KOTILOT vk 42 - 43

Syysloma täällä meilläkin päin tän viikon lopussa, mutta meillä ei syyslomaa ole kun ei ole vielä koululaisia talossa.



Meille ei mitään ihmeempiä kuulu eli paljon asiaa ole ollut kun ei erikoisia tapahtumia. Keskimmäisen 5-vuotis synttäreitä juhlitaan 1,5 viikon päästä ja sankari niitä jo malttamattomana odottaakin.



Eskarilaisella sujuu eskarissa ihan mukavasti, ei valittamista ja itsekin siellä tuntuu viihtyvän.



Kuopus tuli sitten juuri tän kuun alussa sen 1,5 v ja neuvolassakin käytiin. Poika oli 11 300 g ja 85.2 cm pitkä. Ihan kompaktipakkaus siis.



Puhuu nykyään kuin papupata ja on kyllä pieni papukaija, matkii ihan kaikki mitä kuulee eli täytyy vähän varoa mitä puhuu. Juuri viikonloppuna keskimmäinen sai raivarin kun tietokone suljettiin ja hänen peliaikansa loppui ja alkoi mulle huutamaan et typerä, idiootti äiti. No "pientä" palautetta annoin hänelle käytöksestä ja sanavalinnoista... Kului hetki niin meidän pieni papukaija tuli paikalle ja huusi mulle, että "pyperä äiti". Eli kyllä ne kaikki "hyvät" tavat ja opit heti apinoidaan...



Täällä Kotiloissa on jo moni niin kauhean pitkällä uusissa raskauksissa, että ihan hirvittää, tsemppiä teille kaikille tuleviin synnytyksiin.



Anttulille tärppionnea:-)



Eipä meille mitään tämän ihmeempää sitten kuulu paitsi, että miehen kanssa lähdetään marraskuun lopussa kahdestaan Italiaan pidennetyksi viikonlopuksi. Ei olla koskaan vielä oltu lasten jälkeen kahdestaan missään ja nyt sit mennään miehen veljen luo, joka asuu Italian Alpeilla, mahtavaa.



Mutta perheen kanssa lähdetään siitä sitten viikon päästä eli joulukuun alussa Fuerteventuralle kaikki koko sakki.



Tästä tulikin mieleen et ootteko paljon matkustelleet miehen kanssa kahdestaan?



LapaLepa

IHANAA! Halusi niin kovin kylään tulleen mummon syliin, ja luuli kai, että pidän vielä kiinni... Mutta en pitänyt, ja niin neiti tallusteli 4-5 askelta mummon syliin! IHANAA! Nyt vois kuvitella, että joskus kuukauden päästä tulee ns. oikea kävely =) Mä olen kyllä NIIN huojentunut!



JB72: Käypä sitten ultran jälkeen kirjoittelemassa, että miten meni. Eikös teillä ole tyttö ja sitten kaksi poikaa...? Meillä kun on nyt poika ja kaksi tyttöä, niin ehkä hieman toivon vaihteen vuoksi meille seuraavaksi poikaa. Hui, pakko se on ääneen myöntää. Vaikka eipä silti, tyttöjen vaatteet ovat säilössä ja tyttöjen nimiä osaan vain miettiä. Ja untakin olen nähnyt, että synnytän meille tytön =) Molemmat siis kelpaisi aivan yhtä lailla, kuhan nyt tärppäisi ja meille suotaisiin tuhiseva nyytti!! Ymmärtäähköhän kukaan mitään tästä kirjoituksesta...



Meilläkin Peppi on alkanut puhua aina vaan lisää... Nyt tulee "pissahätä" ja "kakkahätä" eli osaa erottaa jo hätänsä. Sitten kuuluu potalta puukkiii = pyyhkii! Ja siellä pieni 1.5v lapsonen on karhukävelyasennossa ;D Mua hellyyttää se joka kerta! Niin pieni ja kohta saa kaivaa pikkarit toiselle. Kauhea kriisi tulee kestovaippoihin hurahtaneelle äidille ;) Ei vaineen, tyytyväinen olen jos toinen oppii jo nyt...



Kovaa yritystä on vauvaa tehdä, alkaa olla tärppipäivät käsillä. En vain tajua, kun meikäläisen ovikset ovat nyt hukkuneet johonkin ja kierrot lyhentyneet =( Pöh. No, ehkä tämä tästä... Pitäisi pudottaa sen kymmenen kiloa painosta, niin varmaan auttaisi asiaa. Ainakin ennen esikoista se auttoi...



T:Anttuli kera kolmikon yk3 kp12/26-29

Hienoa, että neiti päätti ottaa jalat käyttöön. ;0) Siitä se lähtee. Kohta saat, Anttuli, juosta urakalla Pepin perässä.



Olipa kiva taas lukea LapaLepankin kuulumisia. Muistanko nyt väärin vai kyselitkö reissaamisesta? No jokatapauksessa me emme juurikaan ole reissanneet miehen kanssa. Meillähän näitä hoitopaikkoja on aika vähän lapsille ja toisaalta nyt ei oikein ole aikaakaan kun taloprojekti on päällä. Kesällä oltiin kahden kaverini häissä ja hotellissa yötä, lasketaanko se? ;0)



Meillä on tältä erää sairastelut taas ohi...seuraavaa aaltoa odotellessa. Sen verran sairastelu jätti kolmoseen "jälkiä", että neitokainen on taas entistä enemmän kiinni minussa. Mitään en nimttäin saisi tehdä ilman typyä. Neiti haluaa olla mukana vessassa, tiskaamassa, imuroinnissa yms. Ehkä tämä äitivaihe taas menee ohi ajan kanssa tai ainakin helpottaa.



adalat + tytöt

melkein päästiinkin viikko loppuun ennen sadetta, eilen jo ajattelin että voisi tulla lunta...



Ultrassa kaikki oli ok, vauveli siellä oli tyytyväisen oloinen ja näytti hyvinvoivalta, saatiin jopa katsella häntä 4D ultralla kun koneessa oli sellainen mahdollisuus oli kyllä se 2D kuvakin tosi selkeä. Mutta nyt on muistona todella hyvä kasvokuva meidän pikkuisesta TYTÖSTÄ ! Nyt suostui näyttämään, eikä siellä pippeliä eikä kiveksiä näkynyt. Joten voinkin sitten hurahtaa niihin vaaleanpunaisiin ihanuuksiin. Meillä on jep tyttö ja kaksi poikaa. Ja suvussa vain kaksi tyttöä ja kaikki muut on poikia...löytyy lätkä joukkueen verran ja vähän ylikin. Joten kaikki ovat täpinöissään, pojat ovat ihania mutta vaihtelu virkistää ;)



Meilläkin Rassu on innostunut nyt tuosta kävelystä, työntää jopa niitä taapero kärryjä, eli on vain ajan kysymys milloin varmuus kasvaa, tai sitten epähuomiossaan ottaa ensi askeleet ilman tukea. Odotetaan.



Tänään tuli kanssa uusi sana, sormi sieraimessa hokee sanaa nenä nenä.

Pottaillaan kunhan ehditään, nyt sain alakertaankin toisen potan niin useimmiten ehditäänkin.



Tuosta kestoilusta...olen jo hankkinut kasan pikkuruisia vaippoja ja kankaita on kaapit täynnä kunhan vain ehtisi ompelemaan. Villahousuja olenkin kutonut Rassulle urakalla, niitä kun voi sitten käyttää muutenkin lämmikkeenä talvella, ei pelkästään vaippa käytössä.



Jahas, nyt työmaa kutsuu.



Tärppi onnea.... ;)



JB72 kera pesueen ja KeKe:n huomenna vk 25

Huh, löysin mä teidät vihdoin! Luulin jo et Kotilot on vallan hävinneet maailman kartalta ;) Mulla on pitänyt niin kiirettä opiskelun kanssa, etten oo ehtinyt lainkaan täällä poikkeilla, edes lueskelemassa, mutta nyt alkoi taas helpottaa kun loppui tuo työharjoittelu. Eipä ollut mitään herkkua olla päivät töissä (päiväkodissa) ja kaksi iltaa viikossa vielä perään koulussa ja samalla koittaa tehdä näyttösuunnitelmaa yms paperitöitä ja läksyjäkin vielä, ja kotityöt... Huh, ihan karsee 6 viikkoa oli, mutta onneksi jo ohi. Päiväkodissa oli kyllä ihan kivaa olla, olisin voinut vaikka vallan jäädä ;)



Syysloma oli täälläkin tällä viikolla, mutta eipä mitään erityistä tehty. Mies oli töissä tietysti. Altti on ihan pahimmassa meno iässä, kiipeilee koko ajan johonkin ja kekseliäisyyttä löytyy, jos ei muuten yletä niin haetaan jotain alle, pyykkikori nurinpäin tms.. :D Kaksi pientä tuoliakin Altilla oli, mutta oli pakko laittaa ne pois, kun tosiaan niiden avulla ylettyi paikkoihin mihin ei välttämättä tarvisi. Kaikki puukot on jouduttu laittamaan jääkaapin päälle (!) säilöön koska muuten Altti tuntui aina saavan ne jostain käsiinsä. Ja mikä ihme siinäkin on, että aina kun saa puukon käteen niin on lähdettävä juoksemaan ?:| Eräitäkin sydäntä kylmääviä tilanteita tapahtunut aiheesta, huh :| Pottailua ei ole vielä oikein kauheesti harrastettu, mulla tahtoo aina unohtua et laittais potalle ruuan jälkeen, sitä vaan menee niin saman kaavan mukaan päivästä toiseen. Tarttis varmaan ottaa se potta johonkin näkösälle, et muistais... Altti ei kauheesti vielä puhukaan, joitain sanoja kyllä ihan kohtalaisen määrän, mut ei mitään lauseita. Kyllä se siitä. Ihana mussukka se on, äitin kultapoika :D Niin ja edelleen imetän, neuvolassa jo lääkäri käski lopettaa ja kyllähän minä koitan, pikkuhiljaa... En vaan tiedä miten, kun en raatsi huudattaakaan :| Alttihan menee ihan tolaltaan jos kiellän siltä mamman.. Vauvakuumekin tuntuis taas nousevan, mutta toivotonta haaveillakaan tämän miehen kanssa...huokaus... Mistä tulikin mieleen, että;



JB72 onnittelut toivomastasi tytöstä! Ja Anttulille oikein kovasti tärppionnea :D



Kaipa minä tässä jo ihan tarpeekseen jorisin, hyvää syksyä vaan kaikille Kotiloille!



Luna ja Altti

... Olipas kiva kuulla sinun ja Altin kuulumisia. Aika vilpertti tuo teidän Altti, että huh. Meillä on ihan vastakkaiset ongelmat, ollaan ihan fysioterapiassa käyty, kun meidän Peppi ei *vieläkään* kävele. Mutta nyt menee taaperokärryllä, että se on rohkeudesta vaan kiinni. On vaan sellaiset määrät pilattu ulkokenkiä, saappaita ja ulkopukuja sekä housuja, että hermo menee, vaikka ei siis tietty sais :-/

Sulla on kyllä tosi aikatauluttaminen ollut, miten ihmeessä oot saanut kotityöt tehtyä, vai onko miehesi auttanut sua niiden kanssa?



JB72: ONNEA ihanasta ultrareissusta! Hyvä, että vauvalla oli kaikki hyvin =) Ja nyt pinkkiä pikku-unikkokangasta ostamaan :o)



Omaa napaa pakko rutista tännekin: Mulla on ollut virtsatientulehduksen oiretta ja oon juonut, juonut ja juonut. Meni kotikonstein ohi, mutta ohi menivät myös tärppipäivät. En uskaltanut sekstailla, kun sen harrastamisesta mulle se yleensä tulee ;o) Mutta mutta. Mä en nykyään näköjään edes ovuloi (ei mitään oviksen oiretta, jonka kyllä ovistikut ovat vahvistaneet), joten koskas meille voisi se neljän tullakaan =( Paniikki!



Viikonlopunjatkoja!



T:Anttuli kera kolmikon yk3 kp15/26-29

Täällähän on tapahtunu vaikka mitä=)

Antulle ensin,mulla oli tuo kuvailemasi tulehdus ihan vasta ja olin ihan lääkekuurilla..eipä oo ollu sitä kun kerran vuosia sitten..mistähän lienee nyt mulle sekin tullut=/Tää syksy on ollu hirvee,mun oma terveys on totaalisesti pettäny=(

Lomalla ollaan oltu miehen kanssa 2kertaa kokonainen viikko ennen kuopusta=)

Kuopuksen jälkeen on oltu 1yö poissa,hääviikonloppuna 2yötä,mutta silloinkin nähtiin kuopusta välissä.Ens kesänä mennään häämatkallae ja ollaan 4päivää sitten kaksin poissa.Me yritetään saada muksut joka kuu yhdeksi yöksi pois ja olla ihan kaksin=)

Mä olin muksijen kanssa äitin lihapatojen ääressä viikon ja tänään kotiuduttiin.Tulen huomenna kertomaan lisää kuulumisia kun meilä on kuopuksen 1,5-vuotis neuvola silloin=)

Mutta kiva kuulla lapalepasta ja lunastakin.

Onko muuten Lunan mies sitten ihan ehdoton ettei teille enää lapsia halua?Meillä on tuo mies itse ihanuus..sille riittää nämä kolme jos en halua enenpää ja jos taas haluan niin voidaan kuulema yrittää sitten lisää=)

Mutta täytyy ruveta pistämään tavaroita valmiiksi huomiselle

Levannyt Huiskutin=)

Ihanaa arki alkoi :D ja isommat pääsivät kouluun ja eskariin takaisin. Kyllä täällä olikin menoa ja meininkiä ihan tarpeeksi taas pitkästä aikaa. Varsinkin nuo muutamat sadepäivät aiheuttivat melkein katastrofin, mikään ei kelvannut, eikä ollut mitään tekemistä ja kaverit eivät olleet kotona.....arghhhhhh. Mikään ei ole niin raivostuttava kuin tylsistyneet 6-8 vuotiaat, arvata vain sitten voitte että härnäsivät toisiaan ja tappelivat kuin kuja katit.



Kiva kuulla Lunasta :D tuo touhuaminen tuntuu niin kovin tutulta, miten noilla pienillä riittääkin intoa? Meilläkin kiivetään ja tongitaan kaikki mahdolliset ja mahdottomat paikat. Eilen Rassu sai tosi ikävän näköisen kuhmun kun kiipesi tuolille ja putosi sieltä naamalleen kivilattialle, :( hetken huudettuaan ei kun takaisin vain samalle tuolille.



Meillä on tapahtunut kummia; Rassu kävelee. Ihan yks kaks. Mies sanoi että me tässä vähän treenattiin, tules nyt katsomaan. Istuivat n 2m päässä sohvalta, laittoi Rassun menemään sohvaa kohti, ja poika käveli sohvalle kääntyi ja käveli takaisin isin syliin. Tätä teki sitten melkein koko illan, innoissaan. Konttaa muuten vieläkin, mutta kun vaan sitkeästi laittaa seisomaan niin kävelee. Vähän tuo on hakusessa vielä mutta voipi olla että loppuviikosta menee kuin vanha tekijä kun tasapaino ja varmuus lisääntyy...harjoitellaan :)



Tänään olisi se kontrolli lääkäri, eikä minusta Rassu ole vieläkään kunnossa, hengitys kulkee kyllä. Mutta yskää ja rohinaa on edelleen. Lisäksi nyt on ollut toista viikkoa "lämpöä" 37,5...se ei minusta ole normaalia, vaikka pienillä kuumeeksi ja lämmöksi lasketaan vasta kun menee yli 38. Mutta katsotaan päästäänkö sitten sinne oikein kunnon lääkärille. Harmittaa niin vietävästi kun tuolla TK:ssa meidän oma lääkäri taas on eri tyyppi. Onneksi se tuttu lääkäri tulee ensi keväänä takaisin.



Jaahas taas tuli pitkät sepustukset.



Pitäsi mennä laittamaan pelargonit talvisäilytystä varten kuntoon ja istutella vähän gallunoita tilalle. Aurinko paistaa ja hyvillä mielin ollaan.





JB72

Poju oli 11,7kg ja 82,6cm..hyvin on poika venähtäny 7cm puolessa vuodessa.

2-vuotiaana sit seuraavan kerran tarkastus.Ravitsemisterapeutille mennään käymään tarkastamassa saako poika kaikkee tarpeeksi,ja rokote annetaan sairaalassa jossa lääkärit valvoo poikaa koko ajan.Neuvola sujui hyvin,mutta poika ei suostunut tekemään pallon kanssa mitään eikä myöskään tornia.Osaa kyllä mutta kun täti sano että teeppäs torni,niin poika vaan sano että en=)Eikä tehny=)Puhetta kehuttiin kovasti kun poika höpötti tyypilliseen tapaansa koko ajan.

Kysyi myös syökö ite ja mä sanoin suoraa että ei..en oo pojan antanut itse juurikaan ees syödä..kamala äiti.Oon nuo isommatkin syöttänyt pitkälle yli kahden vuoden=)en vaan kestä sitä sotkua.On kuopus toki kokeillu syömistä itse ja saa lusikan suuhunkin.Ja leivät yms tietysti syö itse ja juo nokkamukista maitonsa=)Syökö kaikilla muilla kuopukset itse?

JB:lle vielä onnittelut tytöstä,kyllä mulle kelpais vaikka kaikki ois tyttöjä,mutta on nämä pojatkin ihan ihania=)

Nyt eskarista hakemaan tuo keskimmäinen.

Huiskutin

Oli kiva lueskella Lunan kuulumisia pitkästä aikaa, vaikka ymmärrän hyvin, ettei ihan ensimmäisenä varmaan ole ollut Vauvan palstoilla surffailu mielessä. Aikamoista haipakkaa on teillä tainnut olla.



Onnittelut JB:lle tytöstä! Mitenkäs se Rassu, mitä lääkäri tuumasi?



Huiskuttimella oli ollut vähän samanlainen neuvolareissu kuin meillä, nimittäin noiden tehtävien kanssa. ;0) Meillä kolmonen syö oikein napakasti itse. Lusikalla mättää ruokaa suuhun, joskus sormilla vähän avittaen. On minulla siinä sivussa kyllä omakin pikkulusikka, jolla välillä lykkään ruokaa suuhun jos oma syöminen meinaa mennä leikkimiseksi. Joskus kun on niiiiin kiva katsoa miten se ruoka lötsähtää lusikasta lautaselle kun lusikan kääntää korkealla väärinpäin. Meillä sotkuista ei ole haittaa kun koira korjaa kaikki sattumat lattialta. Siistimpäähän, ja nopeampaa, se tietysti olisi jos saisi syöttää ruoan kokonaan, mutta neito ei ole pitkään aikaan siihen suostunut.



Nyt lähden pullataikinan tekoon. Lupasin lapsille, että saavat leipoa kun kolmonen herää päiväunilta. Kolmonen oli heti käsi pystyssä "miä! maittaa!" kun taikinasta aloin puhua. :0) Hassua kun olen ollut koko ajan siinä "luulossa", että tyttö ei juuri juttele ja sitten ihan selvästi ilmoittaa haluavansa maistaa.



adalat + tyttöset

Saatiin lääkäriltä Singulair kuuri hoitamaan keuhkoja. Harmittaa vaan kun en edellisellä kerralla suoremmin jo vaatinut sitä. Tällä astma oireet pysyvät pieninä tai eivät nuhan aikana tule ollenkaan. Puolitoista vuotis neuvolassa on lääkäri niin silloin sitten katsotaan mikä on tilanne...täytyykö mennä kontrolliin sairaalaan vain pärjätäänkö näin. Onneksi infektio astma iän myötä helpottaa kun hengitystiet laajentuvat kasvaessa. Pelottaa vain tuo allergia taipumus, mutta toisaalta miksi sitä nyt etukäteen murehtisin. Ei esikollakaan ole kuin tuo siitepöly aikana vaivaava "astma" jos sitä nyt voi edes siksi kutsua.

Täällä oli juuri allergia- ja astma liiton luento ilta, ikävä kyllä en sinne päässyt. Mutta aika helpolla kuitenkin olemme päässeet.



Tänään on hoidettu asioita, ja kävin tiimarista hakemassa kassillisen askartelutarvikkeita...niillä pitäisi pärjätä sadepäivinä. Kelan paperitkin tulivat...otin taas pakkauksen ja sitä nyt odotellaan.



Mukavaa päivää kaikille



JB72

Meillä Peppi kanssa syö ihan ITE! Ja huutaakin sitä ;) Aika samalla tyylillä menee kuin Adalatin kuopuksella, että joskus mä saan avittaa pikkulusikalla siinä sivussa, mutta useimmiten en. Ei sitä kauheaa sotkua kestä kuin ihan hetken, meilläkin Peppi syö nyt kyllä tosi siivosti =) Ja kaapii oman lautasensa, että puhtausluokka alkaa olla sama kuin sisaruksillansa. Mä taas annan itse opetellakin aika ajoissa, koska minusta on ihanaa laittaa lämmin lounas pöytään ja sit syödään kaikki samaan aikaan, äitikin saa ruokansa lämpimänä syötyä. Joo, ja muuten, mummot, vaari ja ukki sekä iskä saavat syöttää pikkunaista koska tahansa, mut äiti ei. Ihme juttu!



Ihana tuo Adalatin kuopuksen miä! maittaa! Suloista =)



Meillä muuten Peppi rakastaa pukemista! Kokeilee kenkiä ja saappaita, vetää siskon takkia niskaan ja laittaa pipon päähän. Sit menee ulko-pvelle hakkaamaan ja vilkuttaa hei heit. Jaa, että ulos vai :-D Mut kyllä tämä tyyppi on kaikista aikaisimmassa mitä tulee pukemiseen, kun tämähän vetää jalkaansa menestyksekkäästi niin housuja kuin sukkiakin :-O Kun äiti on oikein pirteällä tuulella, niin Peppi saattaa olla iltapäivän ilman vaippaa, joskus jopa päiväunilta iltauniin saakka ihan menestyksekkäästi. Ihan riippuu vireystilasta, niin siis minun kuin Pepinkin. Joskus neiti ei jaksa keskittyä, joskus taas äiti ei jaksa potattaa. Mut hyvää harjoittelua se jo toki on =) Mut on ne 86cm pikkuhousut pienet, tosi symppikset!



Rassulle pikaista paranemista vielä!!!



Anttuli kera kolmikon =)

Täällä kanssa sairastellaan. Keskimmäisellä epäillään olevan sen enterorokko ja muutkin tytöt niiskuttaa että taitaa kiertää kaikki :( Itsellä kanssa vointi huono. Jos joku muistaa niin sairastuin silloin masennukseen, kun kotilovauvoja odoteltiin. Lääkityksen ym tukitoimien vuoksi jaksoin ja hyvin jaksoinkin, kunnes kuukausi sitten lopetettiin lääkitys tulevan synnytyksen takia. No nyt sitten tuntuu :( Ens keskiviikkona piti olla äitipolin käynti ja arvio käynnistyksestä, mutta mun vointi on sitä luokkaa, että äitipolin käynti on jo huomenna. Hyvässä lykyssä käynnistys jo ensi viikolla ja sitten aloitetaan taas lääkitys. Pitäkää peukkuja että näin se menee. Mun voimat on lopussa. Kiukututtaa ihan kun piti ne lääkkeet lopettaa kun voin niin hyvin (=normaalisti) ja nyt olis kun matto viety jalkojen alta. Vaikka vauvalle se on hyvä että veressä ei lääkettä ole niin ei saa vierotusoireita.



Että näin kurjaa tänne nyt. Pahoittelut omanapaisuudesta.



AIHA rv 36+5

Minä olenkin mietiskellyt, että miten jakselet kun muistan että yhdessä vaiheessa kotilo-odotusta olit aika maissa. Kovasti voimia ja jaksamista sinulle! Hyvä kuitenkin, että sinun tilanteesi huomioidaan eikä jääräpäisesti pidetä kiinni sovituista aikatauluista esim. tuon äitipolikäynnin suhteen.



Anttusanttu: taas löytyy yhtäläisyys meidän pienten kesken. :0) Meilläkin kolmonen tykkää pukemisesta. Suosikki kengät on tällä hetkellä saappaat, jotka ostettiin pari viikkoa sitten kun vanhoihin oli ilmestynyt reikä. Typy sai valita kaupassa kaksista sopivista saappaista ja valitsi, yllätys yllätys, vaaleanpunaiset, joissa on kukkia eli täysverinen "prinsessa" taitaa tästäkin tulla. :0D Typy tykkää lompsia saappaat jalassa sisälläkin, vetää lapasta käteen ja hattua päähän. Meillä lapaset, villasukat ja hatut ovat lipaston laatikossa, joten sieltä on kiva ottaa. Jos saappaat ovat kovin likaiset enkä niitä anna pitää sisällä, niin hätätilassa kelpaa myös mitkä tahansa kengät, jotka vaan jalkaan saa laitettua tai vaikka villasukat.



Nyt lähden taas keittelemään kahvia itselleni. Rutiinit ne kotiäidin tiellä pitää. ;0)



adalat + tytöt

Miten Aiha voi olla jo noin pitkällä raskaana,vastahan nämä kolmoset syntyi=)

Toivottavasti saat sitten taas lääkkeet ja muuta apua kun pikkuinen syntyy,ettei tilanne pääse pahaksi.

Mä oon ite varmasti ollu lääkityksen ja terapian tarpessa monta kertaa,mutta en oikein uskaltanu hakee apua=/oon varmaan aika lailla maanisdepressiivinen kun välillä kaikki niin ihanaa ja sit taas oon valmis luopumaan koko elämästä..

Syksy nyt vetää mielen matalaksi kun pimee ja sataa,viime vuonna tehtiin tässä vaiheessa reissu etelään ja se teki hyvää,nyt ei mahdollisuutta siihen ollut,niin huomaa kyllä kuinka paljon pimeys ahdistaa.On vaan keksittävä koko ajan tekemistä,jos jään paikoilleen en pääse enää petistä ylös=/

Mutta nyt kotihommat kutsuu taas=)

:) :)

Terkut äitipolilta!

Taisin tavata talon ammattitaidottomimman lekurin :( Pojan painoarvio oli 3800g eli ei mikään pieni. Ja lekuri antoi kontrolliajan 2viikon päähän! Oli lukenut psyk lausunnon käynnistyksen tarpeellisuudesta, mutta ei noteerannut asiaa! Eikä edes oikeastaan kuulkaa katsonut muhun päin koko lääkäri (mies!). Kysyin että miten ihmeessä hän meinaa että pärjään sen 2 viikkoa kun lääkitys (mikäli se joudutaan aloittamaan uudestaan) tehoaa vasta 2viikon päästä. Se kuulemma on psyk puolen asia hoitaa!!! Että koita pärjäillä!!! Siinä vaiheessa painelin huoneesta ulos! Pää leviää ja se ei hänen päänsärkynsä ole. Ensiavun kauttako sitä pitää synnärille mennä psykan puolen lähetteen kanssa että otetaan tosissaan??? Mies on onneksi viikonlopun kotona ja psyk sh tulee maanantaina. Huh.



AIHA ja Tomi rv 36+6

Toihan on aivan kamalaa!! Mulla alkoi ensin sappi kiehua kun luin sun tekstin, ja sen jälkeen itkettämään! Miten kamalasti sua on kohdeltu... Miks tuollaiset ihmiset ovat lääkäreinä!!



Jospa menet uudestaan vaan sinne äitipolille? Jospa siellä on toinen lääkäri. Tai sitten sinne ensiapuun? Jo on selvää, että et odota kahta viikkoa. On toi kyllä ala-arvoista toimintaa =(



Hirmuisesti tsemppiä sulle! Onneksi sun mies on kotona.



Pidäthän meidän ajantasalla...?

Yritä jaksaa AIHA..toiv.miehestä on sinulle apua että jaksat!!!

Meillä vapaailta,pistän itseäni "hienoksi"ja lähtään syömään.Onpas kiva päästä johonkin tämän sateen ja pimeyden keskeltä=)

Kylläpä sitten sattui ikävä lääkäri....tai ei mikään ikävä vaan Kamala. Tosi isolta tuo teidän vauveli kuullostaa, joten varmasti olisi jo valmis syntymään. Noi lääkärien aivoitukset ovat välillä todella ihmeellisiä, vaikka lukisivat toisen suosituksia ja lähetteitä niin haluavat toimia oman päänsä mukaan...kummallista eikö kuitenkin potilaan etu olisi tärkein, ja jos ei mitään lääketieteellistä estettä ole?



Yritä jaksaa Aiha!!!!!



Täällä sade päivää vietetään, isommat lähtivät iskän kanssa luistelemaan ja me Rassun kanssa kotimiehiksi. Minä saan hetken hengähtää ja toinen vetelee sikeitä.



Äitiyspakkaus tuli perjantaina, aivan mahtava, kyllä melkein kaikista neljästä pakkauksesta on paras. Haalarikin kerrankin sopivan pieni (68cm) että voi ottaa heti käyttöön ja mukava yllätys oli kestovaipat, ImseVimsen neljä flanelli vaippaa ja kuori. Muutenkin pakkaus oli sävyiltään neutraali, alkaa tämä uuden pienen odotus käymään todellisemmaksi :D Kirpparilta haalin kasan tyttömäisiä söpöyksiä ja huutonetissä olen vieraillut ahkeraan...postia odottelen.



Jaahas nyt sitten jos keittäisi kupposen kahvia ja nostaisi jalkoja ylöspäin.



Aihalle vielä kovasti voimia, käy kertomassa kuulumisia.



JB72

Miten AIHA jaksaa? Onko mitään uutta?



Entäpä, mitä muille kuuluu... Täällä alkoi uusi yrityskierto, jo neljäs...! Niin se aika kuluu. Mutta mikäpä tässä on kiire, valmiissa maailmassa ;o)



Peppi alkoi viime tiistaina tekemään kävelypyrähdyksiä, ja parin päivän päästä loppuivat tykkänään =( No, kai ne sieltä uudestaan alkaa, mutta mä olin jo niin innoissani ja iloissani, mutta nyt sitten ollaan taas lähtöruudussa...



Käykääpähän kirjoittelemassa!



T:Anttuli