* ♥PUOLUKOIDEN LAUANTAIKASA♥ *
Avaampas meille uuden pinon, ku kerta näin aikasin olen taas ylhäällä.
Kommentit (18)
[color=darkgreen]Galtsu: Joo mullahan se on. Ja on kohdussa, 4cm kokonen. Sairaalaan sai gyneltä lähetteen ja siel ne sit kattoo mitä sille tehään. Toissapäiväsen gyne käynnin jälkeen mulla on ollu enemmän ja vähemmän koko ajan tuo alavatsa kipee. Sorkkikohan se siellä liikaa mun herkkiä paikkoja? =) Paitsi että kivalta ei tunnu... Ei puhunu monirakkulataudista... Mutta se selviää sitte sairaalas mitä siel on. Toivottavasti ei hirveen pitkään mene, ku en kestä odottamista epätietoduudessa... Tuo oli helpottava kuulla, ettei oo raskautumisen kanssa tämän takia ongelmaa =) Kiitoksia *hali*
Juu tääl on kans herätty aikasin, näin vapaapäiväks. Kasilta jo simmut aukes meillä molemmilla =) Nyt vois mennä kahvia juomaan... Palailen taasen =)
[color=salmon] Minä ja tunderiko ollaan vaan hereillä? Muut taitaa vielä olla tuutuhommissa :)
Soitin tuossa just äipälle ja meenkin vasta iltapäivällä sinne. Sitä ennen meille tulee remonttiukko laittaan kylppäriä. Mun pitää siis päivystää sitä, kun ukolla on pelihommia. Ei yhtään nappais...
Voi että, nyt tylsii... jos sulattas pullaa pakkasesta...
Thunderi: ymmärrän kyllä täysin epätietoisuudessa elämisen, mulla se ei kestänyt ku päivän, mutta kauheata sekin oli. Mä en oo nimittäin ennen ekaa kystaa kuullutkaan että niitä on olemassa, luulin etä se oli syöpäkasvain ja katsoin netistä ja kirjoista että elinaikaa ei olis kauheesti jäljellä, itkin koko sen vuorokauden. Onneksi se erikoislääkärin vastaanotto oli seur päivänä.
Lumiina: (menikö oikein) onko siitä pitkäkin aika kun lopetit pillereiden käytön? Mulla on nyt menossa toinen luomukierto eikä tällä kertaa ollut lämmön nousuakaan..
Tänään on mulla kiireinen päivä, kun tulee lapsia hoitoon päivällä ja sit tulee illalla vielä veljen 2,5-v. poika ja on yökylässä. Odotan innolla iltaa :>).
Tässä lähti nyt 14. vuodelepopäivä käyntiin. Kyllä aika paljon stressaa toi koulu...sen verran olen nyt jäänyt jälkeen, että mietin vaan kokoajan, että valmistunkohan ajoissa :(
Saas nähdä mitä sitä tänään keksis tekemistä...Kaupat on kiinni ja kuntokaan ei kovin pitkälle riitä. Vuokrasin eilen sen Onnen varjot ja se oli hyvä. Musta siinä oli vähän suppeasti käsitelty lapsettomuutta ja juonikin oli vähän suppea, mutta näyttelijäsuoritukset oli hyviä.
Mä olen aika huono vastailemaan noihin gallupeihin... Mutta yksi gallup kysymys mulla olis teille...tässä yks päivä silitin ekaa kertaa lakanat ja niistä tuli ihanan sileitä... G: Silitätkö lakanat ennen kaappiin viikkaamista?
[color=darkviolet]Täälläkin on nyt herätty! Nukuttiin tosi pitkään, puoli yhteentoista. Mieskin heti kommentoi kun kävelin konetta kohti että " ei sitä heti aamusta tarvi palstailla..." On tainnu huomata että viihdyn hyvin koneella ;o)
[b]Marttakerhokuulumiset:[/b] Minä alotin eilen sukat Nalle Colori-langasta. Komeat näyttäs tulevan. Jalkapöydän kohdalla jo menossa! Tarkotus ois tehä siskolle joululahjaksi.
Eilen kävästiin vain äkkiä kaupasta hakemassa pakolliset, tuumasin vaan miehelle että käyään sitten huomenna paremmin kaupassa... No illalla sitten äippä soittaa että oothan ottanu huomioon että huomenna kaupat kiinni?!? Meillä ei sitten ole mitään evästä, pakko vissiin lähtä ulos syömään tänään... Onneksi huomenna on taas joku kauppa auki...
Kattelin tossa just Euromarketin mainosta ja siellä oli sellasia jouluvaloja jotka käyn kyllä ostamassa. Esim. sellanen sydänhäkkyrä jossa valot sisällä. Ja muitaki ihania. Jonku käyn kyllä hakemassa. Tuommoset valot on tosi nättejä, mutta kynttilökön minäkin laitan vasta sitten joulukuussa.
Voi voi tänään ois siivouspäivä! Mukavaa lauantaita Puolukoille!
Ai niin vielä g: en koskaan silitä lakanoita enkä mitään muitakaan vaatteita ja sen kyllä huomaa... *laiska*
VOI ELÄMÄ! TÄMÄN VIESTIN PITI TULLA VAAN TÄNNE PINOON NIIN AVASINKIN SITTEN VAIVAISTA 3 KESKUSTELUA VAHINGOSSA! ETTÄ MUA HÄVETTÄÄÄÄ!!!
[color=indianred]Me tehtiin eilen kans " Hannelet" eli ei muistettu yhtään, et tänään ei oo kaupat auki. Meillä tosin hyvä puoli on se, et aina on kaapeissa ja pakkasessa ruokaa yllinkyllin. Taidetaan olla kunnon hamstereita. Vaikka ei siis ruoasta todellakaan pula tule, niin silti jotenkin onttoa kun kaupat ei oo auki.
Keittelin eilen BB:n lomassa puolukkapuurot taas. On se niin hyvää kun kunnolla vatkaa sitten lopuksi *naminami* Tänään aattelin leipoa ainakinleipää ja jos samalla tekis sitten jotain uuniruokaa. Iltaan jää kyllä ruoanlaitto, kun pitää sinne äipälle mennä.
[color=royalblue][b]G:[/b] Mä silitän liinat, verhot ja sellaset vaatteet, jotka on pakko. Kuten siis puuvillahousut ja paitapuserot. Vauvan vaatteet ja lakanat silitän kans. Ennen en silittänyt oikein mitään, mutta aloitin sitten ihan yleisen viihtyvyydenkin kannalta. Ei oikeen kehtaa kovin ryttysissä vaatteissa olla, kun koulussa kuitenkin olen töissä.
[color=indianred]Kauheena kolluuttaan tuo remonttimies! Varmaan kuuluu mahaan asti tuo jyske ja pauke. Mä oon kans aatellu ostaan tuota samaista lankaa, josta [b]Hannele[/b] nyt kutoo sukkia. En oo vaan vielä päättäny mitä siitä tekisin.
[color=royalblue]Ompas synkkää ulkona, satas jo lunta!
Aika moni varmaan nyt lukee sun terveiset... ;o) Voi sua...
Juu tuo Nalle Colori tuntuu ihan kivalta langalta, mukava kutoa, mutta sinäkin oot tainnu jo niin paljon niitä sukkia tehä... Siinä vyötteessä on sukkaohje ja oon tehny sen mukaan. Yllättävn nopeasti nuokin edistyy, tosin eilen kyllä istuinkin melko monta tuntia kutoen...
[color=salmon]Täällä sitä koitetaan hiuksia väkertää juhlakuntoon, samoin naamaa. Tosi inhottava ilma, toivon myös että oisi satanut lunta, maisema olis kaunistunut!
Galtsu: Pillerit lopetin 11.10, sen jälkeenhän on asiaan kuuluva tauko+vuoto, eli 19.10 olisi pitänyt aloittaa uusi laatta. Tänään kp 22, eilen ovistikku näytti siis plussaa. Tädin pitäisi siis vierailla ilmeiseti tämän kuun lopulla, vkolla 47(?). Viimeksi kun taukoa pidin, meni mukavat 5kk ennen tätiä ja sitä edellisellä tauolla meni 6kk. Sikäli olenkin tosi iloinen että nyt alkoi jo näinkin pian jotakin tapahtua.
G: en silitä mitään *nolostuu*, itse asiassa meillä ei edes oo silitysrautaa/lautaa....pitäis varmaan joulupukilta pyytää.
Tuli mieleeni toinen gallup, eli: miten teillä on koti työt jaettu?
Meillä minä pyykkään ja mies tiskaa, muuten tehdään suurinpiirtein vuorotellen, tosin painottuu kyllä minun suuntaani.
Nyt pitää jatkaa häihin valmistautumista, rentouttavaan launataita Puolukat:)!
Ekalla kerralla ku mä täällä lueskelin näitä palstoja, mä olin ihan pihalla mitä mikäki tarkotti. Mut nyt ku tarkemmin lukee noit palstoja niin on jo päässy kärryille, et mitkä palstat on milleki suunnattu.. et kiitti ku mut neuvottiin kuiten oikeaan paikkaan..
mitäs mä itestäni kertoisin. Mä oon 21v. ja mun avomies on 24v. Mä opiskelen viimeistä vuotta ja mun mies yrittää tehdä kovasti töitä. Tavattiin toisemme reilu kolme vuotta sitten ja reilu kaks vuotta ollaan asuttu yhdessä. Toukokuussa menimme kihloihin :) Asumme tällä hetkellä pohjanmaalla. Vauvakuume mulla on ollu jo reilun vuoden verran, mut nyt syksyn aikana asteet on vaan noussu. mut mies ei oikein ole vielä innostunu lapsesta. tänäänki se suunnitteli ostavansa meille urheiluauton, ku perheautoa ei vielä hetkeen tarvita :( Mut enköhän mä viel pikkuhiljaa pehmitä tuon äijän. Et olisko hyviä vinkkejä siihen? painostaminen kyl ei kannata, enkä haluukaan.
Et siinä oli vähän tietoo musta :)
Heippa taas. Mulla ekat hoitolapset lähti ja 19.00 tulee se veljen poika hoitoon :).
Lumiina: kiitti ku vastasit.. Mä toivon että mun hormonit rupeaa kohta jyllään. Mukavaa päivänjatkoa, toivottavasti viihdyt häissä.
G: mä oon silittänyt kaikki lakanat ja vaatteet melkein sukkia myöten ennen ku tapasin tään mun nykyisen miehen, nytkin silitän, mutta vain vaatteita kuten paitoja ja housuja. Jotenkin tällaiset asiat ei enään tunnu niin tärkeiltä kuin ennen.
Ja kotitöistä sen verran että meillä tehdään niin ku keritään ja jos ollaan yhtä aikaa kotona niin siivotaan/tiskataan yms yhessä. Pyykipesu taitaa olla mun juttu, mies kyllä pesi vaatteita alussa, mutta pilasi muutaman paidan ja sai pesutupaan porttikiellon.
Ja miehen suostuttelusta: mä olin aluksi vihainen ja jaksoin jauhaa vauva-asiasta jatkuvasti, saatoin huutaa päin naamaa ja suuttua. Mies ei ollut ollenkaan valmis siihen. Sitten yritin painostaa ja uhkailla, että jos ei kohta niin.. bla-bla-bla Muutama viikko sitten tajusin että mikään ei tehoa, en jaksanut olla vihainen taikka uhkailla. En jaksanut kuitenkaan tehdä kotona mitään, makasin kaikki illat sängyssä, luin vauva-lehteä ja itkin. En enää mennyt sen viereen istumaankaan kun toinen kattoi esim TV:tä, en halunnut tehdä mitään yhdessä kun itketti koko ajan. Toissa päivänä hän sanoi ettei pysty enään tähän, juteltiin ja löydettiin yhteinen ratkaisu: luotetaan " varmoihin" päiviin vielä parisen kk ja sit jätetään ehkäisy kokonaan pois ja jos vauva tulee niin on tullakseen. Olen kyllä valtavan helpottunut. Mutta kaipa ne vihan tunteet ym piti käydä kans läpi..
Mukavaa iltaa kaikille.
Ihastelen ääneen lehdistä ja mainoksista kaikkia vauvoja. Ja muutenki puhun kaikkee tuttujen vauvoista. Tuntuu vaan et puhuu seinille, eikä mies kuuntele yhtään mitä mä sanon. Nyökyttää vaan päätä ja kattoo telkkaa..
G: Mä inhoan silittämistä. Lakanoita en silitä, koska käytössähän ne kuitenki rypistyy:) Ja kun vetää ne kunnolla ennen kaappiin laittoa niin ei ryppyjä jää. Ainoastaan mä silitän ne vaatteet, jotka on oikein ryppyset ja verhot ja pöytäliinat.
Aika hiljasta näin lauantai iltapäivänä. Mä istun yksin kotona ja kirjoitan koulutehtävää. Et ei vaikuta mun elämään tää pyhä tällä hetkellä. Pitäs tietenki viedä kynttilöitä haudalle sit illemmalla.
Mut kaikille hyvää pyhäinpäivän jatkoa!
[color=darkviolet]taitaa olla kaikki pyhäinpäivän vietossa, kun hiljaista täälläkin.
Oltiin miehen kans eilen kaupassa ja ostin sit sitä greippimehua...se oli ihmeissään ett miks sitä ostat. no mä sit ett huvikseen, rupes kyllä sit naurattaa ja se oli ett oot tainnut saada jonkus vinkin vauvasivuilta... ja mä et no enhän... jäin kiinni =) sitä vaan nauratti... kaupassa oli taas vissin kaikki mikkelin vauvat, joka puolella pieniä. on kyllä herkistynyt hirveesti tuon plussa´-miinus sotkun jälkeen ja siinä kassallakin jouduin nieleskelemään kun suretti niin kovasti.
oltiin sit saunomassa kavereiden luona, muutama kaljakin tuli otettua ja suht hyvinhän se meni kun vaan kaks kertaa tirautin itkut illan aikana kun tuli suru puseroon... yhtä tunteiden vuoristorataa.
sillo toissa iltana kun oltiin siellä amarillossa, kaveri kerto, ett hän veti joskus jotain perheterapiaa ja olivat parin perheen kans puistossa. sellaisella 45 vee naisella oli 7 lasta mukana. kaks nuorinta oli sairaita, toisella down ja toisella epäiltiin cp-vammaa. sit tää mun kaveri jutteli siinä sen äitin kans ja sano ett no teilläkin aika hulina noiden seittemän lapsen kanssa kotona...äiti sit siihen: eikä siinä kaikki, kotona on vielä 8 lasta lisää....tsiisus 15, aikamoinen määrä. eivät koskaan käytä ehkäisyä. sit se kerto äidistä jolla oli 8 lasta ja kaikki eri isälle!!! ett ei silläkään kyllä kovin hyvin asiat ollut...
mut leppoisaa pyhäpäivää. tänään päästään eka kerran harrastelee ässää tuhru vuodon jälkeen ;) nyt sit kaikki peliin!
Golda
ONNEA LUMIINALLE =) kiva ett kroppa palautu noin nopeesti!
ja G: silitän housut, ja paidat. en kuitenkaan lakanoita. voishan sitäkin joskus koittaa. mäkin vedän ne niin tiukkaan nippuun, ettei kovin ryppyiset ookkaan.
(color=blue) En oo ehtiny enkä oikeastaan jaksanutkaan lukea eilistä ja tän päivästä pinoa, joten kirjottelen nyt eka ja luen sit mitä te ootte kirjotellu. Kauheaa kiirettä ollu torstaista asti ku pitäs olla monessa paikkaa yhtäaikaa ja suoraan töistä pitää mennä millon mihinki ja sit illalla vasta kotia. Nyt viikonloppu ois ollu kiva levätä kotona ja parannella poskiontelotulehusta mutta ollaan koko viikonloppu hoitamassa ukon kummityttöä (2v) eli lepäämisestä ei ole mitään tietoa ku lapsi on perheen ainoa eikä yhtään osaa leikkiä yksin ku tottunu et toinen vanhemmista on koko ajan leikkimässä. Mun paranemisesta ei oo tietoakaan.. Lääkekuuri ei oo auttanu yhtään mitään, koko ajan särkee tuhottomasti päätä. Voisin muutenki koko ajan vaan nukkua. Taidan tästä kohta mennäkki nukkuun ku aamulla on herätys taas seiskan aikaan.
G: Ollaaan tavattu baarissa. Rakkautta ei tainnut olla ensisilmäyksellä mutta aika pian sen jälkeen..=) Aluksi oli se ongelma et meillä oli n.650km välimatkaa.
Apua, en muista yhtään mitä mun piti vielä kirjottaa..
Pikaista paranemista kaikille sairastaville Puolukoille!! (en muista kuka oli keuhkokuumeen kourissa, anteeksi nuoruusiän dementiani!)
-Pikkupiru-
Onpas täällä vilkasta nykyään! Täytyy tosiaan alkaa lukea pinoa joka päivä!
Hannele: juu Fuengirola se tais ola se mukava paikka, upea venesatama rannassa ja niin pois päin. Niin että hauskaa reissua!
Dorinda: Ei mua tää ikä muuten niin häiritse, mutta ne vauvat...mun mieson nimittäin sellainen jääräpää että se varmaan jaksaa vedättää vielä vuosikausia. Enkä tosellakaan halua olla lähempänä 40 kun niitä lapsia aletaan yrittää. Mä kun en ymmärrä sellaista ollenkaan että ollaan ensin yhdessä ties kuinka kauan ja ajatellaan et tehdään nitä lapsia sit joskus ja kun ei sitten enää onnistukaan niin itketään ja ollaan ihmeissään. Mutta siis mun mies ei ole vielä tätä sisäistänyt (täytyypä kaiva se Hyvä Terveys-lehti esille taas ja laittaa ukko lukemaan...). Se kai kuvittelee että kaikki raskautuu iästä riippumatta kertaheitolla... Enkä muuten ole minäkään ostanut ryppyrasvoja ;-) Mä oon sellainen elli naturelli etten meikkaakaan kun pari kertaa vuodessa niin että siellähän ne rypyt saa naamassa rauhassa lisääntyä ;-)
Galtsu: Sä oot varman tehnyt jonkun sortin ennätyksen kun sait miehen lupautumaan yrityksen aloittamiseen jo parin kuukauden kuluttua! Onnea!
G: Me tavattiin miehen kanssa Italiassa, mä lähdin yksin reissuun ja se oli töissä. Lähes tulkoon rakkautta ensi silmäyksellä... ja kun jouduin viikon kuluttua lähtemään ja mies ji vielä kuukaudeksi niin saatiin molemmat aikaiseksi tonnin puhelinlaskut. Ja kävin vielä yhtenä viikonloppuna tapaamassa sitä kun ei jaksanut milläään odottaa sitä kuukautta... Kun mies tuli takaisin Suomeen, se asui kuukauden verran periaatteessa vielä omassa kämpässään mut oli aina mun luona, ja muutti sit kuukauden kuluttua mun luokse. Pari kuukautta siitä mentiin kihloihin ja ostettiin yhteinen kämppä. Ei aika vauhdikas alku meillä (mutta tahti on hidastunut kyllä vähän turhankin paljon kun ei häistä ja lapsista oo mitään tietoa vielä :-( Tavattiin siis 2,5v sitten.
G: Kotityöt jää aika pitkälti mun niskoille ja mä protestoin kyllä lähes päivittäin. Mun mies on auttamattoman laiska niissä jutuissa (syytän pitkälti anoppia ja sen ex-avovaimoketta asiasta, ne on kai tehneet kaiken ukon puolesta). Kyllä se komennettuna menee kauppaan ja voi ehkä jopa imuroidakin, mutta oon todennut ettävähemmällä pääsen kun teen itse niin ei tarvitse tapella. Tästä syystä on kyllä se silittäminenkin jäänyt entistä vähemmälle,silitän vain pakolliset (joita mulla on kyllä tosi vähän, lähinnä farkut, kun en paitiksia yleensä käytä). Helpottaa muuten kummasti kun töissä on kuitenkin sairaalan vaatteet ;-) MIes kyllä silittää omat paitansa sentään! Ja kyllähän se hoitaa sit muita juttuja, kuten on järjestänyt meille mahdollisimman edullisen asuntolainan, jaksaa metsästää halpoja lentoja ja muuta kun lähdetään matkalle ja hoitaa kaikki autojutut. Vaikka mä kyllä saan tehdä " miesten hommat" kuten maalaukset ja lampunvaihdot kotona. Kyllähän mun pitäis olla tiukempi näistä kotihommista, varsinkin jos sit joskus tulee lapsia niin näännyn kyllä jos joudun hoitamaan duunit, lapset ja kotihommat kaikki yksin. MIehe puolustukseksi täyty kyllä myöntää että on mulla enemmän aikaa tehdä noita juttuja. Jos odotan että se käy töiden jälkeen kaupassa ja teke ruuat, niin olisin jo kuollut nälkään. Sillä kun venyy usein aika pitkään töissä. Ja sunnuntaitkin se on duunissa, joten se on yleensä mun siivouspäivä. Ei jotenkin viitsi viikon ainoaa yhteistä vapaapäivää käyttää siihen.
Eilen oltiin pitkästä aikaa ulkona syömässä porukalla, venähti aika pitkään ja autokin jäi kaupunkiin ;-) Mut oli hauskaa, tosin huomas taas aamulla että ei oo tullut tuota juopottelua harjoiteltua. Mulla tule nykyään kevyt krapula jo parista lasillisesta viiniä, ei oo kivaa.
Taidanpa hyökätä neulomusten kimppuun, tyhjentelen lankakoria lapasia tekemällä...
[color=blue]Nyt vähän kiirus mutta pakko tulla silti kertomaan päivän kulku. Minä oon taas täälä paiskon tavaroita ja huutanu kurkku suorana... Ja pakkasin jo laukunkin mutta taas sain jäähä miehen kainaloon... Miten elämä voikin oll näin vaikeeta...?!? Aamu ja koko päivä oli tosi ihana, käytiin amarillosa syömään ja minäkin hihkuin innossan ku siinä ruassa oli jotain auringonsiemeniä että kun nuo siemenet on niin hyviä niin mieskin että " sinä nyt oot innossaan kaikista siemenistä..." Kaikki oli NIIIN ihanaa. Mutta sitten jäin kiinni matkajutusta kun mies rupes jotain että käyäänpä kattoon että palijo matka maksais ja minä et eeeiii... Niin se arvas heti että salailen jotain ja sitten kysy että ootko sää menny jäjesteleen jotain jne... Kiinni jäin! No kaikki vielä hyvin paitsi että ajankohta täysin väärä jne, sitten tuli tappelua jne. Nuin " pienestä" asiasta. Nyt sitten saatin sovittua että katellaan niitä nopeita lähtöjä tässä talven aikana ja miehen rahatilannetta... Nyt ollaan lähösä kuppilaan kun miehen kaveri soitti ja pyys. Muuten ei huvittas mutta kun se mies oottaa vaimonsa kans esikoistaan niin toivon että asiaa käsitellään siellä ja haluan olla kuulemassa mitä mies vastaa jos siltä kysytään jokos meillä...?!
Mutta nyt ei siis muuta. Kyyneleitä pyyhitään ja sitten baanalle!
Ps. Pikkupiru, tossa värijutussa laita hakasulkeet sulkeiden sijasta!
siis lisäys mun edelliseen juttuun, eli " nätimmän" puloleinen suostuttelu alkoi jo viime keväänä ja silloin " odotusaika" olis ollu pari vuotta.. Huonompi kausi alkoi jo kesällä.. Ja nyt vasta sain hänet puolelleni. =) Eli pari kk enään.. Mutta näistä muista puolukoiden viesteistä ymmärsin ettei tää ollut mikään pikä odotus, vaikka siltä musta tuntuu..
Haluaisin näin yleisesti vielä kysyä että millä tavalla esim sisarusten tai parhaiden kavereiden raskaudet ja mahd lapset vaikuttavat teidän elämään?
Itse olen välillä hyvinkin katkera (molempien vauvat olleet " vahinkoja" ), joskus taas todella iloinen kun jompikumpi soittaa ja kertoo että lapsi on oppinut jotain uutta ja tärkeätä.. Ja raskausaika tais olla vaikein, mä nimittäin välttelin sekä siskoa että veljen vaimoa niin ettei näitä tapaamisia ollut vuoden aikana ku ihan muutama.. Enempi pelkäsn ehkä loukata tai purskahtaa itkuun.
Taidan sulkea kohta tietsikan ja käydä nukkumaan. Näkyillään taas huomenna. Hyviä öitä näin etukäteen.
Eli huomenta vaan kaikille. Heräsin jo tuossa ennen kasia, mutta vällyilin vielä vähän aikaa. Mies ei vielä herännyt, mutta pitänee houkutella se ylös kahvin tuoksulla. Masukki potki aamuisella niin ponnekkaasti kylkiin, että pakkohan mun oli nousta ajoissa.
[b]LUMIINALLE[/b] kovasti onnea ovisplussasta! Hyvä homma, et kroppa toimii! Toivottavasti pääset pian testaamaan muitakin plussia ;)
[b]MIITSU:[/b] Millon sulla olikaan se eka neuvola.... ens viikolla? Entä millon aattelit mennä sinne ultraan? Rakenneultran teilläkin vissiin tarjoaa kunta, mutta muut ultrat on ite maksettava. Aiotko mennä yksityiselle alkuraskauden ultraan vai nt-ultraan?
Nyt painun vähänksi aikaa muualle, JJ 26+4 kera Tuutin ♥