Jos lapsilla on ikaeroa n. 1,5 vuotta, miten ihmeessa lapsista ehtii yhtaan nauttimaan? Vai onko rankkaa? Mika kaikkein rankinta?

1,5 v sylissä, pienin lattialla, mies tekee ruokaa.

Sitten nukkumaan (sitten nautin ns. omasta ajasta). Ja iltapäivällä taas ulkoilemaan alussa vauva nukkui tuolloinkin, isompana oli sitten hereillä kantoliinassa ja noin ½+vuotiaasta eteenpäin mukana hiekkalaatikkoleikeissä. Sitten isä tulikin jo kotiin ja voitiin antaa huomiota yhdessä tai erikseen. Mies kävi kaupassa kotimatkalla yksinään.



joo, kotitöistä tingittiin kyllä: siivoukset viikonloppuisin, paljon puolvalmisteruokia (perunasuikaleet jne), uuniruokia ym. minkä valmistukseen ei kauaa mene.

...se on asenne- ja luonnekysymys. Pitää osata sopivasti hellittää tietyistä asioista (oikaisut kotihommissa, omasta ajasta tinkiminen, ystävien kanssa vietetystä ajasta tinkiminen, parisuhteen hoitoon käytettävästä ajasta tinkiminen). Kaikki eivät tähän pysty! Asiat on useimpien kohdalla priorisoitava ihan kokonaan uudelleen. Itse olen nähnyt monta katastrofia.



Meillä ikäero 2v ja se on jo ihan eri tilanne eikä kyseessä ole kuin puoli vuotta. Onnellinen ja leppoisa lapsuus on iso juttu eli tarkkaa harkintaa se vaatii, missä aikataulussa niitä vauvoja pykästetään. Jos on ollut huomattavia vaikeuksia jaksamisessa jo esikoisen kanssa niin sitten kannattaa reilusti lykätä toisen hankintaa hamaan tulevaisuuteen ja pohtia vakavasti sitäkin, jaksaako ollenkaan kahden kanssa.

olen kolmin lasten kanssa jha nautin erityisesti kun olemme ihan perheenä nelisin :)

Mää en koe tätä äitiyttä et luopuisin jostain.. Mää pääsen meneen ja tuleen lasten kanssa tai ilman!

Ikäeroa 1 vuosi 2 kk Ja nuorempi oppi just 5 kk ikäsenä ryömiin, puuhaa paljon veljen kanssa ja molemmat on helppoja lapsia.

Esikoisella on uhma menossa ja kyllä tässä jaksaa.



Koti on siisti, parisuhde toimii ja muksujen kanssa on hauskaa, välillä saa keksiä lisää touhua. Nautin olosta, suunnitellaan kolmatta lasta.. ;)

Kotia rakennellaan tässä kovasti.



Asennekysymys mustakin!

kirjaoppien mukaan mennyt muutenkaan. En kadu lyhyttä ikäeroa, koska kunnollani toinen olisi jäänyt varmaan myöhemmin saamatta.