Lue keskustelun säännöt.
Tytär ei halua ajokorttia
20.05.2015 |
Menee kesätöihinkin, palkka sellaiset melkei 1300€ kuukaudelta. Sanoin, että olen valmis maksamaan ainakin puolet kortista. Sanoo, ettei halua, kun autoakaan ei ole. Kysyin että mitä aikoo tehdä rahoillaam, kuulemma lähtee New York Cityyn... Kinunut sinne 12-vuotiaasta asti. Mun mielestä on liian vaarallinen, matkustelen mielummin Euroopassa, kesän aluksi matka jo varattu...
Kommentit (10)
[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 19:12"]
Anna mennä New Yorkiin, hieno paikka! Sen kortin ehtii hankkia myöhemminkin.
Minä en ole tähän mennessä korttia hommannut, ikää 28v., koska asun pk-seudulla ja julkinen liikenne toimii. Olen myös pysynyt hoikkana koska liikun monesti pyörällä paikasta toiseen. Kuitenkin, jos asutte syrjemmässä ja vanhempien elämä menee pelkäksi tytön kuskaamiseksi, niin täytyy se kortti jossain vaiheessa hankkia. Mutta anna tyttö nyt nauttii ja toteuttaa matkaunelmansa!
[/quote] Asutaan ihan kaupungissa, koulu vähän pidemmän matkan päässä (10km). Pääsee bussilla ja pyörällä.
Mun mielestä ajokortti olis ihan hyvä kuitenkin hankkia. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajokortin hankkiminen on kieltämättä järkevää suorittaa pois alta nuorena koululaisena, vanhempien taloudellisesti tukemana. Myöhemmissä elämäntilanteissa autokoulun yhdistäminen muuhun elämään käy yhä vaikeammaksi ja sitä tulee helpommin lykättyä, vaikka voihan sen vanhemmallakin ikää suorittaa. Missä asutte? Vaikka kaupungissa pärjää autottakin, niin kyllä valtaosalle kaupunkilaisistakin tulee eteen tilanteita, joissa ajokortti on suureksi iloksi. Ja rajoittaahan kortittomuus työnsaantimahdollisuuksiakin (itse työnkuvan lisäksi mahdollisen työpaikan sijainti rajoittuu). Aika lyhytnäköistähän tuo on teiniltäsi, mutta ehkä hän jo ensi vuonna kinuaa korttia nähtyään sen vaikutukset ikätoveriensa arjessa.
Jos ei autoa ole käytössä, niin hukkaan voi mennä kortti. Ei sitä välttämättä uskalla rattiin lähteä, jos ei pääse säännöllisesti treenaamaan.
Omasta lähipiiristä näitä esimerkkejä löytyy.
Ite sain loisko ollut 18-vuotislahjaksi aikoinaan. Just että "pitää se ajokortti olla." Elämäni pahin painajainen autokoulu ja se harjoittelu kakkosvaiheeseen. Pelkäsin kuollakseni ja pelkään edelleen. Eipä ole tullut kymmeneen vuoteen ajettua. Olisin keksinyt vähän parempiakin kohteita sellaisille rahoille!
[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 19:32"]
Ite sain loisko ollut 18-vuotislahjaksi aikoinaan. Just että "pitää se ajokortti olla." Elämäni pahin painajainen autokoulu ja se harjoittelu kakkosvaiheeseen. Pelkäsin kuollakseni ja pelkään edelleen. Eipä ole tullut kymmeneen vuoteen ajettua. Olisin keksinyt vähän parempiakin kohteita sellaisille rahoille!
[/quote]
Sun kannattaisi kokeilla automaatilla ajoa. Siinä ei mene huomiota vaihteiden vaihtoon, vaan homma muistuttaa aika paljon jalkajarrullisella pyörällä ajoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
New Yorkissa pärjääkin ilman ajokorttia.
[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 19:18"]
Myöhemmissä elämäntilanteissa autokoulun yhdistäminen muuhun elämään käy yhä vaikeammaksi ja sitä tulee helpommin lykättyä, vaikka voihan sen vanhemmallakin ikää suorittaa.
[/quote]
Tiedän itse kaksi tapausta, molemmat naisia. Toinen oli kolmevitonen, parikymppisenä teki ensin lapsia ja sitten palveli narsistista miestään, joten ei ehtinyt autokouluun. Kun avioeron mahdollisuus alkoi häämöttää, meni sitten autokouluun. Ensimmäiset vuodet sai sitä miestään hakea autolla milloin mistäkin, mutta kun sitten siitä eroon pääsi, elämä on helpottunut valtavasti eikä vähiten ajokortin ja auton avulla. Toinen oli kuusikymppisenä leskeksi jäänyt ihminen. Häneltä olisi jäänyt mökillä käynti kokonaan, kun kuski kuoli, mutta ajoi sitten ajokortin ja hankki pienen, kivan automaattivaihteisen auton, jolla on kuskannut itseään ja koiraansa mökille jo kymmenisen vuotta.
Parikymppisenä ei voi tietää, mitä elämä tuo tullessaan, sanoo tämä, jonka ajokortti on parin viikon kuluttua 31 vuotta vanha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en ajanut ajokorttia, mutta eipä kukaan olisi auttanut sen maksamisessa niin ei huvittanut tuhlata kaikkia säästöjä siihen. Erään ikävän sattuman talia minulla on melko paha "liikennepelko". Autossa istuminen pelottaa kaupungeissa ja kaikki ohitukset.. Hrr.
Olen 19, enkä tiedä koska hankin kortin, hankinko koskaan.
Ajoin kolmikymppisenä ajokortin ja hyvin oon ehtinyt ajella. Nuorena ja opiskeluaikana asuin isossa kaupungissa, jossa hyvät julkiset kulkuyhteydet. Sitten muutin pikkukaupunkiin, jossa julkisia ei ollutkaan ja päätin hankkia kortin. Eikä kortin hinta edes kirpaissut, kun oli palkkatyössä.
Anna mennä New Yorkiin, hieno paikka! Sen kortin ehtii hankkia myöhemminkin.
Minä en ole tähän mennessä korttia hommannut, ikää 28v., koska asun pk-seudulla ja julkinen liikenne toimii. Olen myös pysynyt hoikkana koska liikun monesti pyörällä paikasta toiseen. Kuitenkin, jos asutte syrjemmässä ja vanhempien elämä menee pelkäksi tytön kuskaamiseksi, niin täytyy se kortti jossain vaiheessa hankkia. Mutta anna tyttö nyt nauttii ja toteuttaa matkaunelmansa!