Muistattekos vielä minua, Je.Ni:ä ?? :)

Niin paljon ihania tuttuja täällä :) Kiitos suunnattomasti teille kaikille ihanista sanoistanne ja onnitteluista jne. jne....



Laitoin viime viikkoiset ultrakuulumiset tuonne plussanneitten puolelle...mutta kerrottakoon nyt tässäkin viestiketjussa, että kaikki oli loistavasti masussa: pikkuisella pituutta 2.3 cm ja sydän löi tiuhan <3 Ihanaa!!!

Tiistaina sitten matkataan neuvolaan :)



Ihanaa sunnuntaita kaikille!!!



<3:lla Je_Ni & " Hippu" rv 9+0 (jeeee!!)

Muistan! Luin viestejäsi ahkerasti ja vastasit minullekin joskus. Onnea oikein paljon!! Tarinasi oli tosi koskettava ja ihana. Voi että... Voin vain samaistua tunteeseesi!



Muitakin " tuttuja" nimimerkkejä tässä ketjussa oli, ja melko monelle oli hoidot näyttäneet tuottavan tulosta. Ihana kuulla! En ole käynyt palstalla sitten viime kevään, joten hassua, että nyt tullessani heti törmäsin vanhoihin nimiin! Tekee mieleni kirjoittaa meidän tarina:



Minäkin palstailin ahkerasti 2004 ja meille tehtiin muistaakseni ainakin 4 IUI, 2 IVF tuoresiirtoa ja 2-3 PASia. Viimeiset PASin kohdalla helmikuussa 2005 olin jo valmis heittämään hanskat tiskiin, menin toimenpiteeseen vain vanhasta tottumuksesta. Oltiin jo mietitty adoptiota tilattu aika adoptioneuvontaan. Ajattelin kuitenkin, että neuvontajonon aikana voidaan vielä siirtää yksi alkio. Tehtiin pitkä viljely, ja 10/11 alkiosta kuoli. Siirtoaamuna oli jäljellä enää yksi raasu, josta lääkäri sanoi, että oli hidas kehittymään, mutta kun muutakaan ei ole jäljellä, niin siirretään nyt sitten edes tämä. Muistan, että PASin jälkeen menin suoraan WC:seen ja ajattelin, että sinne se hippu sitten tippuikin (eihän se niin mene, mutta siltä tuntui silloin).



Unohdin koko homman, enkä olis jaksanut edes testata, mutta sitten ajattelin, että täytyy nyt se testauskin hoitaa pois, että tietää lopettaa tukilääkkeet. Tein testin työpäivän päätteeksi ja ihmettelin siihen ilmestynyttä viivaa. Ajattelin heittää tikun heti pois, kun se selväsi oli jotenkin viallinen. Sitten vasta tajusin, että hetkinen.... siis mitäh...



Tarkemmin ajatellen, olin ollut sillä viikolla TOSI väsynyt, niin väsynyt, että aamuisin töihin laahustaessani mietin, voiko kukaan muu ihminen olla töihin mennessään NIIN väsynyt. Luulin, että mulla on joku masennus.



Plussatestin jälkeen marssin oitis apteekkiin ja ostin 3 testiä lisää. Tein illalla ties kuinka monta ja aamulla heti uudelleen. Miehelle näytin tikkua illalla, heitin sen vaan hänen syliinsä ja molemmat tuijotimme toisiamme epäuskoisina. Emme uskaltaneet ajatella mitään.



Ensimmäiset 9 viikkoa olin varma, että mulla on tuulimuna tai kohdunulkoinen raskaus. Olo oli salaa jännän toiveikas, mutta silti älyttömän pelokas. Jumpat sun muut jätin heti pois. Jokainen vihlaisu tarkoitti mun päässäni keskenmenoa.



Raskaus eteni kuitenkin hyvin. Ultrassa oltiin VL:ssä vko 9 ja 12. Neuvolan ultran jätin väliin, kun en halunnut pohtia mitään niskapoimujuttuja. Olis ollut liian rankkaa joutua puntaroimaan sellaisia. Vko 22 oltiin kotikunnan ultrassa ja kaikki oli hyvin.



Koko raskausaika oli hämmentävällä tavalla ihanaa! Mikään ei oikeasti vaivannut, vain se vanha tuttu pelko. Ekoille kavereille kerroin raskaudesta vko 12, äidilleni vko 16, laajemmalle kaveripiirille vko 19, töissä joskus vko 22... En uskaltanut paljon hehkuttaa. En tainnut tulla edes tälle palstalle kertomaan onnistumisesta. En kestänyt ajatusta mahdollisesta keskenmenosta. Elin just kulloistakin hetkeä, kun en uskaltanut ajatella tulevaa. Vauva oli kaukainen ja uskomaton juttu. Vielä synnyttämään mennessä ajattelin vaan supistuksia, en uskaltanut ajatella vauvaa. Synnytys meni hienosti ja oli mahtava kokemus. En kyllä itkenyt ihastuksesta, kun näin vauvani, koska oli niin sekaisin koko jutusta, että itkin ihan muista syistä. En edes uskaltanut koskea vauvaa. No, ei aina mee niin kuin unelmissa kuvitellut ;-)



Nyt vauveli on 4 kk. En vieläkään osaa ajatella, että hän on MUN lapsi. Tuntuu vaan, että sellainen on mun vastuulle annettu. Ihan ihmeellistä. Olen silti tosi onnellinen.



Toista lasta aletaan yrittää luomusti varmaan kesää vasten, mutta ollaan valmistautuneita tarttumaan muihin keinoihin sitten ensi syksynä. Pakkaseen jäi vielä alkioita. Oon kuitenkin niin onnellinen jo tästä yhdestä, että en oikein uskalla toivoakaan toista. Sehän olis jo liikaa - tuplaonni!



Ja tuosta raskautumisesta: mulla varmaan vaikutti se hällä väliä -asenne ja työtilanteen ratkeaminen (olin juuri irtisanoutunut työstäni ja miettinyt muita juttuja). Samoin se, että oltiin jo alettu miettiä adoptiota ja valmiita aloittamaan se prosessi. Kai mä stressasin niistä hoidoista kaiken kaikkiaan liikaa. Vaan oli ne kyllä rankka kokemus.



Onnea vielä kerran Je.Ni! Ja kaikki muut, joita onnistanut! Nykyajan tekniikka ON hienoa! Samoin elämä ylipäätään kaikkine luomuyllätyksineen!

Juuri tällaisen viestin toivoin täältä lukevani. Onnea mielettömästi! Minä olen yksi niistä joka on huhuillut sinua palstalla. Jännä juttu, että sinä jäit jotenkin mieleen vaikken minä paljon palstalle kirjoitellutkaan, luin kyllä sitäkin useammin.



Meillä 3 vuoden takkuamisen jälkeen onnistui IVF ja kotia tuhoaa nyt kaksi, kohta 2 v, velmua.



Kaikkea hyvää sinulle!

Teilläkin oli yhtä ja toista....aikas lailla takkuinen tie tosiaan :( Mutta mikä ihaninta niin onnistuitte lopulta!!! Onnittelut *vähän myöhässä tosin*



Jos joku " vanha" (en siis tarkoita VANHA...) tuttu haluaa laitella meiliä tulemaan niin ilomielin kirjoittelisin ja vaihtaisin kuulumisia ihan privastikin...Osoite on je.ni@luukku.com



Halauksia kaikille lähettelee:



Je_Ni & " Pikku-Hippu" 9+3

Teilläkin oli yhtä ja toista....aikas lailla takkuinen tie tosiaan :( Mutta mikä ihaninta niin onnistuitte lopulta!!! Onnittelut *vähän myöhässä tosin*



Jos joku " vanha" (en siis tarkoita VANHA...) tuttu haluaa laitella meiliä tulemaan niin ilomielin kirjoittelisin ja vaihtaisin kuulumisia ihan privastikin...Osoite on je.ni@luukku.com



Halauksia kaikille lähettelee:



Je_Ni & " Pikku-Hippu" 9+3

Jotakin telepatiaa tässä sinun raskaudessasi on, sillä minäkin - niin kuin moni muukin jo aiemmin onnistunut - käyn tällä palstalla tosi harvoin, ja kun nyt tulen, niin heti on TUTTUJA vastassa. Ja mitä mahtavimmalla uutisella!!!! Onnea ihan hirveästi Je.Ni - sinä jos kuka olet onnesi ansainnut!!!



Taustastani: pyörin tällä palstalla useaan otteeseen. Meillä matka vauvaelämään oli yhtä ylä- ja alamäkeä. Eli takana on 4 aloitettua ja 2 loppuunsaatettua IUI:ta, joista yksi plussa, joka meni kesken. Sitten yksi luomuplussa, joka myös meni kesken. Seuraavaksi yksi IVF, josta plussa ja taas keskenmeno. Tutkimuksissa ei löydetty mitään vikaa, viimeisimmän keskenmenon syy oli 21-trisomia. Tämän jälkeen uskaltauduttiin PASiin, josta taas plussa ja tällä kertaa raskaus jatkui loppuun sakka ja tuloksena MAAILMAN SULOISIN POIKA, joka on nyt 9,5 kk. Yrityksen aloittamisesta pojan syntymään ehti kulua 3,5 v. Elämäni raskainta aikaa, mutta mm. tämä palsta oli yksi henkireikä hoitojen takkuisella tiellä.



Onnea vielä kerran raskaudestasi! Yhdyn täysillä edellisiin vastaajiin....

Nauti raskaudestasi!!! Lopputulos on kaiken kärsityn arvoinen :-)



KirsikkaX + poju 9,5 kk

Kirjoitin jo yhden viestin, mutta se katosi jonnekkin " bittiavaruuteen" :( Yritän nyt kuitenkin uudelleen saada jotain järkevää kirjoitettua..



Kylläpäs heitit iloiset uutiset kehiin. Ihan pää pyörällä olen.. Tippa silmässä luin tuon viestin ja tuntuu hyvälle että näin on tapahtunut...

Kylläpäs oli mahtavaa luettavaa, kun pitkästä aikaa kävin katselemassa josko sinusta kuuluisi jotain..Olen aina joskus käynyt sinua vakoilemassa, kun jostain syystä jäit mieleeni. Aina jaksoit kannustaa kun oli mieli maassa.. :) Teille kyllä suo plussaa pitkän taipaleen jälkeen. Tuli kyllä plussa oikeaan osoitteeseen. Nauti odotusajasta täysin siemauksin. Se on mahtavaa aikaa.. Sitä on melkein ikävä. Ne mahtavat liikkeet mitä mahasta voi tuntea...



En tiedä muistatko meidän tapausta. Joskus piinailimme samaan aikaankin.. Meillä oli takana 8 vuotta ja 7 ivf/icsi hoitoa.. Nyt olemme saaneet nauttia vauva-ajasta jo hyvän matkaa toista vuotta.. ;)



ps. Onnittelut syntymäpäivän johdosta!!

Minäkin olen niin monta vuotta täällä tarponut. Nyt olen jo pois tältä palstalta, sain tarpeekseni. ( Mutta näköjään silloin tällöin tulee eksyttyä tänne vilkaiseen tuttujen kuulumisia.)

Me emme saaneet lasta, yrityksen aloitimme 2001 ja lopetimme noin vuosi sitten. Nyt olemme päättäneet yrittää saada adoptiolapsen, mutta sekään ei tunnu helpolle tielle.



On aina kiva kuulla positiivisia uutisia, siitä miten kaikkia nämä vaikeudet voi tavalla tai toisella lopulta muuttua iloksi.

Onnellista odotusaikaa sinulle ja miehellesi!

Muistan sinut, koska sain sinulta hyviä neuvoja ja jaksoit aina tukea muita. Joskus on käynyt mielessä, että löytyisikö nimimerkkiäsi vielä tältä palstalta muiden joukosta ja toivonut olen, että asianne ovat hyvin. Kiitos tuhannesti, kun tulit jakamaan kanssamme tuon ilouutisen! Onnea!!!!



Sanna-Leena kera pojan ja tytön 1,6v

Tässä ketjussa kun on niiiiin paljon tuttuja nikkejä, joista monet ovat olleet kanssani nousemassa ihan samaan plussajunaan!!! =)



Hirmusuurensuuret onnittelut JeNi-kulta vielä toistamiseen (plussanneiden lapsettomien puolelle jo muutaman rivisen pykäsinkin) !!! =) =) =)



Ja samaan syssyyn tervehdin kaikkia tuttuja " vanhoja" palstakamuja, jotka elelevät monet jo vauva-arkea.. Elämä on ihmejuttu ja tarjoaa ihmeitään. Poikani aurinkoisessa virneessä olevat kasvot ja ilkikurinen ilme kun hän tekee sadatta kertaa kiellettyä asiaa ovat maailman ihanin asia.. Eipä sitä ois pari vuotta sitten hoidoissa rämpiessään uskaltanut toivoa tällaista onnea kohdalleen. Ja miten sitä välillä unohtaa olla onnellinen, kun meinaa verisuoni poksahtaa päästä rankimpina päivinä -ainakin meidän oinaslapsemme kanssa!!! ;D



Toivon kaikille ihanaa kevättä ja aurinkoa elämäänne!!! =)



Lyyli Ja TODELLAKIN Veijari, 10,5kk

Tulee kyllä N_I_I_I_I_N hyvä mieli, kun luen viestejänne ja vieläpä, kun 99% on todella tuttuja vanhoja kamuja =)



Haluan teille kaikille toivottaa ISOSTI ONNEA, joille hoidot ovat tuottaneet tulosta ja saatten nauttia kasvavasta pikkuisesta=) On se varmasti niin palkitsevaa ja ihanaa, vaikka varmasti myös joskus väsyttävää...



Teille, joille hoidot eivät ole tuottaneet tulosta, esitä nöyrimmät pahoitteluni....Toivottavasti tämä meidän esimerkkinne saa teidätkin uskomaan ihmeisiin =) Olihan lääkärikin sitä mieltä, että näitä tapahtuu jonkun verran eli toivoa on kaikilla!!! Toisaalta pitäisi sanoa, että ei saa luovuttaa ja toisaalta taas pitäisi kehoittaa luovuttamaan sillä niin itse tein ja nyt ollaan tässä....Huomenna jo rv 10. Uskomatonta =)



Eilen sain kunnon pelästyksen, kun äitini soitti isäni olleen kolarissa=( Onneksi hänelle ei käynyt mitään pahempaa, vaikka auto meni lujaa vauhtia ulos tieltä ja kieri katon kautta ympäri, huii!!! Isän kaveri(joka autoa ajoi) loukkaantui hieman pahemmin, mutta " pelkillä" murtumilla ja lihasrevähdyksillä kuitenkin päästiin, vaikka autosta ei ole jäljellä kuin etupenkit =/ Tämä isäni kaveri ensiavun sängyllä maatessa sanoi minulle " Minun kuuluisi nyt onnitellakin sinua.." Oli tosi iloinen tästä raskaudesta sillä heidänkin perheessään (tytär)kamppaillaan lapsettomuuden kanssa. Onneksi nyt kuitenkin tästä rytäkästä selvittiin suhteellisen vähällä, oli paljon suojelusenkeleitä mukana!!!!



Vielä tarvisi pari viikkoa jaksaa odotella sitä NP-ultraa, se on siis maanantaina 27.3. ja tehdään Väestöliitossa, koska niin halusin. Neuvolakäynti oli viime tiistaina ja se oli kaikinpuolin positiivinen ja ihana kokemus =) Rv:lla 16 on seuraava neuvolakäynti.



Töihin tarvisi tänäänkin mennä, mutta onneks vielä saa muutaman tunnin laiskotella ennen sitä ja kyllä sitä isukkiakin pitää käydä tervehtimässä vielä ennen töiden alkua=)



OIKEIN IHANAAAAA & AURINKOISTA VIIKONLOPPUA JOKAIKISELLE!!!!



Halauksin: Je_Ni & " Pikku-Hippu" rv9+6

Aivan mahtavaa je.ni :)))

Pikkulinnut palstalta lauloi tästä iloisesta uutisesta, joten oli aivan pakko piiiiiiitkästä aikaa tulla katsomaan omin silmin ja kirjautuakin, jotta pääsen onnittelemaan!



Turvallista 9kk plussajunamatkaa :)) UPEA uutinen!!



Halauksin, Metsis&vauhtiveikko 1v1kk (joka juoksee ja kiipeää joka paikkaan :)))

Palstailen tällä palstalla tosi harvoin, mutta " juteltiin" kyllä silloin aikoinaan tietyistä asioista ennen kuin lopetit palstailun. Oli muuten tosi paha mieli kaiken kokemasi takia silloin ja ihan yhtä vaikeaa oli keksiä mitään lohduttavaa.



Vaan nyt... Olen tässä juuri saunaan menossa ja ajattelin äkkiä poiketa kurkkaamassa. Olipa sulla Je.Ni ilouutinen!!! 4-vuotias poikani tuossa äsken kävikin ihmettelemässä että mikä sua äiti naurattaa (hymyilin kaiketi onnellisen näköisenä luettuani aloituksesi).



Kaikkea hyvää odotukseesi. Sen tarkemmin sinua/teitä tuntematta on pakko sanoa että tuli tosi hyvä mieli :)

Ja lisää tuttuja, jeppis jee =D =D



Tuntuu jotenkin hassulta, kun nyt melkeinpä teistä jokaisella on jo oma vauveli ja silloin rämmittiin suossa pohjamutia myöten oikein urakalla, kyllä on upeeta lukea näitä kaikkia juttuja =))



Täällä on tänään ollut oikein mukava päivä...masua tulee katsottua peilistä vähän väliä ja ihan ku yrittäis jo kulkea selkä notkolla, jotta mahdollisimman moni huomaisi iiiihan pikkuriikkisen pyöristyneen masuni, heh heh =) Eipä ihme, että selkää vähän väsyttää....hih, kohta sitä varmaan kulkee ihan päinvastoin..tai jotain!!! Ihanaa kun saa kerrankin ihan " luvan kanssa" pyöristyä. Olen aina ollut niin kriittinen vartaloni suhteen, että nautin nyt todellakin siitä, kun paisun....mutta toivottavasti se ei tule olemaan ikuista...??! Nooo, se kait on itestä kiinni..joka tapauksessa nyt nautitaan olosta =)



Illanjatkoja toivottelee; Jentsukka *huomenna täyskymppi, ou jee*

Ihana kuulla susta ja näin ihania uutisia vielä..mä ainakin muistan sut :O)



Ja heti ensiksi...PALJON ONNEA!!!!! Aivan mahtavaa, että yllätyksiä tähän elämään vielä mahtuu :O) Eiköhän näin ollut tarkoitettukin, kaiken sen jälkeen, mitä säkin oot hoidoissa kokenu...aivan upeeta kerrassaan! Menen ihan sanattomaksi, olen niin onnellinen sun puolesta!!

Eiköhän tämä onni ole nyt tarkoitettu kestämään loppuun asti ja saatte viimein sen kauan kaivatun vauvan :O)Ihan biologisesti oman vielä....tosi upeeta!!!! Kyllä näitä ihmeitä tapahtuu aika paljonkin, ja ehkä suurin syy onnistumiseen juuri on se, että silloin ei enää stressaa siitä asiasta eikä sitä mieti 24h..siksi onnistuu.



Mä olenkin kertoillu täällä vähän kuulumisiani, milloin hyviä, milloin huonoja. Mikael on jo iso poika, ihana uhmaikäinen ;O) ja sen syntymästä asti on haaveiltu toisesta lapsesta..viime syyskuuksi oli jo toiseen IVF:ään varattu aika, mutta elämä yllätti ja meille tulikin myös luomuplussa tossa kesäkuun alussa, jolloin rempattiin vanhaa asuntoa 7vko:a ja siinä tohinassa ei lapsen tekoa keritty miettimään ja niin vaan tulin raskaaksi :O)...joka sitten meni ikävä kyllä (mulle tulleen vakavan tulehduksen takia) kesken juuri syyskuun alussa rv 17+5, se olisi ollut toinen poika...mutta suht hyvin siitä ollaan jo toivuttu, vaikka vaikeeta se on välillä ollutkin...

Nyt sitten piinaillaan toisen IVF:än 7.päivää :O) Että hoitoihin sit taas mekin vaan loppujen lopuksi päädyttiin. Se luomuihme tuntui niin ihmeeltä muutenkin. Voit käydä lukemassa kuulumisiani tosta vko7 pinosta, jos kiinnostaa..ja jonnekin aiemmin oon muutenkin kertoillu kuulumisiani :O) virallinen testipäivä ois ens viikon perjantaina vasta, mutta voipi olla, et testaan jo paljon aiemmin ;O) Yksi 2-soluinen 2lk:n alkio siirrettiin, sillä vain kolme munasolua saatiin (lyhyellä kaavalla) ja vain yksi niistä hedelmöittyi. Kaikki toivo on nyt tässä yhdessä!! Meillä vikaa siis hedelmöittymisessäkin näköjään..



Mutta se minusta....Paljon onnea sulle raskauteen ja nauti täysin masuin ja rinnoin tulevista viikoista!!! Tulehan kertoilemaan kuulumisiasi välillä.



Halauksin ja onnen kyynelin, caliendre&" sitpi" pp7&Mikael 2v1kk

Paljon onnea 30-vuotis synttäreidesi johdosta!!! Et tosiaan parempaa lahjaa olisi voinut toivoa :O)



caliendre

Ja tietysti minä sinut muistan!! Ja epäilemättä moni muukin, sillä aina välillä olen nähnyt tälläkin palstalla aina jonkun kyselevän että tietääkö kukaan mitään Je.Nistä? Ja mitkä mahtavat uutiset, pelastit päiväni!!!



Kylmät väreet kiisi pitkin selkäpiitä kun luin viestiäsi ja lopussa parahti jo itku silmään. Uskomatonta ja niin ihanaa! Olen aivan ällistynyt ja niin iloinen puolestasi! Sinulle tosiaan toivoin sitä plussaa jo silloin aikoinaan kun palstailtiin. Muistan vieläkin miten nätisti toivotit minulle onnea kun plussasin aikoinaan vaikka itse jouduit kerta kerran jälkeen pettymään. Nyt minä saan onnitella sinua!!!!



Toivon sinulle sydämestäni kaikkea hyvää sekä tietysti onnellista raskausaikaa! Toivotaan että saatte pikkuisen syksyllä syliinne.



Lämpimin halauksin,

Meijuli



PS. Tyttö syntyi toisesta ICSI-hoidosta keväällä 2004. Nyt on pikkukakkosen yritys päällä, ollut itse asiassa jo vuoden ajan, mutta ei vaan ole hoidot vielä tuottaneet tulosta vaikka siirtoja on tehty jo 7. Itse asiassa taas on meneillä piinapäivät, nyt pp8, kun toissa viikolla tehtiin neljäs ICSI. Peukut pystyssä....

Muistatkos sinä meikäläistä :)

Meille syntyi pas-tyttö syksyllä 2004 ja nyt olisi toiveissa saada hänelle sisarus. Negaa on toistaiseksi pukannut, mutta taistelu jatkukoon! :)



Ihana lukea, että teidän kohdella osui noin valtava ja upea yllätys! Paljon onnea ja enkeleitä mukaan! Tämmöisen yllärit luovat kyllä uskoa siihen, että mekin vielä onnistumme.

Iloista keväänodotusta!

KIITOKSET SYDÄMENI POHJASTA <3<3



Täällähän on jo pikkukakkosen yrittäjiä, upeeta !!!!! Toivon teille jokaiselle yhdessä ja erikseen onnistumista mahdollisimman pian sillä jokainen on onnensa ansainnut :)



Tuli kyllä itsellekin tippa linssiin, kun luin viestejänne...Ihanaa kuulla teistä ja TOTTA KAI muistan teistä jokaisen :))



Terkuin: Je_Ni ....lähettelee +++++++++-säteitä ;)

Sydämellisesti onnitteluja plussasta, olen todella onnellinen puolestasi!!! Hienoa että vihdoin teitä onnisti :) Ja oikein paljon onnitteluja 30-vee synttäreiden johdosta. Nyt vain nauttimaan raskaudesta ja masua kasvattelemaan :) Onnea matkaan!!!!



Omista kuulumisista vähän... Itse olen myöskin raskaana ja nyt menossa rv. 26+3. Ja pikkukakkosta odotellaan meille. Esikoinen, poika, syntyi toisen ICSI-hoidon tuoresiirrosta huhtikuussa 2004 ja tämä toinen sai alkunsa kolmannen ICSI-hoidon tuoresiirrosta ja laskettuaika on 30.5.06



Tämä meidän viimeinen, eli kolmas ICSI-hoito ja siitä plussautuminen on suorastaan ihme!!!! Alkioita saatiin 3 kpl, mutta kaikki alkiot olivat huonoja. Kaikissa oli kaksi-tumaa ja ne jakautuivat huonosti. Naikkarilla sanottiin, että yksi alkio voidaan siirtää, mutta keskenmenovaaran vuoksi se tehdään asiakkaan omalla vastuulla. Onnistumis mahdollisuus oli 5% ja keskenmeno riski 95% viikoille 12 asti. Otimme riskin...ja tässä sitä nyt ollaan onnellisesti raskaana. Ultrien mukaan kaiken pitäisi olla aivan kunnossa. Ensimmäiset 12 viikkoa olin todella peloissani ja vielä senkin jälkeen keskenmeno vaara oli koko ajan mielessäni. Viikoilta 20 jälkeen olen jo osannut nauttia raskaudestani ja uskaltanut iloita tulevasta perheen lisäyksestä. :) Päiväkerrallaan kohti kevättä ;)



Tulehan palstailemaan tuonne plussanneiden puolelle, siellä aina silloin tällöin tulee kuulumisia kerrottua puolin ja toisin.



Kevät-terveisin Syystuuli ja mussukka rv.26+3 ja poika 1v11kk (kohta)