Opiskelumotivaatio hukassa. Apua!
Olenko ainoa jolta on opiskelumotivaatio kadonnut täydellisesti? Olen työni ohella opiskellut viimeiset kolme vuotta aikuislukiossa ja nyt olisi tarkoitus kirjoittaa ylioppilaaksi. Kirjoitukset alkoivat jo, mutta en ole saanut kertaakaan edes avattua kirjoja! Olen niin paniikissa että en halua edes kuulla sanaa opiskelu. Toisaalta on sellainen hällä väliä-asenne: ihan sama vaikka en kirjoituksiin osallistuisikaan. Heittäisi vaan hanskat tiskiin ja unohtaisi koko opiskelun. Ei tarvitsisi ainakaan stressata:-(
Olen suorittanut lukion erittäin hyvin arvosanoin (keskiarvoni 9,4) mutta viimeiseen vuoteen en ole oikeastaan opiskellut ollenkaan eli ihan tuoreessa muistissa eivät opinnot ole. Ainakaan niin että ilman lukemista saisi mitään järkeviä papereita. Olen yrittänyt ajatella että pääasiahan olisi jos vain suorittaisin kokeet ja saisin sen valkolakin, mutta toisaalta tuntuu niin tyhmältä vetää alta oman tasoni ja saada monen vuoden uurastuksen jälkeen surkeat paperit, mitkä eivät sinällään vastaa tasoani. Kukaan kun ei katso päästötodistusta vaan pelkästään kirjoitusten arvosanoja.
Siirtäisin mielelläni kirjoitukset vaikka syksyyn tai hamaan tulevaisuuteen, mutta jätin menemättä jo edellisiin kirjoituksiin, vaikka olin ilmoittautunut.. Lisäksi ikä alkaa pian olla esteenä sille että ei kohta kannata hakea mihinkään jatko-opiskelemaan.. Toisaalta jos en saa itseäni pakotettua lukemaan nyt, niin miten sitten jatkossakaan?
Kaiken tämän masentavan ja stressaavan tilanteen lisäksi menin käymään tavoittelemani opiskelupaikan internet sivuilla ja huomasin että joko hakuvaatimukset olivat muuttuneet tai sitten en ollut aikaisemmin huomannut, että jään ilman monia pisteitä vain sen takia, että en ollut valinnut esimerkiksi oikeaa reaaliainetta kirjoitettavakseni! Mietin pitkään kahden aineen välillä kumman kirjoittaisin ja tietenkin valitsin sen väärän.. Lisäksi päätin kirjoittaa ruotsin sijasta matematiikan, sekin oli väärä valinta... Tässä vaiheessa luotin vielä siihen, että tsemppaisin esimerkiksi äidinkielessä, missä olen aina kirjoittanut l:n aineita, mutta toisin kävi. Maanantaina oli äidinkielen ensimmäinen koe ja se meni niin pieleen että en voi todeksi uskoa. Eli nyt alkaa usko loppua, enkä tiedä mitä tekisin. En saa pakotettua itseäni lukemaan millään keinolla, mutta inhoan itseäni luultavasti lopun elämääni jos en saa opiskelujani päätökseen. Kertokaa mielipiteitänne miten toimisitte vastaavassa tilanteessa. Kiitos!
Kommentit (2)
Itse kirjoitin ylioppilaaksi jo huih, yli kymmenen vuotta sitten. Jäi vaan mieleen sellanen hakujutuista, että jos ei olis kirjoittanut niin olisivat kai katsoneet vaan kurssien arvosanoja tms. Siis onko sitä pakko kirjoittaa ollenkaan jos tuolta tuntuu, riittääkö se, että on lukion oppimäärä suoritettu?
Tietysti hyvä jos kirjoitat, mutta luulen, että huonoilla arvosanoilla ei tee mitään... No, en ole mikään ammattilainen neuvomaan, mutta tarkoitushan se on kirjoituksissa, että niistä saa niin hyvät arvosanat kuin ikinä pystyy. Harmi, ettet kirjoittanut viime vuonna. Olis ollut huomattavasti helpompaa. Mutta toisaalta, se on ihan normaalia jos tuollaseen tahtiin väsähtää. Se oli vähän erilaista ja helppoakin opiskella kun koulussa istui päivät pitkät... Siis jos et jaksa mennä kokeisiin, niin varaa syksyltä aika kaikkiiin aineisiin mitkä vielä puuttuu ja tee saman tien suunnitelma miten kertaat niihin kokeisiin ja sitten vaan hommiin. Monesti suunnittelemattomuus saa saamattomuuden aikaan ja sitten turhautuu ja ei viitsiskään mitään tehdä... hyvä suunnitelma on yhtä innostava niinkuin ala-asteella koulun alkaessa uusien pyyhkäreiden ja kynien osto... :) Tällä systeemillä saisit taatusti myös ansaitsemasi arvosanat. tsemppiä!
Muutama päivä ei muuta tilannetta juurikaan, joten vaikka et pystyisi avaamaan kirjoja, menet silti. Ostat herkkuja evääksi ja suhtaudut kokeisiin vähän niinkuin johonkin retkeen.
Jos saat tuon tolkuttoman paniikin ohi, lueskele hieman jotain kivaa. Mieti, mikä oli mukavinta tietyssä aineessa ja kertaile sitä asiaa. Ja sitten ehkä joitain muita mukavia kohtia. Jos et ole aiemmin tajunnut jotain, unohda se nyt.
Ota rennosti ja yritä päästä hyvään tunnelmaan. Ja mene ihmeessä niihin kokeisiin.
Tsemppiä!