Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mikä väkivalta vakavasti otettavaa

Vierailija
16.12.2007 |

Olemme muuttaneet yhteen mieheni kanssa kohta viisi vuotta sitten kahden kuukauden tuntemisen jälkeen. Meillä on kolme vuotias lapsi ja olemme nykyisin naimisissa. Mieheni löi minua ensimmäisen kerran avokämmenellä käsivarteen lapsen ollessa muutaman kuukauden ikäinen. Tästä reilun kahden vuoden aikana on ollut muistaakseni neljä mielestäni väkivaltaista tapausta: potkaisu jalkaan, kaksi eri kertaa kovalla esineellä minua kohti kova heitto ja viimeisenä avokämmenellä lyönti kasvoihin. Kaikki ovat tapahtuneet miehen ollessa vihainen ja lapsemme ollessa paikalla. Uhkaavia tilanteita on kohtuullisen usein, myös niin, että mies sanoo kohta lyövänsä. Viimeksi tänään kun mies katsoi tv:stä lapselle sopimatonta ohjelmaa illalla ja sanoin pitäisikö hänen katsoa se vasta myöhemmin nauhalta, hän halusi jatkaa katsomista ja edellytti lapsen pysyvän poissa olohuoneesta jossa tv on. Sanoin lapsella olevan oikeus olla kotonaan myös olohuoneessa, jossa tavanomaisesti iltaisin olemme, hän uhkasi " lyövänsä minua turpaan jos en lopeta" . Lapsi oli sylissäni peloissaan isänsä vihasta. Tämän jälkeen en lapsen vuoksi jatkanut keskustelua vaan olimme poissa olohuoneesta lapsen nukkumaan menoon saakka. Jotenkin nämä tilanteet tuntuvat itsestä yksittäisiltä ja vähäisiltä verrattuna siihen mitä väkivalta voisi olla. En ole osannut niistä kenellekään puhuakaan kun toisaalta tuntuu kurjalta kertoa miehestä tällaista ja toisaalta juuri se, että onko tämä edes riittävän vakavaaa. Samalla koen sen olevan vakavaa, erityisesti kun lapsi ollut paikalla. Sanotaan että yksikin lyönti on liikaa, siis myös tälläinenkö? Olemme muuttamassa eri asuntoihin jotka jo olemassakin. Syy ei ole nämä lyönnit ja heitot. Minua on pelottanut erityisesti miehen ollessa päihtynyt ja pelottaa nytkin mitä voi tapahtua. Mies on noista kerroista sanonut että hänellä pimenee, tulee sokea hetki eikä hallitse tekojaan. Mies vastustanut erilleen muuttoa ja minua pelottaa mitä tällaisena pimeänä hetkenä voi tapahtua. Itsetuhoisuudella mies myös vihjaillut ja uhkaillut. Mielestäni sekin väkivaltaa. Vai olenko liian herkkä? Miten voin ennaltaehkäistä pelon toteutumista tässä muuttotilanteessa ja mahdollisessa erossa? Pelottaa meidän kaikkien, miehen, itseni ja lapsen puolesta.

Kommentit (1)

Vierailija
1/1 |
17.12.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos yhteydenotostasi! Et todellakaan ole liian herkkä. Tilanteessasi on sekä fyysistä että henkistä väkivaltaa. Lapsen kannalta on erittäin vakavaa, että hän on joutunut olemaan läsnä väkivaltatilanteissa. Lapselle väkivallan näkeminen on yhtä vakavaa kuin se että hän olisi itse kohteena.

Erilleen muuttaminen tuntuu kertomasi perusteella oikealta ratkaisulta. Jos tarvitset esimerkiksi keskusteluapua, löydät yhteystietoja Nettiturvakodista (www.turvakoti.net). Samasta osoitteesta löytyy apua myös miehille.



Toivomme, että tilanteesi ratkeaa parhain päin.



Kehittämispäällikkö Auli Ojuri, Ensi- ja turvakotien liitto

Lasten ja nuorten psykologi Eija Keränen, Pääkaupungin Turvakoti

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä seitsemän kolme