Mitä tarkoittaa tassutus?

Olen kanssa aikani miettinyt, että mikä hemmetin tassukoulu. Siis kun kaikki puhuu ja antaa vinkkejä uniongelmiin, että " tassutelkaa" ... no, nyt tämän puolen vuoden äitiyden aikana olen ymmärtänyt, että ns. " perinteinen unikoulu" on sellainen, jossa lapsen annetaan huutaa vaan. Ensin muutama minuutti, sitten käydään tyyliin laittamassa selälleen, tutti suuhun ja poistutaan. Annetaan taas huutaa esim. 10min ja sitten käydään jne... ainakaan huutamisen pitäisi loppua kun lapsi oppii, ettei huutaminen auta eli maitopulloa/seurustelua ei heru vaan yöllä tosiaan nukutaan ja päivisin seurustellaan.



Tassuttelu taas on sama systeemi, mutta siinä itkevää lasta rauhoitetaan olemalla läsnä eli pidetään kättä (=tassua) lapsen päällä esim. masun päällä tai pepun päällä. Kun rauhoittuu, poistutaan. Jos menee aivan kirkumiseksi, otetaan syliin ja kun hiljenee, takaisin sänkyyn. Näin lapsi ei jää yksikseen huoneeseen huutamaan, vaan saa turvaa siitä, että vanhempi on lähellä. Tassuttelu on siis perinteistä unikoulua " pehmeämpi" .



Molemmissa idiksenä, että mihinkään pikkuöhinöihin tai huudahduksiin ei reagoida. Korjatkaa, jos olen väärässä -näin mä siis olen tän palstan ja lehtijuttujen perusteella käsittänyt. Olenkohan ihan metsässä?

Oon kans miettiny tota " tassuttelua" . Monessa lehdessä siitä on ollu, mut en oo niistä mitään irti saanu. (ehkä oon tyhmä) Mä oon ainaki kaivannu ihan selkeitä ohjeita siihen, varsinkin sillon, kun meillä ois ollu unikoulun tarvetta. Sitä paitsi milläs " tassuttelet" , kun vauvalle alkaa tulla yöllä konttaamiset ja ylösnousut mieleen ? :) PS. Neuvolastakaan ei osannu kukaan " tassuttelua" neuvoa...

uusimmassa vauva-lehdessä oli artikkeli tassutus-unikoulusta.. jos en aivan väärin muista...

Sain kaverilta tällaisen mailin tassuttelusta, alkuperää en tiedä.



TUKEVA TASSU RAUHOITTAA TAKAISIN UNEEN



Tassuhoito on kotiunikoulu, jonka ajatuksen neuvolapsykologi Katja Rantala toi Suomeen kymmenisen vuotta sitten. Tassuhoito on HUSin hoitosuositus itkuisten vauvojen yöheräämisiin.



- Siinä autetaan vauvaa tyyntymään takaisin unikuntoon niin, että hänen on mahdollista nukahtaa omin avuin. Tyyntyminen aloitetaan kaikkein tehokkaimmalla tavalla eli kosketuksen avulla.

- Myös eläinmaailmassa poikasta rauhoitetaan niin, että emo tai isä laittaa tukevan tassun poikasen selkään. Se on selkeä viesti.



Oleellista on, että pienokaista ei nukuteta. Hänet vain rauhoitetaan takaisin unikuntoon. Kun vauva on rauhoittunut hänet jätetään yksin nukahtamaan. Hän ei nukahda tassun alle eikä syliin vaan omaan sänkyyn itsekseen.



Tassuhoidon eli kosketustuen avulla pienokainen oppii itsehillintää ja oman olotilansa hallintaa. Tassukosketuksen avulla vauva tietää, että vanhemmat ovat läsnä. Hän oppii luottamaan vanhempiinsa. Hän saa apua silloin, kun olo tuntuu hankalalta. Kevyen unen aikana vauva aistii ympäristöään ja tarkistaa sen turvallisuuden. Tämä on luontaista pienokaisille. Heräilyherkkyys vähentyy sitä mukaan, kun vauva saa turvallisuuden kokemuksia eli hänen läsnä ollaan tarvittaessa. Tassukosketus usein riittää.



- Siinä vahvistetaan vauvan omia tyyntymis-ominaisuuksia ihan hermostonkin tasolla. Eli fyysinen kosketus vahvistaa tyynnyttäviä ratoja vauvan hermostossa.



PUOLIVUOTIAILLE YÖKUKKUJILLE



Vauvan uni on epäsäännöllistä kolmeen kuukauteen asti. Tällöin tähän unirytmiin ei voi juurikaan vaikuttaa. Neljästä kuukaudesta eteenpäin alkavat kehittyä yhtenäisemmät unirytmit. Ja näitä voidaan jo määrätietoisemmin ohjata. Tassuhoitoa voi opetella puolivuotiaan pienokaisen kanssa. Hän syö illalla kiinteää ruokaa ja tällöin hänen yöuniaan ei enää rytmitä nälkä.



- Pienellä vauvalla asioiden ja tottumusten muodostaminen on aika yksiviivaista touhua. Asiat alkavat liittyä yhteen sen mukaan, että tapahtuvatko ne peräkkäin vai yhtä aikaa. Hän muodostaa helposti tottumuksia. Päälle vuoden ikäisellä ajattelu ja tunne-elämä on jo monimutkaisempaa. Ja lapsi on jo lähtenyt liikkeelle, mikä tuo oman haasteensa.



TASSUOTTEET



Tassuotteita on kolmenlaisia. Vauvan itkun sävy kertoo mitä milloinkin tarvitaan. Usein riittää ensimmäinen vaihe eli tukevan painava tassu vauvan selän päälle.



- Keskeisin keino on fyysinen kontakti. Kosketusaistin kautta vauva saa nopeimmin ja tehokkaimmin tyynnyttävän viestin.



Pienokaisen itku kertoo monia asioita: minulla on asiaa, harmittaa kun uni ei tule, en halua olla yksin, nyt minä tarvitsen apua, minä en kestä enää, minä en selviä yksin ja syliin. Se miten vanhemmat suhtautuvat vauvan itkuun kertoo pienokaiselle kuinka suuri hätä hänellä on. Vanhemmat joko opettavat vauvansa tyyntymään tai hätääntymään. Kaikki lohdutuskeinot kerralla ja heti käyttöön kertovat vauvalle, että nyt minulla on todella suuri hätä ja tästä en selviä yksin. Rauhoittava tassuote kertoo, että ei tässä hätää ¿ nuku vaan rauhassa.



1. Tukevan painava käsi vauvan selkään. Sitä pidetään riittävän kauan, mutta ei niin kauan, että pienokainen nukahtaa siihen. Se on selkeä viesti: ei hätää voit tyyntyä takaisin uneen. Ei valoja päälle eikä katsekontaktia. Ne inspiroivat vauvaan hereille.



2. Jos itku kiihtyy, niin rytmikästä ja tukevan rauhoittavaa sivelyä vauvan pään, selän ja pakaroiden alueella.



- Nämä ovat hyvin herkkiä tyynnyttämisen alueita.



3. Jos vauva ei vieläkään rauhoitu, niin sitten syliin tukevasti rintaa vasten ja siinä tukevaa silittelyä pään ja selän alueella.



KOTIUNIKOULU VAIHTOEHTONA



Tassuhoito on kotiunikoulu, jossa neuvo-lapsykologi tulee kotiin ja tutustuu vauvan uniympäristöön. Hän käy vanhempien kanssa läpi vauvan yksilöllistä temperamenttia eli itsesäätelykykyä ja sietokykyä. Vanhempien ei tule tehdä yöllä liikaa eikä liian vähän rauhoittamistoimia. Vauvalle jätetään sopivasti tilaa omaksua itsesäätelyä eli tyyntymistä.



Unikouluja on erilaisia. Toiset opastavat, että vauvan tulee selvitä yksin. Hänen tulee antaa itkeä ¿ kyllä hän rauhoittuu yksikseen. Toiset opastavat viivyteltyä vauvan luokse menemistä eli lasketaan minuutteja kellosysteemin avulla ennen kuin mennään pienokaisen tueksi.



MUUT UNIVINKIT



Katja Rantalan mukaan isät ovat erityisen hyviä tassuhoitajia. Mutta tärkeintä on kuitenkin se, että levänneempi ja rauhallisempi vanhempi laittaa vauvan nukkumaan ja hoitaa yöllisen tassuhoidon. Tällöin rauhallinen tunnetartunta toimii tehokkaasti vanhemman ja vauvan välillä.



- Siitä on ihan yleismaailmallisia kokemuksia. Tätä on mietitty monissa kansainvälisissä konfe-rensseissa, että mikä siinä isän tassussa on niin vaikuttavaa. Ehkä isän tassu on tukevampi, suurempi ja se antaa mukavan ison kosketus-pinnan. Ehkä isät reagoivat vauvan itkuun rauhallisemmin tai ovat levänneempiä, jos eivät ole olleet niin tiukoilla vauvan hoidon kanssa.



Syöminen ja nukkuminen kannattaa erottaa toisistaan eli ei syöttöä sänkyyn. Eli ei vesi- eikä maitopulloa sänkyyn. Uniympäristössä ei myöskään tule olla leluja tai kuvia, jotka innostavat lasta leikkimään yöllä.



Päivällä lapsen kanssa kannattaa leikkiä leikkejä, joissa on paljon kosketusta ¿ sekä innostavaa että rauhoittavaa. Samat tassukosketukset päivällä tehostavat yöllistä tassuhoitoa. Leikillä on sellainen kulku, että vanhempi kosketuksellaan sekä innostaa että rauhoittaa. Näin lapsi oppii oman vanhempansa tavat rauhoittaa häntä.



Haastateltavat:



KATJA RANTALA, neuvolapsykologi, Helsingin kaupunki



HENNA TARJANNE, Oskarin äiti, Helsinki (nämä osiot jätin laittamatta)



Toimittaja: SARI SOININEN