******** Ensikot HUHTIKUUSSA ********

http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?appid=75&m=12573162&p=1&tmo…

Huhtikuu ¿ tämä on sitten se meidän perheen kuukausi... uskomatonta! Täysiaikaisuus saavutetaan torstaina ja prinsessa saa siis tulla koska haluaa. Suotavaa toki olisi, että odottelisis sinne suunniteltuun sektiopäivään, mutta jos haluaa tulla aiemmin niin tervetuloa :)



Mushulla on huomenna toinen ultra, toivottavasti siellä menee kaikki hyvin!



Dese, sitä sf-mittaa ei kai kauheasti kannata tuijotella kun riippuu niin mittaajasta ja vauvan asennostakin... eli heittoja voi tulla matkan varrella. Myös täällä alkaa neidin yksiössä olemaan ahdasta ja välillä tuntuu, että toinen yrittää ulos ihan väärästä paikasta... toistaiseksi ei ole raskausarpia tullut (koputtaa puuta), mutta vielähän tässä ehtii...



Naksu, kuten Dese jo kirjoittikin... houkuttelehan niitä muitakin Enskoja tälle puolelle! Kovasti täällä kaipaillaan ja mukavaa olisi saada uutta vipinää meidän ketjuun! Ihanaa, että olet pystynyt nauttimaan raskaudesta ja hyvä että pahoinvointikin on helpottanut. Mitä siihen toisen pään hitauteen tulee, niin juothan riittävästi vettä?



Tulkaahan muutkin kertoilemaan kuulumisia!



ON. Omaan napaan ei kuulu mitään uutta... viikonloppuna käytiin pitkällä lenkillä ja kummasti sitä vielä jaksoi. Jälkikäteen oli kyllä lonkat kipeinä, mutta viis siitä ;) Tänään olis viimeinen jooga tai saatan kyllä jos vointi antaa myöten maksaa vielä yhden ¿kertalipun¿ ensiviikollakin. Taidan olla meidän joogaryhmän veteraani tällä erää... Torstaina on taas lääkäri ja siellä kai käydään sitä sektiota vähän läpi (toivottavasti). Tarkoituksella olen ollut koko toimenpidettä ajattelematta, helpompi niin ettei turhaan kauheasti ala jännittämään... Tulen sitten lääkärin jälkeen kertomaan uusia kuulumisia.



T. Yksis ja PP rv36+5

Elikkäs



Mushu

Ikä: molemmat vm -79

Kotipaikka: Pirkanmaa

Yritys: Pillerit lopetettu 07/05

Hoidot: Kierron tasailua, clomit, inseminaatio 01/08 ja 02/08->plussa

LA: 14.11



Ja sitten vielä lyhyesti omaa napaa: Tänään oli kontrolliultra. Kaikki on kunnossa, syke löyty ja Toukka on kasvanu hyvin(12.2mm). Ennustekin on kuulemma nähdyn perusteella oikein hyvä. Aivan ihanaa!! Nyt vasta uskaltaa iloita. Joten varmaan ymmärrätte ettei just nyt oikein mahdu päähän mitään muuta : )



Palailen kunhan tää huuma vähän helpottaa.



T.Mushu & Toukka 7+5

Kiva että Yksis laitoit uuden pinon - vielä en uskaltautunut esittäytyä! ;) Jospa sitten np-ultran jälkeen, jos kaikki on hyvin! Kyllä sitä nyt on niin varovainen, että...



Kyllä mä joo noita tuolla tänne mukaan pyytelin, vielä eivät vaan ole oikein aktivoituneet... Mutta varmasti tulevat joukkoon!! Muuten, tuo on ihan hyvä pointti tuo veden juonti! Jos mä oon kotosalla niin juon kyllä ihan reilustikin, mutta töissä se meinaa aina unohtua! Välillä huomaan, etten ole juonut koko päivän aikana muuta kuin pari lasillista maitoa... Pitää oikein yrittää skarpata, joku muistisääntö pitäis keksiä että muistaisin juoda!



Mushu: Ihania ultrakuulumisia! Siellä se vaaveli on! :D



Täällä on tänään viikkoja tasan 11 - itse asiassa juuri sen verran, mitä oli viime raskaudessa, kun saimme kuulla, että Pieni olikin kuollut. Mutta kummasti sitä on jaksanut, ei ole kovasti murehdituttanut tuo... Ihanaa todella huomata, että sitä elää ihan täysillä nyt tätä raskautta eikä murehdi viime kertaista! Toki sen myötä pelko ym. ovat selvästi enemmän läsnä, mutta että tuota edellistä raskautta en enää haikaile, se on kiva huomata! Kunhan vaan tuolla kaverilla tuolla massussa olisi kaikki hyvin, se on tärkeintä!!!



Naksu ja Pulla 11+0

ja hyvää huhtikuuta kaikille!



Käyn kyllä ahkerasti lueskelemassa, mutta jotenkin ei ole kovin paljon kirjoitettavaa, kun ei edelleenkään ole mitään oireita vaan elämä jatkuu ihan entiseen malliin. Ei tämä raskaana oleminen ole ollenkaan niin jännittävää kuin kuvittelin! No, ehkä se muuttuu jännittävämmäksi sitten jos ja kun maha oikeasti alkaa kasvaa!



Minäkin ajattelin uskaltautua tuonne esittelypinoon vasta sitten kun np-ultra on takana, jos siellä on kaikki hyvin. Ensi maanantainahan se jo onkin.



Voikaa kaikki hyvin,



toivoo Brooke 10+6

..taas pitkästä aikaa. Pääsiäisreissusta on selvitty ja oli oikein mukavaa sekä rentouttavaa. Koulussa istuminenkin loppui, kaksi tenttiä ja yksi kirjallinen tehtävä pitäisi vielä tehdä. Onneksi kaikki ovat pieniä juttuja, kirjallisessa tehtävässä olisi huikeat kaksi sivua saatava aikaiseksi¿ Jotenkin nuo vaavin tavarat ja auringonpaiste vetävät enemmän puoleensa =).

Eilen tuli neuvolassa käytyä ja kaikki molemmilla hyvin. Arvot oli kohdillaan, virtsa puhdasta ja painoa tullut 300g/viikko. Sf mitta oli pompsahtanut 6cm:ä kuukaudessa!! Tuntuu jotenkin ihan kamalan paljolta, onkohan?! Mittaaja oli tosin eri kuin aikaisemmin kun neuvola vaihtui. Vaavin asennosta neuvola täti ei päässyt ihan varmuuteen todennäköisesti on pääallaspäin mutta hieman poikittain. Toivotaan että mahtuu vielä kääntymään, sillä ahdasta tuntuu yksiössä olevan ja välillä tekee tosi kipeätä helmen mönkiminen varsinkin vasemmalla ylhäällä. Vaateiden pesua olisi seuraavana vuorossa sekä pinniksen reunapehmusteen, pussilakanan ja verhojen ompelu. Täytyy ruveta ompelu hommiin kun en ole löytänyt mieleisiä valmiina. Niin ja onhan tässä vielä kaikennäköistä muutakin hankittavana, miehen mielestä ei tarvitse hötkyllä sillä onhan tässä aikaa!!



Yksis: Loppusuora jo häämöttää =D. Täällä lääkäri kuulumisiasi odotellaan ja minäkin olen yrittänut olla synnytystä/ sektiota ajattelematta ettei turhan aikaisin tarvitsisi hermoilla.



Mushu: Kiva kuulla hyviä ultra kuulumisia siellä se pikkuinen tyytyväisenä kasvaa ja köllöttee.



Naku: Siellä oli myös pullaa käyty kurkkaamassa ja kaikki hyvin. Kiva myös kuulla että olet hyvillä fiiliksin masua kasvattelemassa ja inhottavalle tuhruttelullekkin löytyi syy.



Brooke:Kiva kun pistäydyit ja tsemppiä oireettomaan odotteluun. Minullakaan ei ollut ihan alussa oikein oireita ja olo olikin aika epäuskoinen, kaamea pahoinvointi alkoi vasta 10¿12 n. viikoilla.



Aftis: Siellä äippäloma taidettu jo aloittaa, onnittelut! Parasta tässä ¿lomailussa¿ onkin se että voi nukkua silloin kun siltä tuntuu =).



Dese: Sinä se saat miestä toppuutella, aika hellyttävää! Täällä joutuu vähän patistelemaan kun miekkosen mielestä tässä on vielä hyvin aikaa. Niin ja siitä sitteristä, sellaiseen kevyempään perus malliin päädyttiin, vielä ei olla tosin hankittu. Kaukalo vaihtoehto kävi myös mielessä mutta en kyllä osaa sanoa voiko sitä käyttää ns. korvikkeena. Pikkuisia aukkoja täytettävänä vielä tässä minun lapsen hoidossa =D.



Marge: Kiitos kysymästä reissu oikein meni mainiosta. Eikö ollut ihana ultra kokemus! On niin hienoa päästä laskemaan kaikki pikku sormet ja varpaat.



Käärö: Siellä alkaa myös loppusuora häämöttää =). Harmi että päänsärky vaivaa mutta kiva kuulla että kaikki on muuten hyvin.



Nyt syömään ja kampaajalle. Vilkutusta vielä kaikille sekä mukavia masun kasvattelu hetkiä.



-hapö- ja helmi rv 32+1

Täällä on kaikki kassia myöden valmiina ja viimeisenä panostuksena olen yrittänyt leipoa ja keittää pakkaseen, jotta olis sitten mitä tarjota itselleen ja vieraille.



Kiitos Mushu päivityksestä, laitan sen toukokuun pinoon tai jos paljon tulee muita päivityksiä laitetaan sitten huhtikuulle uusi pino. Onnittelut hienoista ultrakuulumisista, nautiskelehan nyt koko rahalla :)



Naksu, Boorke ja Jessis... päivitätte sitten kun siltä tuntuu :)



Naksu, ihanaa kuulla, että suru edellisestä alkaa vähitellen helpottamaan ja pystytte nauttimaan tästä uudesta raskaudesta. Juttelin eilen juuri yhden ystävän kanssa jonka vauva on nyt reilu pariviikkoinen ja heillä edeltävä raskaus ei sujunut onnellisten tähtien alla vaan lapsi menehtyi. Hän jotenkin niin fiksusti totesi, että elämää on vaan pakko elää eteenpäin ja luottaa siihen ettei mennyt toistu ja sillä ajatuksella selvittiin uudesta raskaudesta... muistoissa ja sydämessä kuitenkin elää se pieni tytär, joka ei tähän maailmaan kuulunut.



Brooke, nautiskele oireettomuudesta... ja saa tänne tulla ihan muitakin juttuja turisemaan. Onhan se niin, että etenkin keskiraskaudessa taitaa kaikilla olla sen verran seesteisempää ettei aina ole raskausjuttuja jaettavaksi.



Hapöllekin huiskutukset! Hienoa, että neuvolassa kaikki oli kohdallaan... ja miehelle terveiset, että kyllä teilläkin jo loppusuoralla ollaan, eikä ole ollenkaan sanottua että vauva jaksaa odottaa sinne 40rv:n saakka :) Kaukaloa voinee hätätilanteessa käyttää sitterinä, mutta pidempiaikaista kaukalossa istuttamista ei suositella... toisaalta meidän naapurin vauva nukkuukin välillä sitterissä, kun refluksitauti vaivaa ja missään muualla ei toisella ole hyvä olla.



Ja sitten omaa napaa...



Lääkärissä kaikki hyvin. Verenpaine 110/64, pissa puhdas ja turvotustakin tuskin havaittavasti. Vauvan sydänäänet kuuluivat hyvin ja edelleen on neiti ¿oikeinpäin¿ eikä taida kyllä enää edes mahtua kääntymään. Kohdunkaulaa ei kokeiltu, kun turhaa sitä on lähteä ronkimaan, kun kerran sektioaika on varattuna. Sektio tehdään spinaalipuudutuksella ja mies pääsee mukaan :) Siinä kait nuo tärkeimmät... huikeelta tuntuu, että meidän vauva on nyt periaatteessa valmis tulemaan ihan koska vaan. Sektioon on tänään tasan kaksi viikkoa.



T. Yksis ja Papuprinsessa rv37+0

Äippäloma aloitettu ja tuntuu hyvältä. En ole haikaillut töihin lainkaan, vaikka niin luulin. Joskus tulee päivän mittaan mieleen, että voi niitä raukkoja jotka siellä painaa pitkää päivää ja minä vain löhöän soffalla tai olen muuten tekemättä mitään.



Yksis ¿ ai sullakin särkee lonkkia. Tähän asti kellään muulla ei ole ollut kyseistä vaivaa ja olenkin ihmetellyt, että mistä olen sellaisen itselleni kehittänyt. Usein aamuisin on vain noustava seitsemän aikaan kun ei kummallakaan lonkalla voi enää maata. Täytyy sitten ottaa päikkäreitä päivän mittaan.



Tervetuloa vain joukkoon Mushu ¿ ultrassa siis pikkukaveri nähty, jee. Harmi, että kävi noin työsopimuksen kanssa. Tiedän tapauksia myös omassa firmassa, että noin on toimittu. Se jurppii niin.



Naksu ¿ juu, vessassa yöllä käyminen on jo rutiinia, mutta kyllä se ottaa aina pattiin nousta kesken unien. Tässä vaiheessa kun vielä nukkuma-asennon löytyminen on vaikeaa ja aina jostain vihlaisee jne. Viikonloppuna olin pahassa flunssassa ja silloin elämä ei kyllä hymyillyt. Lääkkeitä kun ei voi paljon ottaa niin, johan oli olotila nollissa. Vaikka sanoinkin miehelle, että en muista valittaneeni lonkista ja vihlovista nivusista kun oli muuten jo niin paha olo ¿ se kyllä korjasi, että olin mä niistäkin valittanu =) Ihanaa, että teidän pullalla on kaikki hyvin!! Jeiii! Kohta on ilmeisesti jo np-ultran vuoro?



marge ¿ eikös ollutkin kiva kokemus se 4D =) Ootko saanut jo kaikki kaapit siivottua? Itsellä on vielä pahasti kesken kun oletin, että ¿onhan tässä tätä aikaa¿ ja voihan sitä toki ollakin....mutta mitäpä jos ei olekaan....taitaa tulla vielä kiirus.



käärö ¿ joko äippäloma alkaa ens viikolla? Mites verenpaine ja supparit?



Uusille tulokkaille piti minunkin sanoa, ettei oireettomuudesta kannata huolestua. Mulla oli vain niitä menkkaoireita heti raskauden alussa (koviakin) ja sen jälkeen vain joskus teki hiukan pahaa jos en syönyt tuhdisti 2-3 h välein. Muuten oli hyvin oireetonta. Siksi olenkin kauhulla seurannut työkaverin päivittäistä yökkimistä ja huonoa oloa. Kyllä se voikin olla erilaista.



dese ¿ miten kävi sf-mitan kanssa, pompsahtiko? =) Mua itseä huvittaa kun en tahdo enää voida pestä esim. astioita kun on aika korkeat tasot keittiössä enkä pääse kovin lähelle sitä allasta tän masun kanssa =) Samoin autossa alan olla kohta napa kiinni ratissa =)



Sairaalakassin pakkaamisesta on ollut puhetta. Ajattelin omanikin sitten nyt pakata heti huomenissa. Ilmeni nimittäin taas uusia asioita seurantaultrassa, joten on parasta varautua....

Eli omaa napaa: tänään oli taas seurantaultra sen istukan sijainnin takia. Siellähän se istukka köllötteli omalla paikallaan, eikä ollut mihinkään siirtynyt. Lääkäri meinasi, että seurantaa jatketaan, vieläkin on liian aikaista sanoa onko se varmasti sektio vaiko sittenkin alatiesynnytys. Itse epäilen kyllä, että se enää sieltä nousisi kun ei ole noussut nytkään. No, sen näkee sitten. Uutta aikaa en sen istukan takia vielä saanut.



Mutta tulipa taas uutta seurattavaa tälläkin kerralla. Joka kerta tulee aina jotain !! Soitin jo viikko sitten päivystykseen ja kysyin, että voiko lapsivettä lorahdella pieniä määriä. Kätilö ei ollut huolissaan eikä neuvolassakaan. Sanoivat että rakkoon on vain ehkä jäänyt jotain tai valkovuoto on runsasta. Noh, tutkimuksen aikana lääkärikin huomasi lorahtamisen (sorry nää mun yksityiskohdat =) ja halusi heti tarkistaa, ettei se vain ole lapsivettä. Oli kyllä ihan varma että on. Kätikö mittasi arvon tikulla, mutta positiivista tulosta ei saatu. Silti molemmat olivat sitä mieltä, että lapsivettä se on. Noh, sain ohjeet tulla heti päivystykseen (synnärille) jos lorahtelu jatkuu tai sitä tulee enemmän kuin kerran päivässä viikonloppuna. Muuten menen taas maanantaina tarkistukseen. Suurin huolenaihe on tietysti tulehdusriski jos kalvoissa on reikä. Niin siis saattaa käydä, että minut passitetaan prenalle lepoon ja tarkkailuun + saan antibiootit yms. Tämä äippäloma voi siis hyvin loppua ennenkuin oikein ehti alkaakaan!! Huomenna täyttyy rv 34 ja alkaa 35. viikko. Vielä saisi mcbaby pysyä kyydissä ainakin pari viikkoa. Liekö sitten se aika, jonka makuuttavat prenalla, vaiko pitempäänkin.



Nyt ei siis auta kuin odotella ja toivoa, että kaveri pysyisi vielä kyydissä lapsivesineen edes hetken. Monta hommaa olisi vielä tekemättä, eikä se sairaalassakaan makoilu tunnu kovin houkuttelevalta....



Näin täällä...

t. Afternoon ja mcbaby ihan kohta rv34+0

Minähän se täällä taas kukun ennen kukon laulua... Toissailtana alkoi tuntua hieman flunssaiselta ja eilen olo oli jo melkoisen kamala. Töissä olin kuitenkin sinnikäästi. Jälkikäteen ajatellen olisi ollut fiksumpaa jäädä kotiin lepäämään ja lipittämään teetä. Nyt täällä siis kärvistellään kurkku- ja jalkakivun kanssa. Jalkoja särkee vietävästi, ihan niin kuin aina kuumeessa. Jostain syystä kuume ei vaan nouse, lieneekö tuolla pienokaisella jotain osuutta asiaan. Mene ja tiedä!



Yksis: Onnittelut prinsessalle, ja tietysti teille vanhemmillekin, täysiaikaisuuden saavuttamisesta! On varmasti huojentavaa tietää, ettei prinsessalla ole enää mitään hätää, vaikka päättäisi tulla maailmaan minä päivänä hyvänsä. Voi apua, kahden viikon päästä prinsessa on jo mahanahkan ulkopuolella. Jännittävää!



Mushu: Ihanaa, että ultrassa kaikki on kunnossa. Jippii! Nyt on edessä sitten sitä kuuluisaa rauhallista odotusta... =D



Naksu: On tosi kiva lukea sun iloisia kuulumisia ja ennen kaikkea iloisia fiiliksiä, kun taustalla on kuitenkin ollut paljon surua ja murhetta. On se vaan jännä, kuinka sinnikkäitä me ihmiset olemme. En todellakaan halua nyt nostaa esiin vanhoja fiiliksiä vaan tarkoituksena on todellakin tsempata teitä eteenpäin ja auttaa uskomaan, että kaikki voi mennä tällä kerralla mallikkaasti ihan sinne ihanaan loppuun saakka. Toivottavasti ymmärsit pointtini, vaikka se voi olla joskus vähän hukassa... ;)



Brooke, tulethan maanantaina valaisemaan meitä uusilla ultrakuulumisilla. Pidän kovasti peukkuja!!! Ja täytyy kyllä myöntää, että varsinkin se oireeton alkuraskausaika oli todellakin erilaista, mitä kuvittelin. Jotenkin uskoin " leijuvani pilvissä" ja olevani NIIN raskaana koko ajan, mutta elämä olikin hyvin normaalia. Välillä tämän raskauden saattoi jopa unohtaa...



Hapö: Ehkäpä se sf-mitta pompsahtelee näillä viikoilla, kun vauva ottaa kasvupyrähdyksiä. Ja mittaajan tarkkuudestahan on paljon kiinni, siinä kun pelataan kuitenkin ihan tavallisella mittanauhalla ja näppituntumalla. Mutta pääasia on, että kaikki on kunnossa sekä sinulla että Helmillä.



Voi Afternoon! Kylläpäs teitä nyt koetellaan. Jaksamista! Vaikka sairaalassa makaaminen ei houkuttele pätkääkään, niin kyllähän sitä oman pienokaisen eteen seisoo vaikka päällään loppu ajan. Toivotaan, ettet sairaalaan kuitenkaan joutuisi vaan kyseessä olisi joku kummallinen yksittäistapaus. Tuntuupas nyt harmilliselta... Laitathan viestiä, kun tiedät enemmän.



ON: Eilen oli siis se neuvola ja kyllä se sf-mitta oli pompsahtanut. Edellisellä kerrallahan kasvua saatiin hädin tuskin 1½ cm ja sen myötä mahamitta putosi alle keskikäyrän. No, nyt on tullut sitten 4cm/kaksi viikkoa ja taas ollaan standardimitoissa. Ei siis syytä huoleen. Kaikki oli muutenkin kunnossa, paineet pysyvät samalla tasolla eikä se painokaan ollut ihan älyttömiä noussut. Ainoa, mikä itseäni vähän ihmetyttää, on korkea syke. Tuntuu, että mittaustilanteessa se huitelee aina 100 kieppeillä. Mutta ehkäpä se on vielä ok, kun ei siihen kerran ole puututtu. Onnin sykettä sen sijaan kommentoidaan ihan urakalla, on kuulemma oikein loistava. Eilenkin poika heräsi dopplerin ääneen ja siitäkös se sydän sai uutta puhtia. Terkkarin mukaan oli oikein oppikirjaesimerkki siitä, millaiset sykerajat näillä viikoilla voi vauvalla parhaimmillaan olla. Ja tämä äippä makasi laverilla ylpeästi hymyillen...



Mukavaa viikonloppua kaikille! Taidan hipsiä keittämään lisää teetä, kun ei tähän flunssaan uskalla oikein mitään ihmeellistä lääkettä ottaa.



~dese ja Onni rv 32+1

Terveisiä synnytysvalmennuksesta! Tänään oltiin kuuntelemassa asiaa synnytyksestä sekä tutustumassa saleihin ja vuodeosastoon¿ Nyt rupes jänskättää! Jo viikolla lenkillä mietin tuota synnytystä ja omaa oloa siitä. Ei varsinaisesti pelota, mutta ahdistaa ajatus kivusta ja repeämisestä. Noh, hyvät lääkkeet on saatavilla ja mies tukena. Tänään neuvottiin/ehdotettiin että voi tehdä listan mukaan toiveista ja antaa sen synnyttämään tullessa. Sen taidan tehdä. Meillä kun noita toiveita kyseltiin jo paperissa, joka jouduttiin antamaan np-ultraan mentäessä. Voitte uskoa, ettei siinä vaiheessa ollut vielä päällimmäisenä ajatuksena synnytys. Hyvä kun uskoi tosissaan siihen, että masussa kasvaa jotain =)



Neuvolassakin kävin ja itse asiassa mies oli mukana ekaa kertaa ;) Ei noiden työvuorojensa takia ole vielä päässyt ja nyt pyysin mukaan. Mitään ihmettähän ei siellä tehty, mutta oli kiva että näki mitä joka kerta käydään läpi. Sf oli 27, painoa on nyt tullut 10kg (poksu siis muutkin kuin viikot), jee! Tosin terkka oli ihana, kun sanoi, ettei huolta, unohda koko vaaka, näyttää ihan hyvältä ;D Mutta silti¿

Paineet ok ja pissa ihan puhdas. Mietittiin tuota verensokerin ottoa joku aamu, kun maanantaina töissä meinasi taju lähteä. Paineet laski alas, oksetti, silmissä sumeni ja korvissa suhisi. Onneksi ei ihan kokonaan pimentynyt. Puhuttiin myös tuosta sairauslomasta, että tuskin olen ihan loppuun asti töissä. Pidän töistä ja kiva on touhuta, mutta olen aika kuitti päivien jälkeen ja huomaan vklopun jäljiltä, että ma/ti supistelee¿Fysiikkakin ottaa näissä hommissa jo koville ;)



Naksu, kyllä sydäntä lämmitti nähdä ja lukea sun kirjoitus tällä puolen! Ja kyllä lämpimästi suosittelen hyödyntämään 3/4Dtä¿Ihanaa se oli! Siellä Pulla kasvaa ja voimistuu päivä päivältä. Mikä on vointi?



Käärölle parempia vointeja toivottelen¿Oletkos saanut nukuttua ja levättyä? Onneksi miehuus huolehtii siellä, että äippä ottaa tarpeeksi rennosti =)



Yksis, neuvolassa täti kertoi viime käynnillä pariskunnasta, joka luuli odottavansa tyttöä (ultran perusteella¿) ja sitten kun vauva syntyi mies oli huutanut; Juma*****, sillähän on munat! Mahtoi olla näky ja tunne. Mutta olen itsekin miettinyt, että mitäs jos arvio onkin väärä ja koko raskauden ajan on ollut vahva tunne ja olettamus. Mutta, tosiaan yhtä tervetulleita on molemmat ja niin odotettu! Niin ja onnea täysiaikaisuuden saavuttamisesta teille kaikille!



Dese, ajateltiin pitää Aarteen sukupuoli vielä muilta salassa. Aluksihan minä olin vastaan sukupuolen selvittämistä, mutta jotenkin pyörsin puheeni, kun mies halusi selvittää. Noh, nyt olisin valmis kertomaan kaikille kumpi on tulossa, mutta mies ei taas halua. Mutta omasta fiiliksestähän saa puhua ja kokoa ajan tosiaan on ollut poika-olo!



Mushulla oli ihania ulra-uutisia! Onnea vielä <3 Kyllä on ihan etuoikeutettua ajattelemaan omaanapaa ja pientä masuasukkia!



Hapökin se siellä on kotiutunut reissusta¿Jokos olet saanut tehdä ostoksia ja hankintoja? Meillä mies ¿antoi luvan¿, kun kävimme siellä ultrassa. Nyt olen sitten pessyt vaatteitakin. Oli myös sitä mieltä, että kyllä tässä kerkiää. Auttoikohan asiaa, että pari perhetuttua kertoi heidän lapsistaan, molemmat olivat syntyneet 5 viikkoa etuajassa¿



Aftis, kyllä kaapit on hiukan saanut taas levätä tämän siivoojan myös huiliessa¿ Olen ollut ihan älyttömän väsynyt töiden jälkeen. Lenkillä olen pyrkinyt käymään ja nukkunut päiväunet sekä pessyt talvivaatteita varastoon. Siinähän sitä on ollut ohjelmaa :D Tänään sain taas hiukan järjesteltyä, mutta vielä olisi muutama kaappi jotka haluan järjestellä! Mutta älähän sä ala nyt niitä kaappeja siivoilee. Nauti todellakin siitä sohvalla löhöämisestä ja niistä ihanista päikkäreistä, toivottavasti se auttaa ja ei tarvitse vielä sinne sairaalaan mennä ;D Voimia ja tsemppiä!



Kaikille hyviä vointeja, nautitaan ihanista masuista ja niiden asukeista (ei tarvitse varmasti kahta kertaa kahoittaa ;))!



-marge (joka hymyilee onnesta sekaisin, kilpaa auringon kanssa) ja aarre rv30+1-

Sunnuntaita kaikille... odottelen tässä että mies vähitellen heräisi ¿ katsoi viime yönä formulaa ja nyt nukuttaa ¿ jotta päästään lähtemään perinteiselle amerikkalaiselle pannariaamiaiselle... pannukakkuja (paksuja lettuja), vaahterasiirappia, voita, munakokkelia ja makkaroita... ja verisuonet tukkoon kerralla ;)



Aftis, miten se onkaan että lonkat tuntuu kestävän päikkärit sohvalla paljon paremmin kuin yöunen sängyssä ;) Ei mulla muuten ole lonkkien kanssa ongelmia, mutta öisin vaan... lenkilläkin kestää käydä oikein hyvin. Mä oon muuten ottanut tavaksi käydä yöllä vessassa aina samalla kun käännän kylkeä (kun kuitenkin herään siihen kyljen kääntämis operaatioon) eipähän tarvitse sitten erikseen vessaan lähteä. Otathan siellä oikein rauhallisesti ¿ toivotaan ettei ne lorahtelut ole lapsivettä... onneksi sullakin on kuitenkin jo niin hyvät viikot ettei loputtomiin joudu sairaalassa makoilemaan jos lapsivedestä on kysymys.



Dese, sinne myös toivotellaan lepoa ja pikaista paranemista... flunssa on muutenkin kurja tauti, saatika sitten raskaana ollessa kun ei voi muuta kuin kärsiä... Täällä flunssaan suositellaan kuumaa hunaja-sitruunavettä ja höyryhengittelyä. Hyvä että neuvolassa kaikki oli hyvin ja sf-mittakin saatiin takaisin käyrille :)



Marge oli käynyt synnytysvalmennuksessa. Helppohan se on täältä sanoa, mutta yritä olla miettimättä sitä kipua ja repeämien mahdollisuutta ja keskityt siihen, että sulla on mies tukena ja apuna osaavat ihmiset... ja varmaan tosiaan kannattaa koota paperille niitä omia toiveita, kun se siinä hötäkässä saattaa muuten jäädä sanomatta. Onnittelut muuten viimeisen kympin alkamisesta! Mulla oli mies kanssa viimeisen lääkärin jälkeen ihan hämmästynyt, että tässäkö tää oli ¿ mä kun en sitä ole turhaan siellä mukana roikottanut...



Huiskutuksia kaikille muillekin... ja kaikille ¿uusille¿ eli Naksu, Jessis, Brooke, Mushu ja Tatjis (teitähän on monta ¿ ihanaa!) Saa tänne tulla turisemaan vaikkei listaan vielä päivitystä haluaisikaan... meillä on teitä ikävä! Naksuhan täällä onkin käynyt kuulumisiaan kertoilemassa... Eikä aina edes tartte olla asiaa ;)



ON: Oma napa on tallella, eikä muuten vieläkään ole pullahtanut. Neiti taitaa olla vähitellen laskeutumassa, kun muutamana iltana on niin ikävästi vihlonut tuolla alapäässä ja supistuksista ei kuitenkaan ole kyse. Eilen saatiin sairaalasta nippu papereita ¿ lähinnä toimintaohjeita sektiopäivälle ja vähän selostusta siitä mitä tuleman pitää... huvittavaa oli, että viimeisenä kirjeessä neuvottiin, että mikäli vedet menee tai synnytys käynnistyy noin muuten ennen sovittua sektiopäivää/aikaa pitää sairaalaan kuitenkin lähteä... ai niinkö ;) ...no kai se on parempi sekin sanoa, ettei joku pönttö jää vaan odottelemaan.



Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!



T.Yksis ja PP rv 37+3 ja 11 päivää sektioon

ja kiitos niille jotka yrittivät rauhoitella, että alkuraskauden oireettomuus ei välttämättä tarkoita mitään pahaa. Minun tapauksessani se kuitenkin tarkoitti. Tänään ultrassa todettiin sikiön menehtyneen jo pari viikkoa sitten, mutta se ei ole tullut pois. Lääkkeellistä tyhjennystä ei enää näillä viikoilla mielellään tehdä, joten joudun ylihuomenna kaavintaan, jos ei sikiö ala tulla itsekseen pois ennen sitä.



Poistun nyt varmaan palstoilta ainakin joksikin aikaa, ehkä lopullisestikin. Me mietitään nyt ihan vakavasti, jatketaanko hoitoja enää. Sen verran epätoivoiselta alkaa vaikuttaa.



Onnellista odotusta teille muille!



Brooke

...olen tosi pahoillani puolestanne :( Nyt ei löydy sanoja, toivotan vain kovasti voimia, jotta pääsisitte tästä koettelemuksesta yli ja jaksaisitte aikanaan suunnitella taas tulevaa. Iso rutistus.



Tuntuu jotenkin ontolta ja tylsältä jatkaa tähän perään omia kuulumisia. Todettakoon vain, että äitiyslomalla ollaan ja hyvin & paksusti voidaan. Maha on tosiaan muhkea, mutta vaivoilta ja kolotuksilta on edelleen vältytty.



Pakko tsempata toisia alkutaipaleella tarpovia ja oireettomuuden kanssa kärvisteleviä, että täällä myös ilmoittautuu yksi oireeton odottaja. Jos maha ei olisi kasvanut ja siinä puolenvälin tietämillä liikkeet alkaneet tuntua, niin eipä sitä juuri olisi tiennyt raskaana olevankaan. Tässä vaiheessa, kun kiloja on kertynyt reilusti yli kymmenen, tajuan kyllä että on ollut siunaus pysyä näin hyvässä kunnossa. Kämmenet taipuu vielä lattiaan Yksiksen tavoin ja lenkillä jaksan käydä koiran kanssa. Kivuttomia harjoitussupistuksia tuntuu kyllä päivittäin, mutta sitten vaan pitää hiljentää vähän tahtia.



Kamalasti on tullut tekstiä sitten viime kirjoittelun, yritän paneutua niihin tässä lomaillessa. Toivon kyllä, että vauva viihtyisi yksiössään lähelle laskettua aikaa, sillä kovasti mulla olisi tekemistä ja suunnitelmia äitiysloman varalle.



Vilkutukset kaikille!



helli rv. 34+3

Lämmin halaus ja syvät pahoittelut... kunpa kaikki olisikin mennyt toisin.



Ei ole olemassa oikeita sanoja lohduttamaan, mutta antakaa toisillenne aikaa toipua tästä surusta.



T.Yksis

Olen niin pahoillani! Ei tässä muuta osaa sanoa, kuin että voimia teille! Todella julmaa! :(



Killa

Olen todella pahoillani! Ei tosiaan ole sanoja tähän suruun ja murheeseen...Toivon paljon voimia ja jaksamista teille molemmille! Paljon halauksia ja lämpimiä ajatuksia...



-marge-

En osaa sanoa mitään järkevää, niin musertavalta tuo Brooken viesti tuntuu.



Brooke: Olen todella pahoillani puolestanne. Kumpa asiat olisivat menneet toisin... Antakaa itsellenne aikaa surra ja toipua. Mihinkään ei ole kiire. Loppuelämä jaksaa kyllä odottaa.



Sain itse kauan kauan aikaa sitten eräänä suruhetkenä viestin, joka jollain tavalla auttoi selviämään pahimmasta ajasta. Jospa siitä olisi teillekin jotain lohtua.



" Joskus elämästä selviää parhaiten selviämällä yhdestä päivästä kerrallaan."



Hali ja rutistus!

~dese

Ei oo totta =(

Ei voi olla totta. Iso rutistus täältä ja jaksamista. Ymmärrän ehdottomasti jos meidän seura tai palstailu ei just nyt kiinnosta. Toivon sydämestäni, että se pieni nyytti vielä teillekin saadaan. Jaksamista sinulle ja miehellesi.



Niin pahoillaan...

t. Afternoon

Brooke: olen todella pahoillani teidän puolestanne! on niin väärin ensin antaa ja sitten ottaa pois. Antakaa surullenne aikaa ja aikaa itsellenne ja miettikää vasta sitten elämää eteenpäin kun olette siihen valmiita. Ei oikein meinaa löytyä mitään sanoja kertomaan joten lähetän teille vain kamalasti voimia ja halauksia!



Yksis: voi kauhia kun aika on mennyt nopiaan ja tämä tosiaan on teiän kuukautenne ja ihan pian teillä on siellä pieni suuri rakkaus sylissänne. Ja se tietää sitten aina vaan sen oman rakkauden ja synnytyksen lähenemistä..

Täälä myös kävelyllä pystyy vielä käymään, nyt miehen kanssa uskaltaa vähän pidemmällekin lähteä, mutta kotiin tultaessa ja hetken aikaa istuttua saattaa lonkkia pakottaa.

Yksis että mä nauroin noille teiän lappujen ohjeille, voihan se tietty olla ettei joku tajua lähteä sitten synnyttään, mutta just niin sitä maata nuo ohjeet!



Mushu: hienoja ultra kuulumisia siellä ja niin, tuossa vaiheessa sitä ei päähän oikein mahtunut vielä mitään muuta kuin sitä omaa napaa kun siitä vihdoin oli aihetta puhua ja iloita!



Naksu: ihana huomata kuinka olette päässeet hyvin tähän raskauteen kiinni ja osaatte nauttia siitä, kaiken kokemanne jälkeen olette voittajia nyt!

Ja mitä tuohon veden juontiin tulee olen jostai lukenu, että " älä kulje hanan ohi juomatta lasillista vettä" .



hapö: älä huoli tuosta sf-mitasta. mulla se on matkan varrella heitelly välillä ylös ja välillä alas, riippuen ihan vauvan asennosta ja mittaajasta, mutta kuitenkin vauva on kasvanut hyvin ultrissa kun on käyty sitten.

No täällä kans on kuulema aikaa vielä miehen mielestä, ihan turha huseerata vielä kaikkee, mutta kun mä en ihan usko siihen, että sitä aikaa on enää niin kamalasti ja tahon kaiken olevan kunnossa sitten ennen kuin synnyttämään lähetään ettei tekemättömiä asioita tartte sitten ressata synnytyssalissa.

Päänsärky on itse asiassa tässä sairaslomalla ja nyt äitiyslomalla jo, ollessa hävinny ja paineetkin alkaneet tipahteleen normaaleihin lukemiin joten kyllä se kaikki vaan työstä ja ressaamisesta johtu.



Aftis: mulla alko kans äippäloma 4.4 virallisesti, mutta kerkesin olla sen viikon siinä saikulla ennen sitä. Ja kuten yllä mainitsin nii paineet on pysyny kurissa ja päänsäryt poissa. Enää oikeestaan vaan supistelee ja joku viiltelee tuolla alakerrassa välillä oikein kipeestikin, neuvolan mukaan rustot pehmenee ja vauva painaa päätään alemmas ja alemmas tehden tilaa itselleen tulla.

Toivottavasti tihkuaminen ei sitten ole sitä lapsivettä tai jos on niin loppunut jo ettei tarttis maata sairaalassa pitkää aikaa, vaikka täälä ei estellä 34 viikon jälkeen synnytystä ja tarvittaessa sen sitten nuiden viikkojen jälkeen käynnistääkin.



Dese: josko sua vaan aina siellä neuvolassa hiukka jännittää nii oma sykkeesi nousee. Muuten sulla kuulostaa nuo kuulumiset olevan hyviä. Millaset sykkeet teillä sitten Onnilla on ollut? täälä kun meillä oli alussa korkeat ja sitten ollan tiputtu tuonne 130 tietämille ja poikaa kaikki nuilla meille veikkaa.

Koitahan saaha paranneltua itteesi, täälä ollaan ite säästytty taudeilta, mutta mies on yskiny ja niiskuttanu tuossa jo viikon päivät.



Marge: me kans käytiin tutustuun sillo synnäriin ja kyllähän sitä ajatukset pyöri sen jälkeen, mutta kun tietää, että kipua ei tartte kestää vaan lääkkeet siihen on ni mielikin on paljon avoimempi ja kun ei tiedä ensimmäistä oottavana mitä siellä tosissaan on vastassa, vaikka muiden kertomisia onkin kuullut.

Meillä mies ei oo ollu ku kaks kertaa pois neuvolasta töiden vuoksi juuri ja huomena ois taas neuvola ja on töissä. Hän on mielellään aina lähteny mukaan kuunteleen sykkeet ja sitten neuvolatäti on hänenkin ajatuksiaan ja kuulumisiaan kyselly ja keskenään mun voinnista ja olotilasta keskustelee kun käyn vessassa.

Kyllähän sitä välillä saa nukutuksi ihan hyvin ja toisinaan taas ei millään, päivällä ei meinaa enää osasta nukahtaa ja yöllä aina kääntyessä herää. perjantai aamuna heräsin 02.50 ja sen jälkeen en nukkunu ku vasta seuraavana iltana joskun puolen yön aikaan, ei vaan uni tullu!



Omaan napaa ei kuulu oikeestaan mitään uutta, kovasti täälä möyritään ja tuupitaan kylkiä ja sitten päällä painetaan tuonne alakertaan. Lauantai yönä heräsin kamaliin tuntemuksiin tuolla alapäässä kuin taas joku ois puukolla viiltäny ja sitten hetken päästä taas uusiks. kävin sitten siinä vessassa ja mietin jo kaikkea, mutta hetken levättyä sängyssä ne meni ohi ja sain nukuttua uudelleen. Nivusia särkeny nyt sitten tässä sen jälkeen ja jo sillon päivällä. Niin se vaan taitaa toukka olla niin alhaalla, että sattuu kun painaa päällään.

Huomena ois taas neuvola ja viikon päästä synnytystapa-arvio.



Nyt nukkumaan kun möyrintä ei meinaa lakata ollenkaa tältä päivältä!



kevättä odotellessa

Käärö ja toukka 35+2

Eilen en jaksanut enää Brooken viestin luettuani alkaa tilittämään näitä omia tuntojani. Tuntuu niin brutaalilta, että ensin annetaan ja sitten otetaan pois. Omat pikku ongelmat tuntuu niin vähäpätöisiltä kaiken tuollaisen rinnalla.



Jos kun kuitenkin pienen updaten teille laitan. Seurannassa taas käyty äippäpolilla: tehtiin vauvan sydänkäyrää, otettiin uusi testi tihkuvasta nesteestä, ultrattiin, katsottiin istukkaa ja virtauksia, jne jne. Tuloksena tällä erää se, että sydänkäyrä ok, tihkuva neste ei lääkärin mielestä ole lapsivettä, mutta sitä pitää itse seurata ja tulla heti näytille jos tulee enemmän, lapsivettä muuten normaalisti.



Ultrassa vauvalla näytti olevan kaikki hyvin, hengitysharjoituksia kuulemma teki lääkärin mukaan. Istukka on edelleen ns. marginaalinen eli siellä alhaalla kohdun suulla, kahden viikon päästä katsotaan se vielä kerran, mutta tämä lääkäri oli sitä mieltä, että tuskin se sieltä nousee eli sektio olisi tod. näk.luvassa. Kun kysyin, että milloin se sitten olisi, sanoi että se päätetään tosi myöhäisessä vaiheessa riippuen monista eri tekijöistä (vauvan koko, onko vuotoa, onko lapsivettä, missä istukka silloin on jne.) Kuulemma ihan 40 viikolle eivät välttämättä pidä.



Lääkäri pyysi ottamaan rauhallisesti ja olemaan valmis lähtemään synnärille milloin vain, eli kassi olisi hyvä olla pakattuna. Jos pienintäkään veristä vuotoa tulee - suunta on heti synnäri. Istukan irtoamisesta ovat huolissaan.



Eli minä otan nyt sitten oikein lääkärin kehotuksesta rennosti kotosalla enkä turhia rasita itseäni enkä vauvaa. Kovasti se painaa lonkkia ja tuonne alas (raivotarjonnassa kun on), joten pitkälle lenkille en voi enää lähteä. Tuntuu vain niin huisilta, että mcbaby voi sieltä ilmaantua any day now!! Alkaa jännittään kyllä....



Terkuin

Afternoon ja mcbaby rv34+3