin hokevani sitä itsekin..Nyt sitten ootellaan kutsua silmäklinikalle, ja kahtellaan mitä mieltä ammatti-immeinen on siitä kyynelkanavan retuseeraamisesta..



Sitten onnistuin taas toteuttamaan vanhan, tutun, talvisen tapani ja liukastuin ulkoportaissa niin, että tyrä rytkys:O(. Mahtoi olla näky, kun tämmönen mätäs mätkähtää puolivälistä portaita persliukua alas asti, ja molemmat kädet väänty jotenkin ihan luonnottomasti, peffa on mustelmilla ja olkapäät ihan kenossa..No eipä kait kummempia haavereita, mitä ny kunnialle vähän otti.



Mulla on noita työvuoroja alettu laittaa ihan omituiseen tapaan, kun seuraavat 2 viikkoa ainaskii, oon 4 iltaa töissä ja viikonlopun vapaalla..Tylsää..Oisin mieluummin 2 iltaa ja pitkän lauantain töissä.



Isovanhemmista; meillä ei ookkaan ku kaks mummelia, eikä kummatkaan oo mitenkään innostuneita yökylähommista.Mun äiti kyllä on aina tullut hoitamaan pyydettäessä, mutta anoppi onkin jo sen verran iäkäs, etten Miloa jättäisikään hänen hoiviinsa..Eipä oo ollut kyllä toistaiseksi tarvettakaan yöhoitoon Milon kanssa, mutta ehkäpä maaliskuussa, kun vietetään hääpäivää.( hölmösti sanottua; ku 2 mummelia, tuskin niitä useampia on muillakaan, mutta meillä ei siis vaareja, ukkeja tmv.ole lainkaan.)



Hajuherne tuli tohon taas pahasti käryämään, joten poistunpa joksikin toviksi..Illaksi töihin, että saattaapa mennä huomiseen ennenkuin palajan..



Hauskaa viikonlopun alkua, ja Romille teretulemast kotosuomeen!!!



Truutta

Joku kirjoitteli KOTIRUUASTA, että ei oikeen uppoo. Sama vika täällä. Aattelin jättää suht kertaheitolla purkit, säästää.. Mut ei oikeen uppoo. Puurokaan ei lähellekään aina maistu. Leipä oli ennen aina taattua suosikkia, mutta ei enää. Ainakin laatuja pitää vaihdella. Hirmu harvakseltaan myös suostuu juomaan. Tänäänkin vasta illalla joi kunnolla, mutta saattoi johtua flunssanpoiksestakin se.



Millasia PÄIKKÄREITÄ teillä nykyään nukutaan. Meil edelleen niukin naukin kahet, mut yhteensä kesto on vaan sellasen 1,5 tuntia. Oon haaveillut, että poika alkas nukkuu yhtä pitkää päikkäriä, mutta vähän vaikuttais, ettei sellasia kolmen tunnin unia oo enää odotettavissa. Nyyh ;( Mies ja sen sisko on lopettanu kokonaan päikkärien nukkumisen 1,5 vuotiaana. Onkohan poika tullu isäänsä?

Ja terveisiä pikkujouluista. Varpaat on ihan tohjona, kun tanssin aivan simona. En oo mikään parkettien partaveitsi, mutta duunikavereitten kans jotenki aina kaikki estot häviää. Ehkä se pitkä piikki baarissa vähän vaikutti asiaan.. Nyt on sit hieman hutera olo, kotiuduinkin vasta kolmen aikoihin.



Truutta! Kuinka mä saatoin unohtaa, että teidän kone oli huollossa!? Mä jo kuvittelin sun sukeltaneen liian syvälle uraputkeen.. sorry! Ja kiva kun olet taas kuvioissa. :)



KOTIRUOKA maistuu meillä tosi hyvin. Tyttö saa purkkeja aika harvakseltaan, lähinnä silloin kun nälkä yllättää tien päällä. Kyläänkin pyrin yleensä ottamaan omat eväät. On mulla tuolla kaapissa aina varalta muutama purkki, jos joskus laiskottaa, enkä vaikka jaksa keittää pottuja.

Kokemuksia on tuostakin, ettei kotiruoka meinaa millään maistua. Meidän keskari söi lähes aina purkkiruokaa, ja vielä nykyäänkin se on tosi huono maistamaan/syömään varsinkaan mitään uutta. Pelkkä makaroni ketsupilla kyllä maistuu.. :/ Onneksi tyttö syö paljon salaattia, hedelmiä, ruisleipää jne. mutta varsinainen ruoka on vähän sitä sun tätä..



PÄIVÄUNET nukutaan vaihtelevasti. Nyt tuntuu, ettei tytöllä ole oikeen mitään rytmiä päikkäreissä. Tänään nukkuu kahdet, eilen pärjäsi yksillä, ja huominen taas voi olla mitä vaan. Meillä oli jo jonkin aikaa selkeesti vain yhdet päikkärit lounaan jälkeen, mutta nyt on näin sekavaa. Me ollaan kyllä oltu viime aikoina paljon menossa, että se ehkä vaikuttaa uniinkin.



Jeps, nyt meen soffalle ja otan ison sipsipussin siihen kaveriksi. Tää on tää juhlien jälkeinen olotila kun pitää saada paljon suolaa.. Rauhallista lauantai-iltaa kaikille.



Pähkis :)



ps. Romin raporttia muuten odotellaan.. ;)

Kerkesimpäs tietokoneelle...meinaa joskus olla ettei sitä aikaa tahdo millään löytyä kaiken tohinan keskeltä...



Meillä poika sai tänään taas lääkekuurin korvatulehdukseen (2 viikkoa sitten saatiin viimeksi viikon kuuri samaan asiaan ). Viime yönä poitsu huusi n.1 asti ja onneksi sen jälkeen pystyi nukkumaan kipeän korvansa kanssa. Otin tänään lääkärissä puheeksi putkituksen...vanhimmalla lapsella oli 15 tulehdusta ennenkuin korvat putkitettiin!! (ja sitä ennen kitarisa leikkaus, joka ei auttanut yhtään)Noo...sitten kuulemma katsellaan kun on yhteensä n.6 tulehdusta ollut. Pitänee ottaa varmaan ensi kerralla tiukemmin asia esille.



PÄIVÄUNET:Meillä poika nukkuu päikkärit skoottereissa...ei malta sänkyyn nukahtaa vaan touhuaa koko ajan. Yöksi kyllä hyvin omaan sänkyyn suostuu nukahtamaan rievun kanssa.



Mutta nyt taidan vetäytyä sohvalle telkkua katselemaan...



Hyvää lauantai-illan jatkoja teille kaikille ;)

Eli siis heippa taasen! En olekaan pitkään aikaan ehtinyt täällä käymään ja olikin aika lukeminen noissa " vanhoissa" pinoissa :) On se hyvä, et ainaski jotkut meistä jaksaa aktiivisesti kirjottaa!

Itsekin mielelläni täällä kävisin useamminkin, mut ku typy saa ihan täydet raivarit jos vilasenkin koneeseen päin... sama on jos yritän ruokaa laittaa tai tiskata, ni typy tulee lahkeeseen roikkumaan ja huutaa/itkee niin lujaa ku ääntä vaan pienestä ihmisestä lähtee... En tiiä mikä sitäkin vaivaa, ilmeisesti äiti ei vaan saa tehä mitään muuta ku leikkiä hänen kanssa... Ainut aika tulla koneelle on siis päikkäreiden aikaan ja kun pimu ei nuku kuin sen tunnin, ni on aina vähän kiirus...



Etunimen typylle valkkas isi, tosin mun tekemästä listasta ;) ja toisen nimen valkkasin mä ja kolmas nimi on mun toinen nimi. Ite en ollu ees ajatellu antavani sitä, mut mun mies halus et annetaan se typylle.



Suihkussa käymistä mein pimu rakastaa yli kaiken. Se olis siel aina jos vaan sais. Viihtyy ihan yhtä hyvin sylissä ja itse seisoen. Suu on koko aika auki ja innoissaan nieleskelee vettä... :)



Ja nyt sit tulikin täysi oikosulku ja en muistakaan enää enempää kysymyksiä...



Onko teillä muilla kadonnut leluja? Tällä hetkellä meil on kadoksissa 3 lelua ja 1 niist on viel aika iso. Me ollaan miehen kanssa etitty joka puolelta, nostettu kaikki sohvatyynyt, kurkittu huonekalujen alle ja taakse, kaikki kaapit ja laatikot tutkittu, mut ei löydy! Mä en ymmärrä! Taitaa tytölle aueta ura taikurina! :)



Nythän tuo jo ilmoittaa heräävänsä, joten got to go. Yritän tulla pian uudestaan! :)

Lunta pyryttää, onneks ei kuitennaa oo samanlainen myrsky ku viime viikol..



Nyt hieman hehkutusta, Anni oppi kävelemään, jeeeeeeeeeeeee... Nyt sit mennääkii kertaheitol ja vauhin kera.. Ei oo muutama askel vaa usiampi kerrallaan..

Neuvola peruuntu, heil oli menny viikonloppuna rokotteet huonoiks, vissii sähkökatkos ollu. No pe:na uus yritys..



Nysse talo alko rakeentuu, alku hankaluuksien jälkee. Oli muutama rekka jääny kiinni hankeen ja useampi traktori niitä hinaamassa pois kaseksesta. Mies tovi sitte soitti ja sano seisovansa olohuoneessa..



Ei taida mei pimu nukkuu päikkyjä, makkarista kuuluu älämölö, pakko mennä kattoo. Siijuu..



-eekkis-

Nopeasti ilmottaudun. Tälle viikolle on paljon ohjelmaa; kolme päivää/iltaa duunia, kyläilyä, PIKKUJOULUT (jeeee!!) ja kaikki normaalit kotihommat päälle. Joten.. valittelen jo etukäteen heikkoa osallistumistani pinoon. Sorge.



MUTTA oli pakko tulla vastaamaan, kun Sanjan tyttö taikoo lelut olemattomiin, niin meillä ihan sama juttu! Paitsi että meillä näitä taikureita on kolme (no jaa, neljä jos laskee ton ison mukaan..;)). Siitä puisesta pinottavasta pellestä, jonka tyttö sai juuri lahjaksi, on hävinnyt ainakin kaksi osaa. Nyt siis pelleltä puuttuu kaulus ja kasvot, eikä olla löydetty niitä mistään.

Isommilta on aina vähintäänkin tamagotchit hukassa, ja mieheltä häviää hyvin usein känny, avaimet ja rillit. Onneksi kaikki tavarat yleensä löytyy ennen pitkää, mutta aika rasittavaa seurattavaa tommonen sähläys on. Sanoo järjestelmällisyyden perikuva itse.. ;)



Jepulis. Nyt on laitettava mascarat ojennukseen (juu.. kävin nimittäin tuolla ulkona tänään..) ja valmistauduttava töihin. Että tuuleen ja tuiskuun sitten vaan! Mukavaa maanantaita kaikille!



Pähkis :)

meidan tytto nukkuu yonsa ma-la hyvin, mutta la--ma yot on kovin katkonaisia. Ilmeisesti tarhassa meno on niin hurjaa, etta uni maistuu yolla, mutta kun kotona ollaan viikonloput niin energiaa riitta myos yollisiin herailyihin. Krooh, pyyh... aidilla ja isalla ei kylla energia riita kohta enaa mihinkaan jos talla tavalla kauan jatkuu.



Oltiin eilen kannustamassa suomalaisia New Yorkin maratonissa. Tytto oli oikein kiltisti koko paivan vaikka valilla varmasti harmittikin. Kakatkin oli poksyssa eika aiti huomannut mitaan :(



Meidan neidilla on " ei-niin-naisellinen" - ongelma. Han nimittain KUORSAA. Vaikuttaisi silta, etta kitarisa olisi iso. Voiko se aiheuttaa kuorsausta? Onko kellaan muilla havaittu samaa ongelmaa? Luulen, etta se on yksi syy huonoihin oihin.



BT

BB:ia taas ootellaan..Nyt hetki aikaa ku just poju nukahti, eli surffaillaan, syödään herkkuja yms..



Meillä taas menny nuo päiväunet aivan mahdottomiksi jos minä en nuku pojun vieressä niin herra koisii vain n.puoli tuntia kerran päivässä..oma aika kortilla.. Yöt nukkuu nykyään mallikkaasti omassa huoneessa ja hyvin harvoin tarvii mun edes käydä siellä jos on terveenä ja kaikki muutenkin ok.



Tänään on saatu tehdä hikihatussa lumitöitä täälläkin..Ja just ku tänäaamuna mies lähti reissuun niin munhan nuo on pakko tuosta pukkia pois ja piha on tod. iso, mikä pitää putsata..Noh josko sais nuo mahamakkarat kyytiä pakko/hyötyliikunnalla.



Viimeviikolla oli juttua hoitajista, mummut ja papat..en ehtiny sillon kommentoida.. Kun minusta kuulostaa niin hassulta ku on just toisenlainen ongelma, eli lapsi vietäs meiltä tieten kokonaan jos mää vaan suostusin..Ja sit ku minusta tuntuu että mää en halua antaa lasta vielä näin pienenä edes hoitoon ku pikkuajoiksi jos oikeasti tarvii..(eri asia kun oma äiti käy täällä kotona poikaa hoiteleen ja sinne vien tarvittaessa mieluusti ja ne ottaa kans mielellään), mutta yli-innokas anoppi! Siitä se ahdistus on varmaan mulla lähtenytki kun se on suunnilleen syntymästä lähtien vonkunu että millon yökylään? millon tulee niille hoitoon? jne..ku laitokselta kotiuduttiin niin istu kaikki illat meillä töittensä jälkeen(luojan kiitos on päivät töisä)!!..ja plaaplaa! Mulla palo jo heti parin viikon jälkeen hermot sen kans niin että hommasin meidät pois kotoa aina siihen aikaan ku tiesin että se on tulosa!! Jossakin vaiheessa se ymmärsi yskän..wau!!(niin ku minusta ei ollu sanoon suoraan sille että älä tuu meille jokapäivä!) sitte kuulin nyt vasta vielä yhteisiltä tutuilta että oli valitellu kun ei anneta poikaa sinne niille!!(liittyy tähän tyyppiin vielä paljo muutaki, mutta tästä tulee romaani jos kaikki kirjotan) Tehkööt omia! ainii ei se oo ehkä mahd. enää, mut kuitenki! Ahistaa, höyry nousee korvista jo.. Anteeksi vuodatus..



Täytynee lähtä koira pisuttaan, ettei se posaha;)

Tulinpa piipahtamaan ennen nukkumaanmenoa..



Tänään oli meidän tytyllä neuvola, TAAS valiteltiin että kun painoa ei tarpeeksi ja päänympärys on lähtenyt liian alakäyrille kun vertaa ihan vauva-aikaa ja plaah.



Pituus sentään oli passeli vaikka sitäkin taisi olla liikaa KÄYRIEN mielestä. Elikkä 8,5kg ja 73,5cm meidän tyttö nyt..



Pieni ja siro, mutta kyllä se siitä kasvaa. Päänympäryksen takia laitto lähetteen kuitenki lastenlääkärille mahdollisen pään ultraamisen takia?! Onko kukaan kuullu mitä haittaa/mitä siellä voisi selvitä? Oon itse ihan pihalla.



Onko muiden junnuilla noussut kuume ton 1v rokotteen jälkeen? mittasin ennen nukkumaanmenoa 38,8..



On ollut väsy päivä, kävin hepan liikuttaan kärryin kaverin kera ja lumitöitäkin yritin tiellä olevan masuni kanssa tehdä mutta laiskuushan se iski kesken kaiken ja täytyi lähteä sisälle kaakaulle kärsimään supistuksista.



Mutta jäänpäs innolla odottelemaan,josko joku tietää jotain tuollaisesta liian pienestä päänympäryksestä tai tuosta kuumejutusta.. :) Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!



-H

Nyt ihan veto pois... koko päivän siivosin.. laatikot ja kaapit ja imuroitiin ja lattiatkin pestiin. Mies onneksi hoitaa meillä aina mattojen tamppauksen :)

Sit kun vauhtiin pääsin, niin tuli puhistettua kunnolla jääkaappikin. Täällä oli senverran lauhaa, että ei jääkaapin sisältö jäätynyt sillä aikaa tuonne pihalle.

Sit vielä kipastiin koko perhe kauppaan kävellen ja jäätiin pihelle reiluksi tunniksi poikien kanssa leikkimään. Nyt odottelen vaan että mies kantaa tuolta kupillisen glögiä nenän eteen :) ... ja vähän suklaata ;)



Henna taisi kysellä siitä pään ultraamisesta, tutun lapsella seurattiin myös tarkemmin sitä pään kasvua... ja muistaakseen sen vuoksi että jos se ei kasva niin saattaa aukile alkaa umpeutumaan vähän ennen aikojaan. Mutta syitähän voi olla monia ja ei kannata stressata liikoja. Ovat kyllä tarkkoja noiden pikkuisten kanssa ja tutkiivat mieluiten liiankin herkästi, joka vaan hyvä juttu.



Mutta nyt kyllä iski niin kova uupumus ettei auta kun kömpiä ihan just petiin!!!



t. K@tju

En ole vähään aikaan ollut linjoilla, kiirettä on ollut vieraitten kanssa, mutta nytten vihdoinkin on rauhallista.



Meillä on kanssa tällainen äidin lahkeissa roikkumisvaihe. Etenkin kun tulen tietsikan ääreen niin poju haluaa heti huomitota. Haluaa nytten jopa mun kanssa suihkuun vaikka ei edes tykkää olla suihkussa. Yötkin ovat olleet paljon levottomampia kun poju haluaisi nukkua meidän kanssa.



Eilen jätin pojun vajaaksi minuutiksi yksin olkkariin niin herra seisoi olkkarin pöydällä niin tyytyväisenä kun tulin takaisin. Meinasin saada sydärin!. Mutta mites nytten pidetään jalat tukevasti lattialla kun kaikkialle yritetään kiivetä??



Samuel harjoittelee kauheasti hyppimistä. Hauskan näköistä kun pitää keskittyä niin kauheasti, sitten menee kyykkyn ja hypähtää mutta ainostaan yksi jalkaa nousee ilmaan. Toinen suosikkijuttu on tennispallojen heittäminen, pitäisi kylläkin ostaa pehmeämpiä palloja ettei tavarat mene rikki.



Ai niin, 1v mitat oli 76.5cm ja 10.2kg



cheerio,

Bonnie

Käveleviä ja hyppiviä näyttää olevan muillakin. Meilläkin isosiskon mallista heittää kuperkeikkaa (muka) ja hyppii sängyllä (pomppimisen elkeet on selvät, vaikkei vielä ilmaan asti nousekaan) ja kiipeää ihan joka sohvalla ja minne vaan ylettää ja jos ei yletä niin on niin fiksu jo että osaa kasata koroketta.. Leikkimoponkaan ja " potkuaasin" ja keinuhepan päällä ei ole kiva istua, vaan siinä pitää SEISTÄ ja mieluiten yhdellä jalalla ja toisella yrittää potkia vauhtia. Ja kävely kanssa, kävelee metrin kerralla ainakin aina.



Mittoja saatiin taas 1v1kk iässä ja nyt olisi 74.5cm ja 9.7kg. Kasvaa taas tasaisesti, ja toiseksi alimmilla käyrillä. Hampaitakin on nyt 7kpl, kohta 9, kun pilkottaa jo taas ja näkkäri, porkkana ja murot maistuisivat vaan.

Täällä taas pyörimässä kun kerrankin hetki aikaa! :)



Tuosta lastenlastenhoidosta sen verran, et mun äiti tykkää pimusta ihan hirveesti ja pimu mumista ku hullo puurosta. Innosta aina hytkyy ku näkee mumin ja tosi kiire mumin sylkkyyn. Siellä ku ollaan kylässä, ni äiti ei oo mitään vaan koko aika mennää mumin perässä ihan tohkeissaan! Ja se on ihan kiva saada ite hengähtää siel ihan rauhassa! Typy on ollut siellä hoidossa pieniä hetkiä kerrallaan ku oon käyny kaupassa tms ja myös pari kertaa yönkin yli. Hyvin on heillä menny ja ei tunnu yhtään pahalta jättää pimua sinne.

Mut sit nää toiset isovanhemmat... Ehkä on vaa parempi olla sanomatta mitään, mut varmaan ymmärrätte mitä tarkoitan... Ei kävis pienessä mielessänikään antaa pimua heille vielä hoitoon. Kyllä he selvästi pimun sinne haluaisivat, mutta käyvät sen verran harvemmin kylässä et varsinaista kiintymyssuhdetta ei ole syntynyt ja kun ollaan oltu heillä kylässä, he kyllä leikittävät ja syöttävät mielellään, mut kaikki " ikävämmät" asiat kuten vaipanvaihto ei tule kysymykseenkään. Anna nyt sit sinne pikkunen hoitoo jos eivät osaa/vaivaudu ees vaippaa vaihtamaan! Ja sit heillä on tapana antaa pimun maistaa ihan mitä vaan! Suuhun tungetaan pasteijat ja piiraat ja mitä vaan itsekin syövät. Ajattelematta ollenkaan sopiiko se pienen vatsalle tai suolamääriä.

Ehkä sitä näin äitinä on vaan hieman ylisuojelevainen, mut ei voi mitää.



Ja noist syömisistä tuli muuten mieleen, ku viikonloppuna syötiin pitsaa ja mies ajatteli olevansa tosi ovela ja anto pimulle suuhun valkosipulia odottaen karmeita irvistyksiä tms. Mut pimupa tykkäs valkosipulista! Se rupes ite noukkimaan niitä isin pitsan päältä ja mutusteli tyytyväisenä. Ei ois kyl ikinä uskonu! Mut kyllä pimun henki löyhkäs sit aika pahalta! Sellaset hajut ei sovi pienelle tytölle ;)



Nii, ja sit noit 1v mittoja: 79,8cm ja 10620g. Vähän oli pimun paino tippunut edellisestä punnituksesta kun oli välissä kipeenä eikä syönyt kovinkaan hyvin ja tietty myös käveleminen kuluttaa paljon energiaa.



Mut ei mulla sit taas muuta. Pää pyörii taas ihan tyhjänä... :) Ensi kertaan!

Huomenta vain.. Aurinko paistaa ja ulkona on aikas liukasta. Kävin hakee lehen laatikosta, ni meinasin muutaman kerra olla peffallaa..



Nyt se on sitte talo pystyssä, sisähommelit alkaa tod.näk. ens viikolla. Eilen kävin kattoo siellä ja sisällä pyörimässä..



Noista isovanhemmista, meillä melko sama tilanne Sanjan kanssa, kaikkee syöttäisivät mitä itekkii syö, pasteijat pullat keksit ym.. Ja meillä tuo mummo on nii herkkä, et tyty kun itkee ni itkee hänkii. Mitähä lie laps siitä aattelee, ei ainaskaa rauhotu, on nähty ja koettu..



jaahans, ny jäi tää löpertely lyhyee, tyty kaatu ja kamala huuto, got to go.. Palaan..



-e-

Lahkeessa roikutaan täälläkin. Siitä tänne oikeestaan tulikin kyselemään, että miten muilla. Että oonkohan " kasvattanut" pojan jo jotenkin liiaksi syliin, kun ei todellakaan meinaa viihtyä hetkeäkään itekseen. Nytkin aamupäivä meni sylissä ja leikkien. Kahvinkeittokaan ei onnistu niin, ettei pitäis lonkalla kantaa. Vai onkohan tää taas joku vaihe? Mä kun luulin, että 1-vuotias viihtyis paremmin itekseen kun esi. 1/2 vuotias. Sillon muistaakseni saatoi leikkiä itsekseen puolikin tuntia. Vai oisko sitä lähettävä jonnekin perhekerhoon tmv. että sais enemmän vilinää ympärille.. Plääh.



Isovanhemmista: Meillä on molemmin puolin hyvät. Anoppilassa ollaan oltu ehkä jopa enemmän, ja välit pojalla on sinne vähän läheisemmät. Mitä enemmän niiden kanssa on, sitä vähemmän minusta lellivät tai kauhistelevat itkua tmv. Omat vanhempani ovat antaneet olla kokoajan enemmän rauhassa, eivät ole touhottaneet tai antaneet kovasti ohjeita. Hoidossa poika on ollut molemmilla pieniä aikoja harvakseltaan (maks 3 tuntia). Yöhoitoa ei olla harrastettu, eikä varmaan vähään aikaan vielä. Tuntuu jotenkin turhalta vielä tuossa iässä, kun mä oon ollu ainoo joka sitä on ees laittanut nukkumaan. Jotenkin kuitenkin tuntuu, että nykysin on tosi paljon helpompi antaa lasta hoitoon, että poika on siihen nyt kypsä. Johtunee varmaan imetyksen lopettamisesta 2 kk sitten.

Piti ihan kalenteriin kurkata et mikäs viikonpäivä tänään onkaan... no olin kyllä itse sitä mieltä et keskiviikko, mutta puhelimen kalenteri taas torstaissa. Mutta ihan oikeassa minä sitten olin :) Se siitä nykyajan hienosta elektroniikasta ;)



Meillä kanssa poika yks takiainen kun sillepäälle sattuu. Toisinaan viihtyy hyvin itsekseen ja varsinkin veikan kanssa laikkimässä, mutta on niitäkin päiviä kun äidin ei parane lähteä näköetäisyydeltä mihinkään... tai huuto on kamala!

Neuvolassa sanottiin meille että kun lapsi oppii liikkumaan ja pääsee itse äidin luonta etemmäksi, tulee niitä vaiheita kun sitten säikähdetään että mihin se äiti joutuikaan... ja varmaan juuri tämä tekee sitä läheisyyden kaipuuta. Että halutaan roikkua äidissä kiinni ettei vaan pääse häviämään :)

Tosin, varmaan luonteestakin kiinni, esikoiselle oli ihan sama missä se äiti oli... se olis ja vieläkin varmaan lähtis kenen tahansa ohikulkijan matkaan. Ei ole ikinä ollut mitenkään " äidin poika" ja silloin muistan, että se ihan harmiti. Nyt sitä tajuaa tämän toisen kanssa että se olikin aika helpotus!! Oli niin helppoa kun hoitoonkin vei niin hyvä että malttoi hätäseen vilkuttaa äidille ja samantien kirmas toiseen suuntaan.



Mikä lie meillä poikia vaivannut nyt muutaman päivän. Kun siitä sitkeestä flunssasta selvittiin, niin nyt ensin esikoisella veti mahan ihan luruksi n. 4 päiväksi. Ei valittanut ollenkaan että olisi koskenut mahaan tai muutenkaan. Ruoka ei maittanut hyvin ja vessassa ravasi monta kertaa päivässä. Sellaista oikeen lima kakkaa tuli :( Ja nyt sitten pienemmällä sama homma, kun isompi tervehtyi... eilen saikin pestä vaatetta yhden jos toisenkin kun mukavasti valui vaipasta lahjetta pitkin lurut. Mutta ei valita mahaansa ja syö suht hyvin. Joku pöpö siellä taitaa vaivailla... pitänee ostaa gefilus jugurttia/piimää jos auttaisi. Saattaa toki kai olla jokin jälkitauti siitä pitkästä kuume/räkätaudistakin...



Mutta nyt taidan painella kahvin keittoon ja kaivaa tuolta kaapista jotain hyvää kahvin kanssa...



t. K@tju

Piti noista isovanhemmista vielä mainita...

Meillä enemmin olaan tekemisissä omien vanhempieni kanssa ja heillä oli esikoisen aikaan paha tapa antaa kaikkia herkkuja pojalle.. keksiä, karkkia, jäätelöä...

Mutta oikein yllätyin kun nyt kakkosen kohdalla eivät olekkaan antaneet, tai kysyneet että voiko antaa. Esikoisellekkaan eivät enää niin paljoa herkkuja ole työntämässä. ONNEKSI!

Pärjäävät kyllä tosi hyvin poikien kanssa, mutta edelleen sitä yökyläilyä tämä äiti kaipailee... Esikoinen ollut heillä viitisen yötä koko ikänään ja tämä kuopus ei yhtään yötä :(

Esikoisen ollessa pieni en edes raaskinut laittaa yöhoitoon, mutta nyt kummasti alkanut kaivata tuota kahdenkeskistä aikaa miehen kanssa. Ja olisi ihanaa tosiaan saada ihan vaan olla... nukkua yksi yö ihan täytenä ja aamulla lukea lehti rauhassa ja tehdä vaan itselle ja miehelle aamupala :)