Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

TP:t viikolla 28

12.07.2006 |

Tämä pino on meille jotka toivoimme pikkukakkosta ja nyt haaveemme on toteutuneet!

Kaikki kahden lapsen äidit pinoon!!





tässä pino mutta onko totta että sitä ei vielä ollut?Mä en hoksannut,voin kyllä olla aika sokeakin=)

Kommentit (10)

Vierailija
1/10 |
18.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minäpäs muuten kokoan viikkokeskustelujen linkit yhteen niin, että voidaan kaikki sitten jäölkeenpäin tarkistaa asioita helposti. Tuo hakutoiminto kun vaan on niin surkea - ei esim. voi etsiä lähettäjän mukaan, eikä noteeraa numeroita! Etsintöjä helpottaisi, jos viestin aloitusotsikossa olisi aina sama sana, esim. " jouluisten" ja " joululahjojen" . Homma edistyy hitaasti mutta vakaasti, laitan linkit, kunhan saan jotain kasaan (nyt vasta kolme viikkoa!)

Jos teillä on kirjanmerkeissä tai välimuistissa ketjujen linkkejä, niin laittakaa tänne!



Nyt on unikoulut lusittu. Pitkään harkittiin, eikä meinannut löytyä vapaata viikonloppua, mies kun on yrittäjänä töissä koko ajan. Ja aina oli jotain: hampaita tulossa, reissu ym. Mut sitten vaan aloitimme. Ekan yön Kare karjui 50 minuuttia putkeen kuin pistetty. Toka yö oli vähän epälooginen, kun Kare nukahti vaunuihin, ja annoin rintaa laskettuani sänkyyn (mistä vauva voi tietää, milloin tissilakko alkaa ja mikä nyt on yöunta?), joten heräsi monta kertaa, mutta viime, neljäs yö Kurppa nukkui klo 22.30-6.30 putkeen. Silloin annan jo rintaa, vaikka uni vielä jatkuu (puoli ysiin! on vähän tämmöinen kesäaikataulu.) Mies oli sitä mieltä, että eikun kerralla pois, mutta kun en raaski, sitäpäitsi vauva on aidosti nälkäinen silloin.



Nyt levottomuus ja näköjään myös unenpuute on ohi. Kare nukkuu pisimpiä päikkäreitään kuukauteen tuossa ulkona. Kriisit miehen ja jopa itseni kanssa ovat ohi. Mies on antanut minulle aikaa, ja ollaan tehty kaikenlaista yhdessä. Ei tarvitse maanantaina ahdistua siitä, että miten täyttäisin päivät (muulla kuin vauvan kanssa kotona kaksistaan ololla). Vauvakin selvästi nauttii, kun kaikenlaista puuhaillaan.



Pienempiä kriisejä nämä ovat olleet kuin varsinaiset aviokriisit. Mutta äityliinit ja muut ikävässä tilanteessa olevat: erityisesti imettävillä mutta varmaan muutenkin hormonit puhuvat vielä meissä. No, ei kaikkea sen piikkiin voi laittaa, mutta kyllä ne minulla ainakin voimistavat tunnereaktioita, vieläkin.

Vierailija
2/10 |
18.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Menikin viikkoviesti väärään pinkkaan, kun kokeilin haulla hakusanalla jouluiset, ja johti äityliinin viestiin, jossa puhuu jouluisista!



Saas nähdä, liitynkö tähän pinoon vielä...



Orava

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/10 |
12.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

moikka!!

Mä just tässä mietin että taitaa olla aika lyhyet pinot mutta johtuu varmaan kesästä,reissuista,loma-ajasta ja siitäkin varmaan että nää vauvat liikkuu useat,meilläkin että vahtia pitää,vaikka meillä ei vielä kontata tai ryömitäkään mutta kierimällä,peruuttamalla ja akselin ympäri menemällä ja välillä kaikki sekoitettuna pääsee kans moneen paikkaan=)sen on Juho huomannut jo,tänään kaatoi lelukoreja(yksi oma,yksi Katrin) ja söi mun vanhoja hikitossuja heh heh=)



Mulla on toiset menkat synnytyksen jälkeen ja vuodan taas kuin seula,kamalat nää alkuun on.Mutta alkoi ajallaan,siitä kiitos e-pillereille!



Miehen kanssa aikamoinen aviokriisi päällä(ensi maanantaina 7v hääpäivä) mutta välit on jo vähän paremmat mutta aika sekavaa on ja toinen mieskin kenen kanssa EN siis ole ollut mutta ihastumista on ilmassa ja aika sekavaa=(



Viikonloppuna näen Joululahjat yhteisön joitakin mammoja ja vauvoja,tosi kivaa.



Tänään kaverin tytön 5v synttäreille ja huomenna äidille.



Meidän reissu meni hyvin(vaikka sitä tietty varjosti mun ja miehen välit),Katrilla oli tosi hauskaa ja kuvia otettiin paljon!!Laivallakin meni hyvin,Juho heräsi 2 kertaa siellä yöllä mutta kun tutin antoi,uni tuli heti uudestaan,matkapinnasängyn sai hyttiin heti kun pyysi!!



äityliini ja Juho 7,5kk

Vierailija
4/10 |
13.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

etusivulle!!!!

mulla vähän kiirusta pukkaa...mut missä kaikki tosiaan on???

Vierailija
5/10 |
13.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

toivottavasti ei haittaa jos liitän sun kirjoituksen tähän mun eilen aloittamaan tynkäpinoon =0 =)

Missäs te olette oikein?!



Joka päivä olen käynyt kurkaamassa, että joko joku olisi aloittanut pinon?! Laiska olen ollut...

Onko kaikki muut jo lomilla? Meillä miehellä huomenna vika työpäivä ja sitten alkaa loma! Lauantaina ystävien häätkin, ihanaa!



Me ei olla tällä viikolla tehty paljon mitään... Oltu kotona ja melkein ollaan sulettu... Meillä on tappavan kuuma täällä!!



No, nopeasti tulin vain huhuilemaan teitä, nyt täytyy mennä päiväunille!



viivi ja " lapaset

Vierailija
6/10 |
13.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

voimia aviokriisiin!



meilläkin oli miehen kanssa, en siitä edes silloin tänne kirjoittanut koska tunsin itseni niin alhaiseksi ja toisaalta en halunnut että kukaan tuomitsee minua (vaikka itsen tein niin ja rankasti!).

minä petinkin miestäni ja kyse ei ollut mistään yhden illan jutusta pelkästään, mutta ihme kyllä siitä selvittiin!

tosi voimia vievää se oli, mutta ihme kyllä siitä selvittiin ja sen jälkeen meni taas paremmin kuin koskaan! Että sellaista täällä tänään!



Menikin hieman " synkemmäksi" kuin piti, mutta kai näistäkin jutuista voi puhua eikä aina vain niistä mukavista!



Nyt täytyy mennä paketoimaan kaverien häälahjaa!



Viivi

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/10 |
13.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Juu, tottahan tänne saa niistä ikävimmistä asioista kirjoitella! Minun ongelmani tuntuu mitättömältä noitten todellisten aviokriisien rinnalla, mutta todella ottaa päähän... Nimittäin meillä oli eilen 3v hääpäivä, ja mies EI muistanut MITENKÄÄN! Siis ei edes sanomalla mitään:( En mitään lahjaa tms. odottanut, mutta ehkä edes jonkin pienen sanan ja halauksen. Ei mullakaan mitään lahjaa ollut, olin kirjoittanut miehelle kortin. Annoin kortin miehelle kun lähdin nukkumaan illalla. Tulihan se sitten siihen vielä halaamaan ja suukottaan, mutta sit vaan sanoin et mee pois, haluun nukkua. Enkä oikein oo sille mitään puhunut tänäänkään. Lähti päivällä töihin kun on iltavuorossa. En oikeestaan ole suuttunut, mutta loukkaantunut kyllä!



Noista menkka-asioista, kuinkahan kauan siinä voi kestää ennen kuin alkaa? Mulla ei oo vieläkään alkanut. Onko muita? Vai pitääkö kohta jo testiä hakea.



Täälläkin vauvan vauhti vaan yltyy! Parissa viikossa ryömimistaito on kehittynyt niin, että ryömii lujaa vauhtia ympäri taloa ja takapihan ovestakin ulos terassille:) On siinä vahtimista!



Pikkuveli hurmaa äidin joka päivä monta kertaa suloisuudellaan siinä missä isoveli koettelee äidin hermoja ja pinnanpituutta (valtettavan lyhyt nykyään). Mietin minkä viestin annan esikoiselle? Toista vaan suukotellaan ja toista aina komennetaan! Mutta enhän voi esikoisenkaan antaa tehdä mitä vaan (todella ehtiväinen kaveri muuten). Alan muutenkin väsyä esikoisen kanssa. Tuntuu että kohta loppuu keinot.



Minsku

Vierailija
8/10 |
13.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Äityliinille paljon voimia kriisin selvittämiseen!!!

Me ollaan oltu naimisissa 5,5v ja yhdessä 11v. Ja kyllä meilläkin kriisiä on pukannut, yksi ihan iso (7v sitten) ja harkittiin eroa. Siitä kuitenkin selvittiin ja viivin sanoin " suhde vain vahvistui sen jälkeen" . Mutta työtä se vaati ja asioiden totaalista selvittämistä, muuten ne löytää edestään uudestaan ja uudestaan...



Minskun sanat olivat kuin omasta suusta :) Esikoinen vie hermot ja kuopus on oikea ilopilleri! Pitää oikein joka päivä muistuttaa itseäni, että huomaan esikoisen myös positiivisin sanoin kun tuppaa kaikki viesti olemaan " älä tee tai lopeta -alkuisia..."



Muuten meille ei kuulu kummenpaa, miehellä alkaa huomisen jälkeen loman toinen osa (2,5vkoa) ja lähdetään taas mökkeilemään. Ollaan käyty tyttöjen kanssa maauimaloissa ja uimarannoilla melkein päivittäin. Mukana on aina pienet piknik-eväät ja hyvin on mennyt kunhan pääsee ovesta ulos... en siis pääse aamulla ulos alle 1,5-2h heräämisestä ja silloinkin tuntuu, että kiirettä pitää.



Menkoista... enpä olis niitä vielä kaivannut, mutta ekat menkat synnytyksen jälkeen alkoivat viikonloppuna vaikka imetän edelleen!



Nyt iltapalalle!

j ja tytöt (kohta 4v&7kk)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/10 |
14.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

En minäkään ensin millään meinannut kertoa meidän ongelmista,saatikka että ihastuin 2 viikkoa sitten eks koulukaveriin jonka kanssa oli kiva ilta(yksi suudelma vaihdettiin).

Mutta me koitetaan miehen kanssa vielä,vuonna 04 oli vielä kauheempaa ja erosta puhuttiin mutta siitäkin selvittiin.

Meillä aivan normaalia ettei mies hääpäiviä muista,ekan taisi muistaa...

tiiän että se harmittaa,nyt mietin että haluun kaikesta huolimatta juhlistaa maanantain hääpäivää vaikka tilanne aika sekava.

Viime yönä näin unta siitä toisesta miehestä(nolohymiö),se olikin klo 1 yöllä mulle tekstannut ja oma mies(poikkeuksellisesti) hali mua yöllä että aika sekava olo.

Huomenna siis reissuun ja sunnuntai-iltana takas,kivaa kaksin vauvankin kanssa reissata ja saa isi ja tyttö laatuaikaa=)



äityliini*sydän sekaisin* ja Juho 7,5kk

Vierailija
10/10 |
14.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

vielä noista onegelmista... " kiva" , että voidaan puhua myös niistä. Aina vaan on helpompaa puhua niistä kivoista asioista.

Mekin ollaan miehen kanssa jo kerran " erottu" , asuimme silti vielä koko sen erossa olo ajan yhdessä, mutta minä siis seurustelin toisen kanssa. Palasimme kuitenkin lopulta yhteen mieheni kanssa, mutta sen jälkeen lämpeni myös uudestaan tuo toinen suhde.

Lopullisesti suhde loppui vasta kuukautta ennen kuin tulin raskaaksi.

Kuulostaa aivan kamalalta, mutta en vain jotenkin päässyt tuosta miehestä eroon! Aina päätin, että kaikki loppuu, mutta en vaan voinut sanoa ei. tai pystyin sen vielä sanomaan, mutta hän sai aina käännettyä pääni.

Päätimme kuitenkin yrittää mieheni kanssa lasta, koska tiesimme rakastavamme toisiamme. Siitä sain voimaa lopettaa tuon toisen suhteen. Voisi sanoa, että Niklas pelasti suhteemme (vaikka lapsia ei ikinä saisi varmaankin tehdä tuollaiseen tilanteeseen). Raskausaikana ja nyt meidän suhde voi paremmin kuin koskaan!

Nyt pystyin jopa sanomaan jo tuolle miehelle ei, kuuntelematta mitään mitä sanottavaa hänellä oli.

hän oli siis minuun yhteydessä pari kuukautta sitten taas...



Anteeksi vuodatus... en vain ole tästä puhunut oikeastaan kenellekkään. Sen verran häpeän itseäni ja tekojani!



Mutta äityliinille kaikki sympatiat täältä! ja tukeakin löytyy jos kaipaat!



Täällä ei mitään uutta muuta!

Mutta täällä on sama ongelma... esikoinen tekee kiusaa aina sillöin tällöin ja tuntuu ettei usko mitään!! Sitten huomaan välillä olevani suuttunut aina esikoiselle ja suukottelevani ja " lässyttäväni" Niklakselle... Tosin sekin kyllä käy hermoille... mutta en siitä suutu sille, kun ei se nyt vielä tee tahallaan!



Ihanaa tänään miehen vika työpäivä ja sitten alkaa LOMA!

JIPPIIIIIIII!!!!



Viivi ja lapset 4v2kk ja 8kk1vk