7kk ilman seksiä

Se nalkuttaminen on sellainen asia joka ei ainakaan paranna asiaa.



Ei siskosi halujakaan varmaan hirvittävästi edusta. Itsekin olen mennyt nalkuttajan kanssa naimisiin, ja vasta nyt kymmenen vuoden jälkeen olen ymmärtänyt ongelman vakavuuden, ja että minä olen siihen nalkuttamiseen täysin syytön; koska hän nalkuttaa yhtä paljon silloin kun olen poissa, kohteena vain muut, esimerkiksi lapset ja hänen vanhempansa.



Nalkuttajalle on vaikeata tarjota hellyyttä.

Jos nainen on nalkuttaja luonteeltaan niin ei se lopeta nalkuttamista koskaan. Se nalkuttaa niin kauan että mies lähtee ja pimahtaa ja tappaa koko perheen. Se että välttelee nalkuttajan kanssa seksin harrastamista viittaisi siihen että tässä tapauksessa kyseessä on lähtijätyyppinen mies.

lähtee TAI pimahtaa ja..

Vähän vaikea puhua siskolle nalkuttamisesta kun se ei edes tunnusta nalkuttavansa.. "pitäähän ukolle sanoa jos se jotain väärin tekee.."

oisko muita ehdotuksia?

Kyllä nalkutus tappaa kaikki halut. Itse en voi ajatellakaan seksiä pariin päivään vaimon kanssa kunnon nalkutustuokion jälkeen. Meillä nalkutus on onneksi aika harvassa...



Ota taskunauhuri (tai känny) mukaan ja nauhota nalkutusta joskus ja soitat sen sitten 10 kertaa peräjälkeen. Josko siskosi sen jälkeen uskoisi nalkuttavansa?

roolit aikalailla niinkuin alkup jutussakin, mutta selibaattia kohta 3 v. edellinen kerta lapsen teko.

nalkuttaminen tappaa ensin halut ja sitten koko parisuhteen :(

tässä mentiin syyttelemään pelkästään nalkuttamista seksittömyyden syyksi. Minä antaisin ohjeen, että siskosi tulisi käydä ihan avoin keskustelu seksistä miehensä kanssa. Niin meillä ainakin tehtiin 2 kk synnytyksen jälkeen, kun kumpikaan ei ollut tehnyt aloitetta siihen mennessä. Mies voi tosiaan ihan pelätä aloitteen tekemistä, kun ei yhtään tiedä miltä naisesta tuntuu.

Seksittömyys lapsen saamisen jälkeen vaikuttaa olevan varsin yleistä, valitettavasti myös omalta kohdaltani (4 kertaa seksiä puolison kanssa tänä vuonna). Lapsen tulon jälkeen jotkut naiset ottavat äidin roolin niin totaalisesti, että oma naiseus ja samalla seksuaalisuus haihtuu. Osittain kyse lienee hormonaalisista muutoksista ja toisaalta myös arjen muuttumisesta vaativammaksi. Ei ole mukamas aikaa seksille. Lapsi ja kodinhoitoon liittyvät seikat kiilaavat kärkeen parisuhteen kustannuksella. Seksielämä ja samalla parisuhteen ydin rapistuvat.



Loukkaaminen, nalkuttaminen ja mitättömistä asioista huomauttelu nitistää välittömästi halun lähestyä naista. Ne karkoittavat sen vähäisenkin eroottisen vireen tai mahdollisuuden seksuaaliseen kanssakäymiseen. Kun seksittömyyttä on jatkunut tarpeeksi pitkään, koko seksielämä alkaa tuntua mahdottomalta säädöltä jossa on paljon muuttujia. Seksiä, ainakaan oman puolison kanssa, ei edes ajattele. Aloitteen tekeminen useiden pakkien ja nalkutusten jälkeen on myös vaikeaa. Tulee sellainen antaa sit koko jutun olla -mieli. Vinkit asioiden raiteille saattamiseksi otetaan vastaan myös täällä erittäin mielellään.



M38

avointa keskustelua aiheesta? Miksi sen pitää olla arvailua ja vaatimista? Meillä ainakin halut on lähteneet liikkeelle, kun puhuttiin sängyssä seksistä ja fantasioista. Mä olen nainen, täysimettänyt, joten varmaan hormonit on vähän haluja vähentäneet, mutta mä olen ollut meidän suhteessa se, joka aloitti seksikeskustelun lapsen syntymän jälkeen. Mä pidän seksistä, koska se on hyvää, mies ottaa minut huomioon, saan orgasmin jne. Mies on myöskin kiitettävästi osallistunut kotitöihin, se on tärkeää. Pitää myöskin muistaa, että naisella voi olla ongelmia hyväksyä muuttunutta vartaloaan (joillain muuttuu enemmän, joillain vähemmän) synnytyksen jälkeen.

On totta, että naisilla muuttuu suhtautuminen omaan kehoonsa synnyttämisen jälkeen. Se on ymmärrettävää ja uuteen tilanteeseen sopeutumiseen on annettava aikaa. Eniten oman puolisoni käyttäytymisessä hämmästyttää kuitenkin mielen muutokset; synnytyksen jälkeen seksi on muuttunut ahdistavaksi asiaksi joka ei häntä enää kiinnosta, puhumattakaan aviopuolison tyytyväisyydestä. Aiemmin vilkas, avoin ja kokeileva seksielämä on muuttunut harvoin tapahtuvaksi sulkeutuneeksi aktiksi, jossa ei oikein haluta antaa eikä edes ottaa. Asiasta keskustelu aiheuttaa useimmiten puolustus- tai hyökkäysreaktion joka johtaa pattitilanteeseen. Vaatimukset ja arvailut seksielämän suhteen ovat jo kaukana takana. Niitä ei enää ole, on yritys ymmärtää mitä ihmettä oikein tapahtui. Miksi halu katosi ja miten se syntyy?

M38

avointa keskustelua aiheesta? Miksi sen pitää olla arvailua ja vaatimista? Pitää myöskin muistaa, että naisella voi olla ongelmia hyväksyä muuttunutta vartaloaan (joillain muuttuu enemmän, joillain vähemmän) synnytyksen jälkeen.

jos mies älyää itsekin tehdä joskus jotain. Itse en (mielestäni) koskaan nalkuta, mutta eipä ole mies antanut tarvettakaan. Joskus toki asioista sanon ja kehoitan jotain tekemään, jos ei itse osaa tehdä/aloittaa. Saattaa tehdä mieli seksiäkin, jos ei tarvitse rouvan yksin hoitaa koko taloa ja lapsikatrasta. Ja sitten vielä pitäisi mies tyydyttää vaikei itse jaksaisikaan. Höpönhöpö. Kotona sujuu paremmin kun työt jaetaan, antakaa äideille vaikka viikonloppuaamuina aikaa nukkua pidempään ja viekää vauvat aamutoimiin, lenkille illalla tms.

Hormonit vaikuttavat myös pelkästään mieleen, ei vain kehoon. Ja molemmat toisiinsa. Itse olen ainakin raskauden ja synnytyksen jäljiltä ihan erikunnossa kuin ennen. Enkä tarkoita alapäätä vaan koko kehoa, on jäykkyyttä ja kankeutta, tulehdusta kädessä vauvan kantamisesta jne. Hormonit saavat limakalvot kuiviksi, joka myös voi vähentää halukkuuden tunnettakin. Eikä kenenkään pitäisi painostuksesta ryhtyä seksiin jos ei tee mieli, eikä tarvitse suostua suihinottoon jos mieluummin nukkuu, että jaksaa taas herätä imettämään sillä välin kun mies makaa raukeana orgasmin jälkeisessä ihanassa unessa. Jos keskustelusta tulee pattitilanne, kannattanee jättää asia vähäksi aikaa hiljaiselolle, vaikka sopia ihan aika, jolloin ei sitä edes ota puheeksi. Huojentaa toisen mieltä, kun tietää, ettei tarvitse puolustella, vaan voi keskustella muistakin asioista.

Minä en voi ymmärtää että joku voi kestää elämää jossa ei ole kuukausiin seksiä tai sitä on ollut tyyliin 4 kertaa tänä vuonna niinkuin tuossa jollakin.

Meilläkin, varmaan lapsien teon jälkeen juu, toinen haluaa 3 kertaa viikossa niin kuin ennenkin ja toinen 2 kertaa kuukaudesta. Meillä käytiin myös loputtomien vääntöjen ja riitojen jälkeen "rakentava" keskustelu jonka päätteeksi ilmoitin että minun elämässä on seksiä muutaman kerran viikossa. Jos se ei ole kotona niin se on jossain muualla. That´s it. Sellaista elämää en aio elää jossa sitä ei ole tai on 2krt/kk. Elä sen kanssa tai lopetetaan. Viesti meni perille ja sitä on sen jälkeen ollut. Itse asiassa saan sitä suunnilleen aina kun haluan. Eihän oikeata molemminpuolista halua korvaa mutta ehkä sen kanssa voi elää ja lapsilla pysyy oikeat vanhemmat. Löysässä hirressä..

M

Edellisessä viestissä mainittu "jos miehet osallistuisivat enemmän kotitöihin niin seksiäkin olisi" väite on muodostunut klassikoksi. Se on myytti joka pysyy valitettavasti hengissä vuodesta toiseen, se on kuin kiertokirje tai spämmi joka kiertää ikuisesti omaa rataansa. Moderni mies osallistuu lasten- ja kodinhoitoon siinä missä lastensa äitikin, en millään suostu uskomaan että hoitotoimenpiteet tappaisivat seksuaalisen halun. Ymmärrettävämpää sen sijaan on fyysiset ja psyykkiset muutokset naisessa. Joku kirjoitti taannoin jossain ketjussa, että lasten tulon jälkeen naisesta tulee äiti ja seksuaalisuus haihtuu sen prosessin aikana. Väitteessä taitaa olla perää.



Kertokaapa, arvoisat naiset, miten seksuaalisesti vireän, kroonisessa puuttessa elävän miehen (tai naisen) pitäsi mielestänne suhtautua tilanteeseen ja toimia hajoittamatta rakasta perhettä. Tyytyä pornoon ja sooloseksiin? Hankkia rakastaja? Unohtaa seksi kokonaan kunnes nainen mahdollisesti joskus aktivoituu seksuaalisesti?



M38

uhkalua, jonka päätteeksi olisit meikäläisen elämästä ainakin saanut häipyä saranapuolelta karmit mukanasi.

"Meillä käytiin myös loputtomien vääntöjen ja riitojen jälkeen "rakentava" keskustelu jonka päätteeksi ilmoitin että minun elämässä on seksiä muutaman kerran viikossa. Jos se ei ole kotona niin se on jossain muualla.That´s it. Sellaista elämää en aio elää jossa sitä ei ole tai on 2krt/kk. Elä sen kanssa tai lopetetaan. Viesti meni perille ja sitä on sen jälkeen ollut. Itse asiassa saan sitä suunnilleen aina kun haluan. Eihän oikeata molemminpuolista halua korvaa mutta ehkä sen kanssa voi elää ja lapsilla pysyy oikeat vanhemmat." Raiskaat lastesi äidin siis aina kun haluttaa. Onpa upeaa, että lapsilla pysyy OIKEAT vanhemmat. Kun vielä isäkin käyttäytyisi kuin aikuinen. Toivot varmaan, että poikasi tekee samaa tulevalle vaimolleen tai tyttäresi alistuu tulevaisuudessa moiseen. Hyi helvetti. Ja mikä sitä vaimoasi riivaa kun tuollaisen kuspään kanssa elää.

kyllä silloin jos on niiden jäljiltä niin poikki, ettei paljon haluta mikään! Vauvanhoito on 24h työtä äideille, isien voi olla vaikea sitä ymmärtää vaikka yhdessäkin osallistuisivat ja tekisivät. Ei ehkä kaikille, mutta ainakin omaan päähän ei paljon muuta mahdu kun äitiyttä. Eikä millään euforisen ihanalla tavalla, vaan myös rasittavalla vastuuntunnolla, josta ei hellitä hetkeksikään vaikka haluaisi ja yrittäisikin.

Olisi ihanaa kun voisi olla seksuaalisesti samassa jamassa kuin ennen raskautta, mutta kun ei vain ole. Jos mies ei sitä kestä, niin en sellaisen ihmisen kanssa haluaisikaan olla. Olen 99% varma, että kaikki vielä palautuukin ennalleen enkä epäile mieheni pysymistä rinnalla tässä seksittömässä ajassa. Mitä muutama kuukausi sinne tänne haittaa kun elämää on edessäkin vielä? Meillä seksiä tosiaan ei ole ollut loppuraskaudesta eikä puoli vuotta vauvan tulon jälkeenkään. Ja mies on kyllä tästä vauva-ajasta vähintään yhtä väsynyt kuin minäkin.

N34

Arvasin että vastaukseksi tulee tuollainen vuodatus. En minä uhkaile. Minä annoin vaihtoehdot koska tämä on minunkin elämäni ja minä olen itse vastuussa siitä että se on elämisen arvoista. Seksitön elämä ei ole tässä tapauksessa vaan mieluummin häivyn. Lapseni ja puolisoni voivat silloin valita tilalleni ihmisen joka viihtyy sillä paikalla. Kyse on myös heidän elämänsä laadusta.

Tule sinä onnelliseksi puutteessa kärsivää puolisoa katselemalla jos se on sulle sopivampi vaihtoehto. Jos taas teillä ei tällaisi ongelmia ole ollut niin ole kommentoimatta asiaa josta et mitään ymmärrä.

14

Okei, sait siis tuon "keskustelun" jälkeen seksiä, mutta minua kiinnostaisi millaista? Tuntuuko sinusta siltä, että vaimosi haluaa sinua vai "antaako" vain, koska muuten häipyisit?



Millaiseksi luulet vaimosi tuntevan teidän seksielämänne? Millaiseksi koet sen itse? En nyt tarkoita pelkästään kertojen määrää.



"Lapseni ja puolisoni voivat silloin valita tilalleni ihmisen joka viihtyy sillä paikalla."



Miten nyt lapsesi ovat tähän syypäitä? Ja olet siis päättänyt, että erotessasi vaimosta, et tule pitämään lapsiisi sen kummemmin yhteyttä?



-M32-

Niinkuin kirjoitin että "löysässä hirressä", eihän tällaisessa kehumista ole. Ihanteellista on tietysti jos puutetta kärsivä voi elää normaalia elämää siinä puutteessaan. Ilmeisesti sinä voit? Minä en voi. Tällaisessa tilanteessa molemmat yrittää tulla vastaan niin paljon kuin pystyvät. En minä oikeasti vaadi sitä seksiä joka päivä vaan teen kaikkeni että vaatisin mahdollisimman vähän mutta hän tulee vastaan myös eli suostuu useammin kuin haluaisi. Jo pelkästään sen ansiosta kaikki tuntuu paremmalta, koska se osoittaa puolisolta todellista pyytettömyyttä ja rakkautta. Todellista itsekkyyttä on se että "minähän en anna koska minä en halua". Jauhetaan että "jokainen saa päättää omasta ruumiistaan". No saa kai sitten sekin puutteessa eläjä "päättää omasta ruumiistaan" Ja hakea sitä tyydytystä muualta?

Mennään ensin naimisiin ja sitten päätetään olla antamatta koska itseä ei haluta? Samalla vaaditaan toiselta uskollisuutta? Mikäs yhtälö se sellainen on?

Sääliseksi ei ole parasta mahdollista seksiä mutta väitän että se voi pelastaa parisuhteen ja perheen. Lisäksi sen antaja voi oikeasti oppia jopa jossain määrin pitämään siitä. Näin on käynyt meillä. Ja ainakin se palkitsee siinä vaiheessa kun tuo ongelma helpottuu ja päivittäinen elämä muuttuu paremmaksi.

Kaikista idioottimaisin asenne tuohon on minusta se että vähätellään toisen seksintarvetta. Niinkuin se muka olisi kuten vaikka jäätelön syönti että onhan se hyvää, mutta ilmankin pärjää. Ei se ole niin. RIittävä seksin määrä ja laatu on monelle niin tärkeä asia että jos sitä ei ole, niin elämä muuttuu helvetiksi. Kyse ei ole siis välttämättä itsekkyydestä vaan perustarpeesta, melkein siinä missä ruokakin. Minusta tämä pitää ymmärtää ennen kuin voi kuvitella että näitä ongelmia voidaan korjata.

14

Eniten oman puolisoni käyttäytymisessä hämmästyttää kuitenkin mielen muutokset; synnytyksen jälkeen seksi on muuttunut ahdistavaksi asiaksi joka ei häntä enää kiinnosta.

Miksi halu katosi ja miten se syntyy?

M38

Onko teillä millanen ehkäisy, seksiä siis ollut 4 krt tänä vuonna? Itse kokeilin minipillereitä synnytyksen jälkeen, joista menin ihan sekaisin, ei haluttanut ja sittemmin ollaan käytetty kortsuja.

Nauttiko vaimosi noista kerroista, jolloin teillä oli seksiä? Ruokahalu tuppaa kasvamaan syödessä ja hyvä seksi saa haluamaan sitä lisää. Sattuiko häneen? Limakalvot ovat usein kuivat hormonaalisista syistä ja liukkari lienee välttämätöntä.

Kuinka vanha lapsi teillä on? Onko ollut vaativa lapsi? Onko teillä kahdenkeskistä aikaa, jolloin pääsisitte juttelemaan muustakin kuin lapsenhoidosta? Oman kokemukseni mukaan lapsen tulo voi etäännyttää kumppaneita psyykkisesti ja mulle naisena on tärkeää olla psyykkisesti samalla aaltopituudella miehen kanssa, jotta seksi toimisi. Siis pitäisi olla mahdollisuus puhella muustakin kuin lapsenhoidosta, jotta päästäisiin lähemmäs toista fyysisestikin.

Miten taloudellinen tilanne, sinun työt ja vaimon työt? Onko vaimolla urapaineita? Jos on huolia tällaisista elämän perusasioista, niin seksi luonnollisesti jää taka-alalle.

Mistä vaimosi on syttynyt aiemmin?