Hypospadia ja leikkaus
Onko kellään kokemusta hypospadiasta, tai varmaan on, mutta haluaisiko joku jakaa kokemuksensa siitä..? Meillä 1v pojalla hypospadia ja tämän vuoden puolella ollaan vielä leikkaukseen menossa ja ajatuskin koko leikkauksesta hirvittää äitiä tosi paljon :( Kirurgin mukaan vasta itse leikkauksen aikana selviää tehdäänkö pieni korjausleikkaus jossa pippeli korjataan ympärileikatun näköiseksi vai suurempi korjaus jossa virtsaputkea pidennetään eli siis ilmeisesti rakennetaan lisää. En tiedä millaisia nämä vaivat yleensä ovat, mutta meillä pippeli hieman halkioinen, virtsaputki tavallista lyhyempi ja esinahka osittain liimautunut kiinni. Vaiva on kuitenkin kai lähinnä kosmeettinen, mutta se ei ole kovin pahasti näkyvä, eikä vaikuta pissaamiseen mitenkään, eikä myöskään kirurgin mukaan myöhempään kehitykseenkään, kasvaa normaalisti, ei tulisi haittaamaan myöhemmin seksielämää, lapsensaantia jne. Kuitenkin meille suositeltiin leikkausta tässä vaiheessa sen helppouden vuoksi. Minkäikäisinä teillä on tehty korjausleikkaus, miten se on sujunut ja kuinka nopeasti siitä lapsi on toipunut?
Kommentit (12)
Luin laittamasi linkin viestin. Meillä siis oli vaikea hypospadia, muttei ollenkaan iho-ongelmia, joten ei kuullostanut samanlaiselta kuin meillä, mutta monilla hypospadia-pojilla on iho rikki yms.
Hypospadia huomattiin aivan heti synnytyssairaalassa, ei voinut olla huomaamatta. Virtsa tuli ulos pippelin varresta. Pippeli oli tavallaan piilossa runsaan esinahan alla. Lievästä en tiedä tarkalleen, mutta kyllä synnytyssairaalassa sekin yleensä tarkastuksissa huomataan.
Olen ehkä väärä vastaaja, kun meillä oli vaikea hypospadia. Toivottavasti rasva auttaa teitä, mutta jos itse asiaa epäilet, kannattaa ilman muuta käydä näyttämässä lääkärille. Saa itsekin mielenrauhan paremmin.
Tsemppiä!
Tepatsu82:
Meillä varmasti erilainen tilanne mutta epäilen että pojan pippelin nahka kasvaa väärin ja pippelin pää on sulkeutumassa..kts linkki
http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=8598917&p=1&tmode=1&smode…Miten/milloin tämä hypospadia huomataan? Huomaako sen omalla silmällä? Tuleeko virtsa jotenkin erilailla? Huomasiko neuvola/synnytyssairaala sen vai epäilitkö itse jotakin poikkeavaa ja hait apua?
(tässä varmasti tarkoitan lievää ilmenemismuotoa)Kiitos jos jaksatte vielä vastata tähän:)
ja heti synntyksen jälkeisessä vauvan tarkastuksessa havaittiin. Vaikka kyseessä oli lievä versio niin kyllä esinahassa oli hyvin silmällä havaittava halkio. Virtsaputken aukko oli vähän liian alla, sitä en ehkä itse olisi osannut todeta poikkeavaksi. Itselläni on käsitys, että hypospadia todetaan jo synnytyssairaalassa, mutta varmuutta asiasta ei ole.
Meidän pojalla hypospadiaa ei huomattu synnytyssairaalassa vaan muutaman kuukauden ikäisenä neuvolalääkärillä. Poika oli ensimmäisemme enkä itse osannut tarkastella pippeliä sillä silmällä. Virtsaputki tuli vähän liian taakse/alle. Myös esinahka oli runsaanlainen.
Meillä leikkaus tehtiin keskussairaalassa pojan ollessa 1v4kk. Sairaalassa oltiin vain yksi yö. Leikkaus sinänsä ei mennyt aivan putkeen, sillä jokin suoni jäi vuotamaan ja poika jouduttiin nukuttamaan uudelleen, niinpä itse odottelin häntä todella kauan - mieskin ehti muistaakseni käydä päivän töissä siinä välissä. Emme siis pääseet pikkuista heräämöön vastaan =(
Pissaaminen sattui kovasti leikkauksen jälkeen, mutta noin viikon kuluttua tilanne normalisoitui. Pippeli on ulkonäöltä hyvin erilainen kuin ennen leikkausta ja vaikka virtsaputken suuaukkoa käsittääkseni laajennettiin, pissa tulee yhä tosi kovalla paineella, joten poikamme on varmaankin melko ylivoimainen pituuspissakisoissa isompana...
Leikkauksesta on nyt melko tarkasti kaksi vuotta.
Meillä tosiaan kyseessä on lievä hypospadia tai korkeintaan lievä keskivaikea, soittelin tänään kirurgille tarkistaakseni asian. Leikkauskin on jo marraskuun puolessa välissä, kyllä pelottaa ja saa nähdä miten tällainen liikkuvainen poika sopeutuu sairaalassa makoilemisiin. Mutta kai se aika jotenkin menee, olettehan te muutkin siitä selvinneet että miksei mekin sitten :) Kiitos vastauksista, toivottavasti muutkin hypospadia - poikien vanhemmat löytävät tuonne hypospadia-keskusteluryhmään :)
Meillä juniorilla sama vaiva. Kyseessä keskivaikea hypospadia, eli virtsaputki aukeni pippelin puoliväliin saakka. Poika on nyt 4 v 3 kk ja hänelle on tähän mennessä tehty kolme korjausleikkausta. Ainakin neljäs operaatio on vielä tulossa puolen vuoden päästä. Hypospadialeikkauksilla on sellanen taipumus, että läheskään kaikki ei onnistu ekalla kerralla, tai sitten kehittyy fistelleitä, vuotokohtia.
Ehdottomasti leikkaukseen kannattaa kuitenkin mennä. Jos haluat tutustua muihin kohtalotovereihin, niin meillä on oma keskustelupalsta! laitan tähän alapuolelle linkin. Poista osoitteesta pisteiden jälkeiset välit!
http://health. groups. yahoo. com/group/hypospadiasuomi/
T. heiminnahei
Kiitos vastauksesta, liityn listalle. En ole huomannut kysyä tuosta hypospadian vaikeusasteesta kirurgilta, vaiva huomattiin synnytyksen jälkeen ja nyt kun katsoin, papereissa luki että virtsaputken suu hivenen alaspäin jäänyt selvästi halkioiseksi, mutta penis on suora. Synnytyssairaalassa olon jälkeen saimme vasta nyt vuoden ikäisenä ensimmäisen kutsun kirurgille, joka tarkisti tilanteen ja suositteli leikkausta ja sanoi että luultavasti menee kertaleikkauksella (toivottavasti tosiaan..). Sellainenkin tuli vielä mieleen, että missä nämä tälläiset leikkaukset yleensä tehdään? Meillä leikkauksen tekisi lastenkirurgi keskussairaalassa. Jotenkin vaan on mieleen tullut, että onkohan se riittävää.. Vai pitäisikö pyytää lähete yliopistolliseen..? Muutenkin olo on jokseenkin sekava, vaikka tieto korjausleikkauksesta on periaatteessa ollut koko ajan tiedossa..
Moi!
Pojaltani on leikattu 1,5v sitten vaikea hypospadia eli koko virtsaputki rakennettiin uusiksi eli pissa tuli aluksi aivan väärästä paikasta ulos. Meillä etuna pojalla oli erittäin hyvä iho ja onneksi luonto oli järjestänyt hänelle paljon esinahkaa, jota pystyttiin käyttämään hyvin hyödyksi leikkauksessa. Vaikeasta hypospadiasta huolimatta meillä onnistui leikkaus ensimmäisellä kerralla ja se oli tosi suuri helpotus, ikuisesti kiitollinen siitä. Olen myös lukenut paljon, että uusintaleikkauksiinkin usein joudutaan ja olin siihen itsekin varautunut.
En osaa sanoa, kuinka paljon eroa on vaikean ja lievemmän hypospadian leikkauksessa, mutta ainakaan vaikeaa en antaisi leikata kuin yliopistollisessa sairaalassa, se on niin pikkutarkkaa näpertelyä. Meillä kävi siinäkin hyvin, että saimme Suomen top kakkosen näissä leikkauksissa leikkaamaan. Poika oli kaksi viikkoa sairaalassa sidottuna sänkyyn ja noin 3vk kotona joutui vahtimaan ettei kaadu, kiipeä yms. Pahinta oli mielestäni leikkauksen odottamainen. Pari ensimmäistä päivää leikkauksen jälkeen poika oli tosi kipeä ja noin 3 pv hän pisti hanttiin koko ajan leikkauksen jälkeen, mutta sen jälkeen sopeutui ja alkoi räysytellä pitkiä ripsiään joka hoitajalle. Paras olotila hänellä oli, jos koko osaston sairaanhoitajat olivat hänen sänkynsä ympärillä ihailemassa... Muuten ajelin välillä käytävällä sängyn kanssa pojan komentojen mukaan... Katselimme videoita, kaloja, ihmisiä... Viimeisinä päivinä ennen kotiutusta poika oli sirkkatuolissa ja pääsi jo jätskiannoksellekin. Sängystä pääsyn jälkeen kesti kyllä jonkin aikaa tasapainon löytymisen kanssa eli kotonakin oli täyspäiväinen työ. Poika oli leikkauksessa ollessaan 1v9kk, korjattua ikää 1v7kk(syntynyt ennenaikaisesti).
Tsemppiä ja voimia leikkauksen odotteluun. Toivottavasti sujuu heti hyvin. Muista, että lapset ovat paljon sopeutuvaisempia kuin me aikuiset.
Kyseessä oli lievä hypospadia, lähinnä halkio alapuolella ja vähän liian lyhyt virtsaputki. Korjausleikkaus tehtiin vähän 1-vuotispäivän jälkeen enkä mitenkään voinut etukäteen ymmärtää miten aktiivinen poikamme voi leikkauksen jälkeen maata sidottuna sängyssä. Kaikki meni kuitenkin hyvin, sänkyyn sitomisen otti maailman luonnollisimpana asiana. Meille riitti tuo yksi leikkaus, jossa jouduttiin tekemään ympärileikkaus, vaikka alunperin ei ollut ihan varmaa. Nyt poika on jo 5-vuotias ja kaikki hyvin, vaikka mielestäni pissaa roiskuaakin vähän mihin sattuu (ehkä kaikilla tämän ikäisillä). Vuosittaisissa tarkastuksissa ei ole löytynyt mitään korjattavaa.
että poika oli sairaalassa yhteensä 7 päivää ja kotiin päästyään oli nrmaali itsensä.
Hänellä oli vaikea-asteinen ja kivekset olivat vielä sen lisäksi kiinni pippelissä kokonaan. Leikkauksesta odotettiin siis hankalaa ja toipumisajasta pidempää (2vko:a sairaalassa). Toimenpide menikin odotettua helpommin ja sairaalassa oloaika lyheni viikkoon. Poika alkoi yllättävän hyvin olemaan sidottuna sängyssä ja koska on muutekin rauhallinen, annoin olla välissä ilman sidontoja. Olin itse vieressä koko ajan.
Ensimmäinen fisteli korjattiin tästä noin vuoden päästä päiväkirurgisesti. Seuraava kontrolli on 6v ellei aikaisemmin ilmaannu fisteleitä tai muita ongelmia. Nyt poika on 4v.
Meillä siis vasta ensimmäinen tarkastus leikkauksen jälkeen takana. Onko teille sanottu, että jos silloin kaikki kunnossa niin fisteleitä voi edelleen tulla? Kuinka yleistä? Henkisesti olen hokenut itselleni, että pojan leikkaukset (yht.3. joista 1 hypospadia) ovat nyt takana... Olisi kiva tietää tilastotietoja...
Helmi-Maria
Meillä varmasti erilainen tilanne mutta epäilen että pojan pippelin nahka kasvaa väärin ja pippelin pää on sulkeutumassa..kts linkki
http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=8598917&p=1&tmode=1&smode…
Miten/milloin tämä hypospadia huomataan? Huomaako sen omalla silmällä? Tuleeko virtsa jotenkin erilailla? Huomasiko neuvola/synnytyssairaala sen vai epäilitkö itse jotakin poikkeavaa ja hait apua?
(tässä varmasti tarkoitan lievää ilmenemismuotoa)
Kiitos jos jaksatte vielä vastata tähän:)