Lue keskustelun säännöt.
Avioerosta ja osituksesta apua kiitos!
25.08.2015 |
No niin, liitymme eroajien sankkaan joukkoon. Omaisuuden osituksesta kysyttävää.
Miehellä on avioehdolla suojattu kesämökki, muuta ei ole suojattu. Asunto lainoineen on yhteinen (menee myyntiin ja tästä saatavat tulot luonnollisesti puoliksi). Taloustili on, tämän jämät selkeästi puoliksi.
Minulla on omalla käyttötilillä enemmän rahaa (3000, miehellä arviolta 2000, ellei ole nyt törsännyt), lisäksi säästötilillä on minulla n. 3000 euroa, miehellä ehkä 1000. Lisäksi minulla 6000 euron arvoinen auto, jonka juokseviin kuluihin mies on osallistunut, mutta ei itse ostohintaan.
Nämä kaikki yhteenlaskettuna 16 000, josta puolet 7500 euroa - jäänkö erossa 4500 euroa miehelle velkaa?? Olisiko syytä hoitaa tämä kaikki asianajajan kanssa, vai suostunko suoraan, jos se kerran näin menee? Ettei tarvitsisi vielä paria tonnia syytää niihin kuluihin...
Kommentit (15)
Suostu suoraan, älkää ottako asianajajia jos ei ihan veriseksi mene.
terv, ei ihan noin pielellä selvinnyt (mies)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mitään arvokasta, näistä päästäneen sopuun jakamalla.
Tossa on niin vähän mitään arvokasta, että ei kannata lakimiehelle maksaa yhtään ylimääräistä. Sopikaa keskenänne.
Netistä löytyy ositussopimusta varten pohja jos haluatte tehdä paperityöt asiallisesti.
Entä jos hän on kikkaillut tilinsä tyhjäksi, voiko niin tehdä, vai voinko pyytää esim. tiliotteet viimeiseltä puolelta vuodelta (jolloin emme vielä olleet eroamassa)?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menneet kulut (esim. bensat) ei vaikuta hevon hittojakaan tuossa vaiheessa kun katsotaan, mitä on jaettavana.
Ei lasketa yhteiseen kaappiin ostettuja ruokia tai vessapaperinkulutusta, ellei tässä ole ollut oikeasti selkeää epäsuhtaa.
Käyttötilit voisi laskea pois tuotsa, jos ero ei tonnia isompi ole. Tai ainakin saldo pitäisi katsoa siitä päivästä, koska eropäätös on tehty juurikin tuon hukkaamisen takia.
EROAMINEN tuskin on kenellekään keino netota mitään, kaikki siinä joutuu maksamaan. Eikä siinä loppujen lopuksi rahasta olekaan kyse, vaan tunnearvosta ja huomiosta kun se häälahjaksi saatu kamala taulu onkin loppujen lopuksi sellainen mikä pitää saada mukaan.
Irtaimistosta: kaikki mahdollinen myytävä vaan rahoiksi. Rahaa on helpompi jakaa kuin tavaraa. Ja jos se auto on sinun, niin se on sinun. Miehen tyhmyyttä, jos on sitä mennyt maksamaan.
[quote author="Vierailija" time="25.08.2015 klo 13:51"]
Ja jos se auto on sinun, niin se on sinun. Miehen tyhmyyttä, jos on sitä mennyt maksamaan.
[/quote]
Ei ihan näinkään. Yhteistä omaisuutta on kaikki, mitä ei ole avioehdolla rajattu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mä mitään henkilökohtaisia säästötilinrahoja mihinkään ositukseen laittais!
No en minäkään haluaisi laittaa =D mutta pitääkö laittaa?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.08.2015 klo 14:00"]No en minäkään haluaisi laittaa =D mutta pitääkö laittaa?
ap
[/quote]
Periaatteessa kyllä.
[quote author="Vierailija" time="25.08.2015 klo 14:02"]
[quote author="Vierailija" time="25.08.2015 klo 14:00"]No en minäkään haluaisi laittaa =D mutta pitääkö laittaa? ap [/quote] Periaatteessa kyllä.
[/quote]
Jes, miehellä on niihin oikeus, mutta voi siitä luopua. Ositussopimuksen voi tehdä myös avioliittolaista poikkeavalla tavalla jos molemmat suostuvat.
Itse en mieheni äidinperua olevia rahoja haluaisi, vaan nimenomaan ehdottaisin että sovimme että kumpikin pitää omansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu ihan miehen kusipäisyyden asteesta, että vaatiiko sua luovuttamaan itselleen osan sinun vähäisistä säästöistäsi ja autostasi, vieläpä kun hänellä itsellään on suojattu mökki. Aika törkeä mies jos tätä vaatii. Siinä tapauksessa tosin hyvä että olette eroamassa.
Aivan. Periaatteessa toivoisin tietysti että molemmat haluaisivat pitää kiinni siitä kunnioituksesta toista kohtaan mikä oli vielä pari kuukautta sitten, kun ei tässä mitään välejä rikkovaa ole tapahtunut, asiat vaan meni tähän. Mutta en itsekään haluaisi lähteä riitelemään sellaisista osuuksista, mitkä nyt vaan kuuluvat osaltaan myös toiselle, vaikka kuinka itseä kirpaisisi luopua. Ymmärrän, että aika pikkurahoista tässä kuitenkin puhutaan.
Mutta tuota vielä varmistaisin, että jos nyt hövelisti itse menen kaikkein sääntöjen mukaan ja lyön tiskiin säästötilin saldon yms., niin entä jos hän on tyhjentänyt nyt oman säästötilinsä, voiko ositussopimuksen liitteeksi pyytää molemmilta vaikka jonkun tiliotteen?
Jessus kun nää onkin hankalia asioita...
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saldot katsotaan avioeron hakupäivän mukaan. Eli jos eroa on jo haettu ja mies sen jälkeen tuhlannut omaisuutensa, se katsotaan omaisuuden hävittämiseksi.
Muutenkin kai voidaan katsoa, onko välien rikkoutumisen jälkeen toinen hävittänyt omaisuuttaan tahallaan jo ennen avioeron hakemista (esim. nostanut vähitellen esimerkiksi käteisnostoina tilin tyhjäksi) ilmeisessä tarkoituksessa tulevaa ositusta ajatellen.
Sinuna yrittäisin ensin ehdottaa, että jokainen pitää omansa. Älä nyt heti tajoa omia rahojasi väkisin miehelle jollei ole pakko.
Onko eroa jo haettu?
Mitenkäs koti-irtaimisto, kai siinäkin muutama tonni on kiinni?