Kysy matematiikasta

Kannattaako matematiikkaa lukea yliopistossa? Työllistääkö helposti vai todella nihkeästi? Onko tilastotieteilijöille enemmän kysyntää?

Pitäisi ihan kohta päättää matematiikka vs amk-inssi.

Oletko kanssani samaa mieltä siitä, että matemaattisesti lahjattomille nuorille riittäisi lukiossa paljon vähempikin matematiikan opetus kuin mitä nykyään annetaan? Peruslaskutoimitukset, prosenttilaskut, geometrian alkeet ja ehkä hiukan todennäköisyyslaskentaa olisi riittävä paketti meille, joille matematiikka aukeaa kovin vaikeasti.

[quote author="Vierailija" time="06.07.2015 klo 18:40"]

Kannattaako matematiikkaa lukea yliopistossa? Työllistääkö helposti vai todella nihkeästi? Onko tilastotieteilijöille enemmän kysyntää?

Pitäisi ihan kohta päättää matematiikka vs amk-inssi.

[/quote]

Pelkillä teoreettisen matematiikan yliopisto-opinnoilla on vaikea saada töitä varsinkin yliopistomaailman ulkopuolelta. Jos päädyt matematiikkaan, niin kannattaa ilman muuta valita sivuaineet soveltavalta puolelta: tilastotiede ja tietojenkäsittelytiede parhaina vaihtoehtoina. ap

Edellisen #3 luettuani sitten sama kysymys mutta toisinpäin, eli pitäisikö lukiossa järjestää niille lahjakkaammille jotka suuremmin vaivaa näkemättä ottavat ysin tai kympin pitkän matikan joka kurssista joku vielä vaativampi erikoiskurssi? Itse ainakin huomasin oppineeni lukiossa huonoille tavoille kun ei tarvinnut tehdä sen ysin/kympin eteen mitään ja ainakaan siinä pikkulukiossa ei ollut mitään lisäopetusta tarjolla.

Kiitos vastauksesta! Vähän arvelinkin jotain tuollaista mutta hyvä saada varmistus tietävämmältä taholta. :) -2

In the hexadecimal number system numbers are represented using 16 different digits:

0,1,2,3,4,5,6,7,8,9,A,B,C,D,E,F

The hexadecimal number AF when written in the decimal number system equals 10x16+15=175.

In the 3-digit hexadecimal numbers 10A, 1A0, A10, and A01 the digits 0,1 and A are all present.
Like numbers written in base ten we write hexadecimal numbers without leading zeroes.

How many hexadecimal numbers containing at most sixteen hexadecimal digits exist with all of the digits 0,1, and A present at least once?
Give your answer as a hexadecimal number.

(A,B,C,D,E and F in upper case, without any leading or trailing code that marks the number as hexadecimal and without leading zeroes , e.g. 1A3F and not: 1a3f and not 0x1a3f and not $1A3F and not #1A3F and not 0000001A3F)

[quote author="Vierailija" time="06.07.2015 klo 18:40"]

Oletko kanssani samaa mieltä siitä, että matemaattisesti lahjattomille nuorille riittäisi lukiossa paljon vähempikin matematiikan opetus kuin mitä nykyään annetaan? Peruslaskutoimitukset, prosenttilaskut, geometrian alkeet ja ehkä hiukan todennäköisyyslaskentaa olisi riittävä paketti meille, joille matematiikka aukeaa kovin vaikeasti.

[/quote]

Olen osittain samaa mieltä ja osittain eri mieltä.

Eri mieltä olen siksi, että matematiikkaa tarvitaan todella monen eri alan jatko-opinnoissa lukion jälkeen. Jos matematiikan osaamisen vähimmäisvaatimustasoa lukiossa lasketaan, sulkee se ovia turhan moneen suuntaan myöhemmin.

Samaa mieltä olen siltä osin, että jos tilanne tosiaan on se, että korkeampaa matematiikkaa ei jatkossa tarvitse, niin resurssit olisi syytä käyttää tehokkaasti. Monesti tilanne menee siihen, että vaikkapa lyhyen matematiikan opiskellut osaa ulkoa tietyt perusteet useista eri asioista, mutta ei osaa mitään ns. kunnolla ja syvällisesti. Tällaisessa tilanteessa mielestäni järkevää olisi, että syvimmälle menevät aiheet (derivointi, lukujonot, ym) jätettäisiin suosiolla käsittelemättä, mutta siitä vapautuva aika käytettäisiin vaikkapa prosenttilaskennan ja tilastomatematiikan taitojen vahvistamiseen. ap

Pystyykö yliopiston matikan perusopinnoista selviämään lukion lyhyellä matikalla? Mitä kursseja kannattaisi pitkästä opiskella että pystyy?

Millainen äo riittää tutkinnon tekoon matematiikasta?

[quote author="Vierailija" time="06.07.2015 klo 18:46"]

Edellisen #3 luettuani sitten sama kysymys mutta toisinpäin, eli pitäisikö lukiossa järjestää niille lahjakkaammille jotka suuremmin vaivaa näkemättä ottavat ysin tai kympin pitkän matikan joka kurssista joku vielä vaativampi erikoiskurssi? Itse ainakin huomasin oppineeni lukiossa huonoille tavoille kun ei tarvinnut tehdä sen ysin/kympin eteen mitään ja ainakaan siinä pikkulukiossa ei ollut mitään lisäopetusta tarjolla.

[/quote]

Ilman muuta! Jos vaikkapa pienellä lukiolla ei ole resursseja järjestää tällaisia kursseja, niin esimerkiksi yliopistotasoisia kursseja on tietääkseni mahdollista suorittaa etänä. Ainakin jotkut avoimet yliopistot tarjoavat tätä mahdollisuutta. Englanniksi on lisäksi tarjolla ilmaiseksi hyviä ja laadukkaita yliopistotasoisia verkkokursseja esimerkiksi osoitteessa https://www.edx.org. ap

[quote author="Vierailija" time="06.07.2015 klo 18:50"]

In the hexadecimal number system numbers are represented using 16 different digits:

0,1,2,3,4,5,6,7,8,9,A,B,C,D,E,F

The hexadecimal number AF when written in the decimal number system equals 10x16+15=175.

In the 3-digit hexadecimal numbers 10A, 1A0, A10, and A01 the digits 0,1 and A are all present.
Like numbers written in base ten we write hexadecimal numbers without leading zeroes.

How many hexadecimal numbers containing at most sixteen hexadecimal digits exist with all of the digits 0,1, and A present at least once?
Give your answer as a hexadecimal number.

(A,B,C,D,E and F in upper case, without any leading or trailing code that marks the number as hexadecimal and without leading zeroes , e.g. 1A3F and not: 1a3f and not 0x1a3f and not $1A3F and not #1A3F and not 0000001A3F)

[/quote]

Kannattaisiko läksyt koittaa tehdä itse, terv. ei ap :)

Ovatko numerot henkeä vai materiaa?

[quote author="Vierailija" time="06.07.2015 klo 18:50"]

Pystyykö yliopiston matikan perusopinnoista selviämään lukion lyhyellä matikalla? Mitä kursseja kannattaisi pitkästä opiskella että pystyy?

[/quote]

Riippuu ihan siitä mitä kursseja siihen täytyy sisällyttää. Logiikka ja lineaarialgebra ovat helppoja, mutta analyysi on aika paljon vaikeampaa. Todennäköisyyslaskennassa pitäisi osata integroida, mutta itse pääsin kurssin läpi, vaikken integroida osaakaan.

Missä yliopistossa opiskelet? -ei-ap

[quote author="Vierailija" time="06.07.2015 klo 19:06"][quote author="Vierailija" time="06.07.2015 klo 18:50"]

Pystyykö yliopiston matikan perusopinnoista selviämään lukion lyhyellä matikalla? Mitä kursseja kannattaisi pitkästä opiskella että pystyy?

[/quote]

Riippuu ihan siitä mitä kursseja siihen täytyy sisällyttää. Logiikka ja lineaarialgebra ovat helppoja, mutta analyysi on aika paljon vaikeampaa. Todennäköisyyslaskennassa pitäisi osata integroida, mutta itse pääsin kurssin läpi, vaikken integroida osaakaan.

Missä yliopistossa opiskelet? -ei-ap
[/quote]

Turku :)
-9

[quote author="Vierailija" time="06.07.2015 klo 18:50"]

Pystyykö yliopiston matikan perusopinnoista selviämään lukion lyhyellä matikalla? Mitä kursseja kannattaisi pitkästä opiskella että pystyy?

[/quote]

Realismin nimissä on sanottava, että yliopistotasoisten matematiikan perusopintojen tekeminen hyvälläkin arvosanalla suoritetun lukion lyhyen matematiikan pohjalta vaatii todella paljon töitä. Se on toki mahdollista, kunhan vain motivaatio ja istumalihakset ovat kohdillaan. Tunnen itse muutaman lyhyen matematiikan pohjalta yliopiston matematiikasta valmistuneen, ja he ovat sanoneet tuota samaa.

Kaikkien pitkän matematiikan pakollisten (1-10) ja valtakunnallisten syventävien (11-13) kurssien sisältöjen tunteminen on tärkeää. Jos mun olisi pakko nostaa noista vain osa tärkeimmiksi pohjatietokursseiksi, niin sanoisin että kurssit 1-5, 7-10 ja 13. ap

Mää niin ihailen matemaattisia ihmisiä! Oon ite ihan surkee, ja elämäni olisi varmasti helpompaa, jos osaisin hyvin matikkaa. Tienaisin paremmin jne. Mutta näillä mennään.

[quote author="Vierailija" time="06.07.2015 klo 18:53"]

Millainen äo riittää tutkinnon tekoon matematiikasta?

[/quote]

Pitkälti kyseessä on kestävyyslaji: kun töitä matematiikan oppimisen eteen jaksaa tehdä, niin tuloksiin yleensä pääsee. Osan tarvitsee tehdä enemmän töitä ja osan vähemmän. ap

Miten vaikea on päästä lukemaan matematiikkaa? Riittääkö jos on hyvät numerot/kirjoitukset ainoastaan matikasta?

T. Henkilö jolla on ~9,9 keskiarvo pitkästä matikasta, motivaatio hukassa kaiken opiskelun suhteen ja ei aavistustakaan minne lukion jälkeen. Ja abivuosi aluillaan.

[quote author="Vierailija" time="06.07.2015 klo 19:09"]

[quote author="Vierailija" time="06.07.2015 klo 18:50"]

Pystyykö yliopiston matikan perusopinnoista selviämään lukion lyhyellä matikalla? Mitä kursseja kannattaisi pitkästä opiskella että pystyy?

[/quote]

Realismin nimissä on sanottava, että yliopistotasoisten matematiikan perusopintojen tekeminen hyvälläkin arvosanalla suoritetun lukion lyhyen matematiikan pohjalta vaatii todella paljon töitä. Se on toki mahdollista, kunhan vain motivaatio ja istumalihakset ovat kohdillaan. Tunnen itse muutaman lyhyen matematiikan pohjalta yliopiston matematiikasta valmistuneen, ja he ovat sanoneet tuota samaa.

Kaikkien pitkän matematiikan pakollisten (1-10) ja valtakunnallisten syventävien (11-13) kurssien sisältöjen tunteminen on tärkeää. Jos mun olisi pakko nostaa noista vain osa tärkeimmiksi pohjatietokursseiksi, niin sanoisin että kurssit 1-5, 7-10 ja 13. ap

[/quote]

Oli siinä hommia ihan näin pitkästä pisteen vajaa L:n kirjoittaneenakin. En usko että lyhyellä matiikalla on juuri mitään mahdollisuuksia päästä läpi, sillä aihe ei yksinkertaisesti vaan kiinnosta tarpeeksi. 

[quote author="Vierailija" time="06.07.2015 klo 19:14"]

Miten vaikea on päästä lukemaan matematiikkaa? Riittääkö jos on hyvät numerot/kirjoitukset ainoastaan matikasta?

T. Henkilö jolla on ~9,9 keskiarvo pitkästä matikasta, motivaatio hukassa kaiken opiskelun suhteen ja ei aavistustakaan minne lukion jälkeen. Ja abivuosi aluillaan.

[/quote]

Aikoinaan pääsi E/L-papereilla pitkästä suoraan sisälle. En tiedä miten nykyään menee, mutta kuvittelisin noilla spekseillä olevan tervetullut koska vaan matematiikan laitokselle.