Miten miehesi panostaa suhteeseenne/onko mitään tehtävissä?

[quote author="Vierailija" time="27.07.2015 klo 11:11"]

[quote author="Vierailija" time="27.07.2015 klo 11:07"][quote author="Vierailija" time="27.07.2015 klo 11:00"] [quote author="Vierailija" time="27.07.2015 klo 10:51"]Eroa nyt ihmeessä, sehän sun elämää helpottaa.   Kerro nyt mikä se sun ongelmasi on? Tarvitsetko kädestäpitäjää 24/7 ? [/quote] Toisille ei riitä, että vaan asutaan yhdessä. Ei se mikään parisuhde ole. Kyllä muaki vituttais olla miehelleni pelkkä kodinhoitaja. [/quote]   Yyhoona on sitten helpompaa? [/quote] No tuosta en tiedä kun ei ole kokemuksia, mutta onha noita miehiä muitakin. Ei tarvitse jäädä kitumaan siihen paskaan suhteeseen jos toisella ei ole mitään halua yrittää saada suhdetta toimimaan. Kyllä niitä miehiä löytyy, joilla sitä halua on.

[/quote]

Yyyhoot onkin tosi kovassa huudossa. Pientä rajaa noihin prinsessaharhoihin, Pyhät Vulvat.

Yyhoona olis tosiaanki helpompaa, yks passattava vähemmän

Oletko ajatellu että hän on väsyny. Ei hän muuten nukkusi. Anna hänen levätä ja nukkua. Mutta jos unen määrä on mielestäsi todella suuri voisit suositella häntä käymään työterkkarilla otattamassa verikokeet. Että kaikki on kunnossa. Mutta ei kukaan nuku jos ei ole väsyny. Se huomioiminen on sitten asia erikseen.

Ehkä teidän väliltä on se kipinä hävinny. Minkä ikäisen hän on. Jos ei ole miehen vaihdevuodet kyseessä niin yhteinen pieni loma voisi tehdä hyvää.

Mutta en sinuna tyrkyttäsi itteäsi. Pidä huolta ulkonäöstä satsaa siihen, mutta älä tee siitä numeroa. Se tehoaa paljon paremmin kuin ruikuttaminen

No auttaako jos joka päivä pyydät huomiota tarkennetuin ohjein, esim. Tuotko mulle limpparin xx kun kipaiset ärrällä. Seuraavana päivänä muistutat, että olipa kiva saada lempilimu ja voiko tänään tehdä xx. Jne. Viikon lopussa kertaat koko viikon kuinka napakymppi on ollut..

No aluksi siis puhuttiin, kun kumpiki huomasi et lasten takia jääny tuo parisuhde hoitamatta. Kun musta tuntui et oon vaan äiti kaikille( lapsille sekä miehelle) .

Mies sit ehdotti et alettais ottamaan tilanteen mukaan omaa aikaa, treffi-iltoja yms. Saattaa hieroa ja tuoda kaupasta kukkia.

Mä nyt en oikein ole keksinyt muuta kuin panostamista seksiin :D saatan siis yllättää menemällä miehen mukana suihkuun tai vaikka hoitelen vaan miehen. Lisäksi oon välillä töihin saattanu lähettää seksiviestejä yms :D

[quote author="Vierailija" time="27.07.2015 klo 11:07"]

[quote author="Vierailija" time="27.07.2015 klo 11:00"]

[quote author="Vierailija" time="27.07.2015 klo 10:51"]Eroa nyt ihmeessä, sehän sun elämää helpottaa.   Kerro nyt mikä se sun ongelmasi on? Tarvitsetko kädestäpitäjää 24/7 ? [/quote] Toisille ei riitä, että vaan asutaan yhdessä. Ei se mikään parisuhde ole. Kyllä muaki vituttais olla miehelleni pelkkä kodinhoitaja.

[/quote]

Yyhoona on sitten helpompaa?

[/quote]

On vähemmän pyykkiä pestävänä, kalsareita kerättävänä ja ruokaa laitettavana. Kokemusta on :)

Kuulostat ihan joltain kodinkoneelta, joka huolehtii kodin ja lapset. Anna miehellekin vastuuta kodista ja käy tuulettumassa kavereitten kanssa. Sekin tekee hyvää suhteelle, että käy kodin ulkopuolella omien kavereiden kanssa. Tehkää välillä yhdessä jotain ja erikseenkin. Keksikää jotain muuta kuin telkkarin katsominen, käykää vaikka iltakävelyllä.

Miehes taitaa olla aikamoinen sohvaperuna. Telkkari kiinni ja lenkille, siitä saa energiaa ja hyvää mieltä!

Meillä toimii se että kumpikin tekee jtn kivaa toiselle. Minä laitan miehelle joka pv ruokaa kun hän tulee töistä, käydään yhdessä kaupassa, kysellään toisten päivästä, leivon miehelle hänen lempin sämpylöitä tai leivoksia, mies taas saa minut rentoutumaan kun olen stressaantunut tai surullinen. Hän ottaa kainaloon joka ilta ja hipsuttelee kunnes nukahdan. Aloitteita seksiin pyritään kumpikin tekemään tasapuolisesti. Jos käydään yksin kaupassa niin ostetaan toiselle jtn kivaa pientä. 

Itse en kestäisi tuollaista parisuhdetta. Parisuhteeseen kuuluu paljon muutakin kuin rinnakkain eläminen samassa taloudessa. Se voi antaa niin paljon enemmänkin. Iloa ja nautintoa, huumoria ja yhdessä tekemistä, sen arjen pyörittämisen lomassa.

En ymmärrä näitä av:n "kädestäpitäjääkö tarvitset 24/7" -kommentteja, ettäkö oikeasti tyydytte elämään elämäänne puolison kanssa, jonka kanssa vain elätte ja olette samassa tilassa? Miten kommunikaatio, toisen huomiointi, yhteinen huumori ja harrastukset? Se tärkein?

Ongelmana on, että olet selvästi riippuvainen miehen antamasta huomiosta. Et osaa olla onnellinen, kokonainen ihminen ilman sitä. Vaadit sitä jatkuvasti hieman enemmän kuin mitä miehelle olisi luontaista antaa. Miehesi sanoo olevansa väsynyt ja huomion kinuaminen vain pahentaa asiaa.

Sanot että miehen kehonkieli on torjuvaa - todennäköisesti oma sanaton viestintäsi kertoo jatkuvasta tyytymättömyydestä, mikä saa miehen entistä enemmän puolustuskannalle.

Mitä asialle voi tehdä: Lopeta huomion vaatiminen, anna miehen olla rauhassa. MUTTA, sitten kun hän vihdoinkin huomioi sinua, niin näytä aidosti miten ilahdut ja olet onnellinen. Silloin miehestäkin tuntuu hyvältä, ja hän huomioi sinua oma-aloitteisemmin jatkossa.

Yksipuolisen huomioimisen sijaan voisitte myös keksiä jonkun uuden yhteisen harrastuksen. Kai teillä on jotain yhteisiä kiinnostuksen kohteita? Mikäli mitään yhteisiä intressejä ei ole, niin voisi kysyä miksi sitten olette yhdessä..

Toimivin ratkaisu kuitenkin on, että opettelet huomioimaan ja rakastamaan itseäsi, ettet olisi noin riippuvainen miehen antamasta huomiosta. Se voi tapahtua joko nykyisessä suhteessasi tai kun olette eronneet. Valinta on sinun.

[quote author="Vierailija" time="27.07.2015 klo 10:56"]

Se klisee siitä miten naiset aina ja joka tapauksessa nalkuttavat on näköjään joillekin miehille (ainakin minun eksälleni) luonut sen virheellisen käsityksen ettei asia josta nainen koko ajan, vuodesta toiseen, valittaa, ole oikeasti mitenkään tärkeä eikä sille tarvitse tehdä mitään.

[/quote]

Tuo on ihan totta, asiat eivät ratkea itsestään. Mutta toisinaan naisen tyytymättömyyden lähde saattaa olla naisessa itsessään, eikä siihen auta vaikka mies tekisi mitä. Monia ihmisiä - myös miehiä - vaivaa jonkinlainen perustavaa laatua oleva tyytymättömyys johon sitten odotetaan ratkaisua kumppanilta.

Saa pikkuraivarit asian tiimoilta se auttaa, riidelkää! Joskus on romanttista ja onnellista joskus riidellään ja menee huonosti ja joskus sitten on tasaista ja tylsää. Ihan tavalliselta parisuhteelta kuulostaa.
Pikku raivoitku kohtaus auttaa, kun kysyt mieheltä voiko hieroa ja se sanoo ettei jaksa niin kilahda siihen väliin. Pikku alamäki jonka jälkeen ylämäki. Sulla on ittelläskin varmaan ollut tuo tasainen vaihe, mutta nyt se on mennyt ohi, miehellä se edelleen jatkuu..

Sitten menkää yhdessä juhlimaan, vetäkää kännit ja syökää sipsejä krapulassa. Ja harrastakaa sovinto seksiä.

Ei meistä kumpikaan "panosta" suhteeseen millään lailla. Me tykkäämme olla toistemme seurassa ihan luonnostaan.

[quote author="Vierailija" time="27.07.2015 klo 12:21"]

[quote author="Vierailija" time="27.07.2015 klo 10:56"]

Se klisee siitä miten naiset aina ja joka tapauksessa nalkuttavat on näköjään joillekin miehille (ainakin minun eksälleni) luonut sen virheellisen käsityksen ettei asia josta nainen koko ajan, vuodesta toiseen, valittaa, ole oikeasti mitenkään tärkeä eikä sille tarvitse tehdä mitään.

[/quote]

Tuo on ihan totta, asiat eivät ratkea itsestään. Mutta toisinaan naisen tyytymättömyyden lähde saattaa olla naisessa itsessään, eikä siihen auta vaikka mies tekisi mitä. Monia ihmisiä - myös miehiä - vaivaa jonkinlainen perustavaa laatua oleva tyytymättömyys johon sitten odotetaan ratkaisua kumppanilta.

[/quote]

Näinkin varmasti on, mutta ei ap:n kirjoitus kuulosta siltä että hänen tyytymättömyyteensä "ei auta vaikka mies tekisi mitä". Ei kuulosta siltä kuin mies tekisi oikein mitään.

Ja siis minun eksäni ei itsekään ole sitä mieltä että minä olen vain perustyytymätön eikä mikään siihen auta, vaan hän on sitä mieltä että minä en ole antanut hänelle TILAISUUTTA. Mitä nyt olen vuodesta toiseen asiasta valittanut, mitä nyt olen sanonut etten halua elää näin, mitä nyt monta kertaa sanoin harkitsevani eroa elleivät asiat parane - silloin se meni jotenkin kuin vesi hanhen selästä, niitä hän ei nähnyt tilaisuuksina panostaa parisuhteeseen. Oikea TILAISUUS olisi ollut se että siinä vaiheessa kun olin jo päättänyt erota: siinä vaiheessa hän olisi halunnut mennä pariterapiaan. Nyt kokee tulleensa jätetyksi syyttä suotta ja ilman tilaisuutta panostaa parisuhteeseen, mutta minä en vain enää jaksanut sen jälkeen kun rakkaus oli kuollut.

Mies on vapaamatkustaja tässä suhteessa. nytkin oli kavereiden kanssa koko viikonlopun ja minä kannoin vastuun lapsista yksin. Hänellä on krapula, hän ei jaksa mutta mun on jaksettava, että jos joskus toivon itselleni jotain, niin se on niin hirveää sitten??

Kaikilla menee tosi hyvin ilmeisesti?

onpa kinkkistä. Rahaa mies pariterapiAn, niin tajuaa, että olet tosissasi. 

tai jos mies on uupunut, niin en tiedä, mitä sin ulkopuolisena voit tehdä.

Kysy onko hän masentunut tms. Jos vaikka menisi juttelemaan työterveyslääkärille jos ei sinun kanssasi halua. Kerro että rakastat ja olet huolissasi hänen jaksamisestaan.

Kyllä toisen huomioiminen, läheisyys, rohkaiseminen ja kannustaminen kuuluvat olennaisina asioina parisuhteeseen. Harmi jos sinullakaan ei ole näin. Itse olen juuri päättelemässä parin vuoden parisihdetta, jossa nainen ei halunnut/osannut tms. Olla minulle puoliso, vaan enemmän halusi olla kaveri. Toivon että saatte hommat rullaamaan.