Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten selvitä rakkaan paikan menetyksestä?
16.07.2015 |
Mm. taloudellisista ja terveydellisistä syistä vanhempani joutuvat myymään kesämökkimme, mikä on minulle ihan äärettömän tärkeä ja rakas paikka. Surettaa ihan valtavasti, vaikka kyse onkin vain paikan eikä ihmisen menettämistä. Mökki on osa minua, olen viettänyt kesät siellä ihan pikkulapsesta asti. Olen opiskelija, eikä minulla eikä kenelläkään lähisukulaisella ole mahdollisuutta ostaa paikkaa. Kuinkahan kauan tällaisessa surutyössä menee? Voi kun olisin toivonut ettei tällaista tilannetta olisi tullut eteen ja olisin saanut jättää paikan omille lapsilleni.
Kommentit (40)
Pitäiskö sun kysyä terveyskeskuksesta josko pääsisit kriisiterapiaan. Seurakunnissa taas on erilaisia sururyhmiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osta se itsellesi. Niinhän monet tekevät.
Ymmärrän sua täysin.
.
Onko kaikki mahdollisuudet varmasti käyty läpi. Olet opiskelija, niin sinulla on varmaan tulevaisuudessa varaa pitää paikasta huolta puolisosi kanssa.
.
Voisitteko esim vuokrata sen muutamaksi vuodeksi?
Voisivatko vanhempasi ottaa lainaa sitä kesämökkiä vastaan akuuttiin rahantarpeeseen? Voiko kesäpaikkatontista myydä osan (jos se on suuri)
Itse olin samanlaisessa tilanteessa ja ymmärrän sinua hyvin. Minua auttoi, kun ajattelin, että muistot eivät ole niissä seinissä, vaan omassa päässä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kyllä miettinyt ostamista, mutta miten edes saisin lainaa kun olen opiskelija eikä tuloja.
Ei tilannetta nyt Karjalaan kotinsa jättäneiden tilanteeseen voi rinnastaa, ja ymmärrän hyvin, että tämä nimenomaan ensimmäisen maailman ongelma. Kuitenkin koen tuon mökkipaikan olevan niin tärkeä osa minua että surettaa valtavasti, enkä voi tälle tunteelle mitään.
Mitä se maksaisi? Voisimme ehkä paremmin neuvoa jos tietäisimme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kannata kiintyä materiaan. Mä en ole ikinä omistanut mitään mistä en olisi voinut luopua tuosta vain.
Ei minulla ole varaa maksaa vuokraakaan, ja järki sanoo että kyllä valmistumisen jälkeen asunto olisi se ensisijainen hankinta, muuten hukun lainoihin. Eli jotenkin tästä on selvittävä, ja onneksi muistot tosiaan jäävät.
8 ja tämä siis ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.07.2015 klo 21:18"]
Karjalan evakkojen, esikoispoikansa, 20v, sodassa menettäneiden, lapsenlapsena en osaa asettua asemaasi. Olen aina elänyt maailmassa jossa on surtu menetystä, mutta menty pysty päänä eteenpäin.
[/quote]
Voi blaa blaa. Ja tuon rinnalla kenenkään toisten menetykset eivät sitten ole yhtikäs mitään? Miten alentuvia sitä ihmiset oikein osaavat ollakaan, tuossa yksi todella hyvä esimerkki.
Otan osaa suruusi, ap. Menetin lapsuudenkotini kymmenen vuotta sitten, ja vaikka tiedän, ettei se enää olisi sama talo nyt, kun vanhempani ovat kuolleet, kuitenkin joskus itkettää tieto, etten sinne voi koskaan enää palata.
[quote author="Vierailija" time="16.07.2015 klo 21:36"]
Vitun nössö!
[/quote]
Niin oletkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.07.2015 klo 21:32"]
Ei kannata kiintyä materiaan. Mä en ole ikinä omistanut mitään mistä en olisi voinut luopua tuosta vain.
[/quote]
Ei ap:kaan ole kyseistä mökkiä omistanut, ja silti on kiintynyt paikkaan. Yllätys, yllätys.
Mulla oli sama tilanne vuosi sitten...
menin uudelleen hammaslääkäriin ja sain uuden rakkaan paikan ♡
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotenkin en ymmärrä teitä materiaan kiintyneitä. Aivan kuin jonkin tavaran menettämällä kaikki muistotkin häviää. Perinnönjaossa tapellaan arvottomista kipoista..
Mökki on kallis harrastus ja on vain fiksua luopua siitä, jos vain enää saa myytyä!
[quote author="Vierailija" time="16.07.2015 klo 21:44"]
Jotenkin en ymmärrä teitä materiaan kiintyneitä. Aivan kuin jonkin tavaran menettämällä kaikki muistotkin häviää. Perinnönjaossa tapellaan arvottomista kipoista.. Mökki on kallis harrastus ja on vain fiksua luopua siitä, jos vain enää saa myytyä!
[/quote]
Mökki/talo on muutakin kuin ne seinät ja sisustus. Ilmeisesti olet aina asunut kerrostalossa kaupungissa, kun et ymmärrä.
[quote author="Vierailija" time="16.07.2015 klo 21:41"]
Mulla oli sama tilanne vuosi sitten... menin uudelleen hammaslääkäriin ja sain uuden rakkaan paikan ♡
[/quote]
Aika tylsä puujalkavitsi. Et sitten parempaan pystynyt?
Ap, mulla oli viime vuonna sama tilanne, kun suvun omaisuutta jaettiin ja mökki meni toisaalle. Minullakaan ei ollut mahdollisuutta lunastaa, eikä sitä varmaan olisi minulle myytykään. En siis ollut ekana mahdollisena perijänä.
Suretti ihan hirveästi, itkin monta päivää, sain migreenin yms. psykosomaattista oireilua. En vieläkään halua ajatella mökkiä, sitä miltä tuntui ajaa pihaan ja haistaa sauna, järvi ja metsä ja kävellä portaat alas oven terassille.
Että sellasta, vitutuksen ja kaipuun sekainen tunne :/
Tietävätkö vanhempasi mitä paikka sinulle merkitsee? Voisitteko yhdesä keksiä jonkun keinon?
En jaksa oikein uskoa, että suret rakkaan kesäpaikan menetystä, vaan niitä kaikkia hyviä ja turvallisia muistoja kesäpaikalla rakkaitesi kanssa, jotka ovat nyt oman itsenäistymisesi ja aikuistumisesi myötä taakse jäänyttä elämää, eikä siihen ole paluuta. Ja nyt olet huomannut myös oman elämän rajallisuuden, kun omien vanhempiesi terveys reistailee. Ihmisen elämä on täynnä luopumisen tuskaa, jo lapsesta lähtien, viimeisiin elinvuosiin asti, ainakin suurimmalla osalla meistä.
Alue: Aihe vapaa
Karjalan evakkojen, esikoispoikansa, 20v, sodassa menettäneiden, lapsenlapsena en osaa asettua asemaasi. Olen aina elänyt maailmassa jossa on surtu menetystä, mutta menty pysty päänä eteenpäin.