Miten reagoisin miehen selitykseen? Akku loppu

Jösses. En jaksanut lukea kaikkia viestejä, mutta ap:lle esimerkkinä, miten meidän viikonloppu meni... Meillä mies, minä, teini, taapero (joo on vilkas), kissat ja koirat. Mies ilmoitti joskus oliko viime ke iltana että lähtee perjantaina jonkun työkaverinsa (vaikka "Teppo") luo, kun se on kutsunut. Paikka jossain vajaan 200 km päässä. En muista että olis aiemmin Teposta puhunut, mutta en kyllä muitakaan sen työkavereita tunne enkä muista. Minä totesin että ok ja kun perjantai koitti ja mies läksi. En edes hoksannut kysyä, että tuleeko lauantaina vai sunnuntaina.

Koko reissun aikana laitettiin ehkä 2-3 whatsup viestiä puolin ja toisin, tyyliin moi miten menee, ikävä sua muru ja pusut, ukki tuli kylään jne.. Lauantaina muistin kysäistä että oliko milloin meininki kotiutua, vastaus että su. Tuli tänään puolenpäivän aikaan. Kysyin että tuliko juopoteltua ja vastasi naurahtaen ettei sen enempää kuin normaalisti. Halasi ja pusutti. Pyöri kotona n. 15 min. ja läksi sitten metsähommiin teinin kanssa. Minä en ole missään vaiheessa pillastunut en ahdistellut enkä voivotellut kun se nyt tuollaiselle reissulle meni. Hoidin huushollin ja penikat sillä aikaa, nukuin yöni huonosti koska taapero tykkää puhjeta karjumaan unissaan, passasin ukin ja koko viikonlopun olin vain iloinen siitä, että mies pääsee hieman nollaamaan ainaista työ- ja kotielämää.

Meillä on parisuhde kunnossa kaikin puolin, mulle toki lankeaa kotityöt enemmän koska olen kotona ja sairaseläkkeellä. Toki minuakin väsyttää välillä ja olisi hyvä joskus päästä irti näistä kuvioista. Ja menenkin silloin kun pääsen ja sekin on lähinnä ilmoitusasia, ei siihen tarvita kauheaa kissanhännän vetoa että menen, etpäs mene, menen, etpäs mene jne. Toimii siis molemmin päin.

Ihan onnellisia ollaan eikä tarvitse stressata itseään toisen liikkeistä. Luotetaan toisiimme. Toki ollaan jo reippaasti päälle 40 v ja toisella kierroksella, molemmilla on ollut pitkät ja paskat parisuhteet takana, joten sitä persperktiiviä on ja osataan valita taistelunsa. Ei kannata ahdistaa toista ruotuun, ikinä et voi toista muuttaa mutta oman asenteesi voit. Kaiken tämän avaimena on luottamus. Ap, jos teillä on luottamus, niin silloin ei tarvitse jahdata toista eikä kahlita ja omat epävarmuuden paikat pitää pystyä puhumaan auki toiselle. Pyrkikää tasapainoon.

Jos mun ukolta olis loppunut akku, niin sitten sieltä ei olis kuulunut mitään, tuskin Teppokaan olisi mulle mitään asiasta viestinyt :D Olisin varmaan ajatellut, että kyllä se sieltä jossain vaiheessa kotiutuu ja jos joku onnettomuus tapahtuisi, viranomaiset mulle kyllä asiasta ilmoittaisi. Ja sitten olisin vain jatkanut omia juttuja kotona asiaa enempi miettimättä :D :D

Jos miehellä on vapaailta niin en soittele perään, koska haluan tosiaan antaa hänelle omaa rauhaa, jotta perheen pariin voi palata hieman rentoutuneempana. :) En itsekään kyttää puhelintani joka hetki, jos olen pitämässä hauskaa kavereideni kanssa.

---

Ymmärrän kyllä, että tilanteesi on epäreilu. Molemmille kuuluu yhtä paljon omaa aikaa, jolloin saa tehdä mitä haluaa. Toinen ei voi ottaa kolmea viikonloppua neljästä itselleen. Itsellekin tulee väsymyksestä krapulainen olo ja kaikki ärsyttää. Teidän täytyy puhua! Tsemppiä!

[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 13:33"]Jösses. En jaksanut lukea kaikkia viestejä, mutta ap:lle esimerkkinä, miten meidän viikonloppu meni... Meillä mies, minä, teini, taapero (joo on vilkas), kissat ja koirat. Mies ilmoitti joskus oliko viime ke iltana että lähtee perjantaina jonkun työkaverinsa (vaikka "Teppo") luo, kun se on kutsunut. Paikka jossain vajaan 200 km päässä. En muista että olis aiemmin Teposta puhunut, mutta en kyllä muitakaan sen työkavereita tunne enkä muista. Minä totesin että ok ja kun perjantai koitti ja mies läksi. En edes hoksannut kysyä, että tuleeko lauantaina vai sunnuntaina.

Koko reissun aikana laitettiin ehkä 2-3 whatsup viestiä puolin ja toisin, tyyliin moi miten menee, ikävä sua muru ja pusut, ukki tuli kylään jne.. Lauantaina muistin kysäistä että oliko milloin meininki kotiutua, vastaus että su. Tuli tänään puolenpäivän aikaan. Kysyin että tuliko juopoteltua ja vastasi naurahtaen ettei sen enempää kuin normaalisti. Halasi ja pusutti. Pyöri kotona n. 15 min. ja läksi sitten metsähommiin teinin kanssa. Minä en ole missään vaiheessa pillastunut en ahdistellut enkä voivotellut kun se nyt tuollaiselle reissulle meni. Hoidin huushollin ja penikat sillä aikaa, nukuin yöni huonosti koska taapero tykkää puhjeta karjumaan unissaan, passasin ukin ja koko viikonlopun olin vain iloinen siitä, että mies pääsee hieman nollaamaan ainaista työ- ja kotielämää.

Meillä on parisuhde kunnossa kaikin puolin, mulle toki lankeaa kotityöt enemmän koska olen kotona ja sairaseläkkeellä. Toki minuakin väsyttää välillä ja olisi hyvä joskus päästä irti näistä kuvioista. Ja menenkin silloin kun pääsen ja sekin on lähinnä ilmoitusasia, ei siihen tarvita kauheaa kissanhännän vetoa että menen, etpäs mene, menen, etpäs mene jne. Toimii siis molemmin päin.

Ihan onnellisia ollaan eikä tarvitse stressata itseään toisen liikkeistä. Luotetaan toisiimme. Toki ollaan jo reippaasti päälle 40 v ja toisella kierroksella, molemmilla on ollut pitkät ja paskat parisuhteet takana, joten sitä persperktiiviä on ja osataan valita taistelunsa. Ei kannata ahdistaa toista ruotuun, ikinä et voi toista muuttaa mutta oman asenteesi voit. Kaiken tämän avaimena on luottamus. Ap, jos teillä on luottamus, niin silloin ei tarvitse jahdata toista eikä kahlita ja omat epävarmuuden paikat pitää pystyä puhumaan auki toiselle. Pyrkikää tasapainoon.

Jos mun ukolta olis loppunut akku, niin sitten sieltä ei olis kuulunut mitään, tuskin Teppokaan olisi mulle mitään asiasta viestinyt :D Olisin varmaan ajatellut, että kyllä se sieltä jossain vaiheessa kotiutuu ja jos joku onnettomuus tapahtuisi, viranomaiset mulle kyllä asiasta ilmoittaisi. Ja sitten olisin vain jatkanut omia juttuja kotona asiaa enempi miettimättä :D :D
[/quote]

Toi kuulostaa periaatteessa hyvältä, mutta loppuvaikutelma on kuitenkin tosi kylmä. Normaalin ja tuon teidän systeemin välillä on joku ero, vaikken osaa tarkkaan sanoa, mikä.

[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 14:11"]

[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 13:33"]Jösses. En jaksanut lukea kaikkia viestejä, mutta ap:lle esimerkkinä, miten meidän viikonloppu meni... Meillä mies, minä, teini, taapero (joo on vilkas), kissat ja koirat. Mies ilmoitti joskus oliko viime ke iltana että lähtee perjantaina jonkun työkaverinsa (vaikka "Teppo") luo, kun se on kutsunut. Paikka jossain vajaan 200 km päässä. En muista että olis aiemmin Teposta puhunut, mutta en kyllä muitakaan sen työkavereita tunne enkä muista. Minä totesin että ok ja kun perjantai koitti ja mies läksi. En edes hoksannut kysyä, että tuleeko lauantaina vai sunnuntaina. Koko reissun aikana laitettiin ehkä 2-3 whatsup viestiä puolin ja toisin, tyyliin moi miten menee, ikävä sua muru ja pusut, ukki tuli kylään jne.. Lauantaina muistin kysäistä että oliko milloin meininki kotiutua, vastaus että su. Tuli tänään puolenpäivän aikaan. Kysyin että tuliko juopoteltua ja vastasi naurahtaen ettei sen enempää kuin normaalisti. Halasi ja pusutti. Pyöri kotona n. 15 min. ja läksi sitten metsähommiin teinin kanssa. Minä en ole missään vaiheessa pillastunut en ahdistellut enkä voivotellut kun se nyt tuollaiselle reissulle meni. Hoidin huushollin ja penikat sillä aikaa, nukuin yöni huonosti koska taapero tykkää puhjeta karjumaan unissaan, passasin ukin ja koko viikonlopun olin vain iloinen siitä, että mies pääsee hieman nollaamaan ainaista työ- ja kotielämää. Meillä on parisuhde kunnossa kaikin puolin, mulle toki lankeaa kotityöt enemmän koska olen kotona ja sairaseläkkeellä. Toki minuakin väsyttää välillä ja olisi hyvä joskus päästä irti näistä kuvioista. Ja menenkin silloin kun pääsen ja sekin on lähinnä ilmoitusasia, ei siihen tarvita kauheaa kissanhännän vetoa että menen, etpäs mene, menen, etpäs mene jne. Toimii siis molemmin päin. Ihan onnellisia ollaan eikä tarvitse stressata itseään toisen liikkeistä. Luotetaan toisiimme. Toki ollaan jo reippaasti päälle 40 v ja toisella kierroksella, molemmilla on ollut pitkät ja paskat parisuhteet takana, joten sitä persperktiiviä on ja osataan valita taistelunsa. Ei kannata ahdistaa toista ruotuun, ikinä et voi toista muuttaa mutta oman asenteesi voit. Kaiken tämän avaimena on luottamus. Ap, jos teillä on luottamus, niin silloin ei tarvitse jahdata toista eikä kahlita ja omat epävarmuuden paikat pitää pystyä puhumaan auki toiselle. Pyrkikää tasapainoon. Jos mun ukolta olis loppunut akku, niin sitten sieltä ei olis kuulunut mitään, tuskin Teppokaan olisi mulle mitään asiasta viestinyt :D Olisin varmaan ajatellut, että kyllä se sieltä jossain vaiheessa kotiutuu ja jos joku onnettomuus tapahtuisi, viranomaiset mulle kyllä asiasta ilmoittaisi. Ja sitten olisin vain jatkanut omia juttuja kotona asiaa enempi miettimättä :D :D [/quote] Toi kuulostaa periaatteessa hyvältä, mutta loppuvaikutelma on kuitenkin tosi kylmä. Normaalin ja tuon teidän systeemin välillä on joku ero, vaikken osaa tarkkaan sanoa, mikä.

[/quote]

Et edes tiedä mikä on normaalia, silti jänkkäät vastaan.

Vaikka mies olisikin tullut kotiin puoliltapäivin, luuleeko aloittaja oikeasti että väsyneestä ja mahdollisesti vielä krapulaisestakin miehestä olisi sohvalla maatessaan hänelle yhtään enempää iloa tai apua lapsen kanssa? Tuskinpa...

[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 14:14"]

[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 14:11"]

[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 13:33"]Jösses. En jaksanut lukea kaikkia viestejä, mutta ap:lle esimerkkinä, miten meidän viikonloppu meni... Meillä mies, minä, teini, taapero (joo on vilkas), kissat ja koirat. Mies ilmoitti joskus oliko viime ke iltana että lähtee perjantaina jonkun työkaverinsa (vaikka "Teppo") luo, kun se on kutsunut. Paikka jossain vajaan 200 km päässä. En muista että olis aiemmin Teposta puhunut, mutta en kyllä muitakaan sen työkavereita tunne enkä muista. Minä totesin että ok ja kun perjantai koitti ja mies läksi. En edes hoksannut kysyä, että tuleeko lauantaina vai sunnuntaina. Koko reissun aikana laitettiin ehkä 2-3 whatsup viestiä puolin ja toisin, tyyliin moi miten menee, ikävä sua muru ja pusut, ukki tuli kylään jne.. Lauantaina muistin kysäistä että oliko milloin meininki kotiutua, vastaus että su. Tuli tänään puolenpäivän aikaan. Kysyin että tuliko juopoteltua ja vastasi naurahtaen ettei sen enempää kuin normaalisti. Halasi ja pusutti. Pyöri kotona n. 15 min. ja läksi sitten metsähommiin teinin kanssa. Minä en ole missään vaiheessa pillastunut en ahdistellut enkä voivotellut kun se nyt tuollaiselle reissulle meni. Hoidin huushollin ja penikat sillä aikaa, nukuin yöni huonosti koska taapero tykkää puhjeta karjumaan unissaan, passasin ukin ja koko viikonlopun olin vain iloinen siitä, että mies pääsee hieman nollaamaan ainaista työ- ja kotielämää. Meillä on parisuhde kunnossa kaikin puolin, mulle toki lankeaa kotityöt enemmän koska olen kotona ja sairaseläkkeellä. Toki minuakin väsyttää välillä ja olisi hyvä joskus päästä irti näistä kuvioista. Ja menenkin silloin kun pääsen ja sekin on lähinnä ilmoitusasia, ei siihen tarvita kauheaa kissanhännän vetoa että menen, etpäs mene, menen, etpäs mene jne. Toimii siis molemmin päin. Ihan onnellisia ollaan eikä tarvitse stressata itseään toisen liikkeistä. Luotetaan toisiimme. Toki ollaan jo reippaasti päälle 40 v ja toisella kierroksella, molemmilla on ollut pitkät ja paskat parisuhteet takana, joten sitä persperktiiviä on ja osataan valita taistelunsa. Ei kannata ahdistaa toista ruotuun, ikinä et voi toista muuttaa mutta oman asenteesi voit. Kaiken tämän avaimena on luottamus. Ap, jos teillä on luottamus, niin silloin ei tarvitse jahdata toista eikä kahlita ja omat epävarmuuden paikat pitää pystyä puhumaan auki toiselle. Pyrkikää tasapainoon. Jos mun ukolta olis loppunut akku, niin sitten sieltä ei olis kuulunut mitään, tuskin Teppokaan olisi mulle mitään asiasta viestinyt :D Olisin varmaan ajatellut, että kyllä se sieltä jossain vaiheessa kotiutuu ja jos joku onnettomuus tapahtuisi, viranomaiset mulle kyllä asiasta ilmoittaisi. Ja sitten olisin vain jatkanut omia juttuja kotona asiaa enempi miettimättä :D :D [/quote] Toi kuulostaa periaatteessa hyvältä, mutta loppuvaikutelma on kuitenkin tosi kylmä. Normaalin ja tuon teidän systeemin välillä on joku ero, vaikken osaa tarkkaan sanoa, mikä.

[/quote]

Et edes tiedä mikä on normaalia, silti jänkkäät vastaan.

[/quote]

aha, en oo kylläkään ap.... ja ap:n kohdalla taas oon sitä mieltä, että on vähän liikaa toisesta ääripäästä

Toi edellinen oli mun eka kommentti tähän ketjun, joten en jänkkää :)

Ketju onkin näköjään paisunut ihan valtavan pitkäksi. Luin kaikki viestit vaikka en vastailekaan yksityiskohtaisesti. Olemme jo vanhempia. Minä olin halukkaampi lapsensaantiin, koska pelkäsin, että kohta on myöhäistä. Miehelle on aina omat menot olleet tärkeitä, mutta oletin, että voisi pari vuotta laittaa omat menonsa vielä vähän taaemmas arvojärjestyksessä. Silti noita täysin ainutkertaisia ja välttämättömiä rientoja tuntuu olevan. Varsinkin sukulaisten kanssa menot ymmärrän, olen itsekin sukurakas, joten en raaski rajoittaa miehen osallistumista.
Mutta eiköhän tämä tästä, piti vaan johonkin purkaa. Ei muutakaan purkautumiskanavaa ollut ahdistukseen. Tsemppiä kaikille samojen ongelmien kanssa painiskeleville.
ap

Akkua koskeviin kommentteihin en malta olla vielä mainitsematta, että meillä miehen kanssa on molemmilla useita varavirtalähteitä aina ladattuna. Välttämätöntä työssä. Suosittelen sellaista kaikille, todella käteviä. Maksaa noin kympin.
ap

Tykkäisitkö itse, jos mies laittaisi sulle pitkin iltaa valitusvirsiä kotoa kun yrität rentoutua kavereiden kanssa?

Jannan biisi Tytöt lähtee tanssimaan on aika osuva...

"Jos tahdot ajaa mut pois

Niin just noin Sä mua epäillä voit Ja olla noin sairaalloisen mustasukkainen Vaikka mä oon ollut aina sulle uskollinen Tytöt lähtee tanssimaan Jää sä nukkumaan Ja katso ettet soittele mun perään Tytöt lähtee tanssimaan Muista että ilman luottamusta meillä ei oo mitään Mä yhä muistan sen yön Kun tavattiin Ja ne sun ystävät myös Sun hyvä ois nähdä niitä joskus uudestaan Sillä minä sinun ystäviä en pysty korvaamaan Tytöt lähtee tanssimaan Jää sä nukkumaan Ja katso ettet soittele mun perään Tytöt lähtee tanssimaan Muista että ilman luottamusta meillä ei oo mitään Nyt hymyile ja suutele mua kun mä meen Mut rauhoitu mä aina tuun yksin sun viereen Mut ymmärrä et välillä mun on päästävä pois Että kaivata sua voin Tytöt lähtee tanssimaan Jää sä nukkumaan Ja katso ettet soittele mun perään Tytöt lähtee tanssimaan Muista että ilman luottamusta meillä ei oo mitään Ilman luottamusta meillä ei oo mitään"

[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 12:50"]

[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 10:59"]

[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 10:51"]

En ihan näin täydellistä tyrmäystä osannut odottaa. Ehkä on sitten kohtuutonta olettaa, että mies ilmoittaisi milloin saapuu kotiin ja taitaa olla myös palstan mukaan kohtuuton toive se, että saisi nukkua edes 6 tuntia vuorokaudessa jos sattuu olemaan äiti. ap

[/quote]

Jos miehesi on töissä ja sinä kotona päivät niin et voi olettaa että miehesi pärjää alle kuuden tunnin katkonaisilla yöunilla ja tekee täyden työpäivän siihen päälle. Sinä voit nukkua päiväunet silloin kun kakarasikin nukkuu.

Vähän nyt järkeä niihin vaatimuksiin.

[/quote]

Ja siellä kavereitten kanssa ryypätessä mies tietenkin nukkuu pitkä rentouttavat yöunet että jaksaa taas painaa viikolla pitkää päivää?

Salli mun nauraa. Tollasen viikonlopun jälkeen mies menee maanantaina väsyneenä ja krapulaisena töihin. Jos se lepoa kaipais niin jäisi viikonlopuksi perheensä luo.

[/quote]

No ei se siellä kotona voi levätä. Kun ei se saa olla edes AP:lta rauhassa edes silloin kun se ei ole kotona

[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 10:37"]

Mies on kavereiden kanssa viikonlopun juhlimassa. Aamulla tuli toiselta kaverilta viesti, että miehen akku loppu, että "hätätapauksessa" saan miehen kiinni tämän kaverin numerosta. Vituttaa. Keneltä loppuu oikeasti akku 2015, jos ei ole kännissä kavereiden kanssa suunnitellut koko juttua?!? Tunnustan, lähettelen usein sunnuntai-iltaa kohden todella paljon todella rasittavia valitusviestejä, mutta minun fiilistä ei paranna se, että asioista ei sovita selkeästi ja minä aina odotan miestä kotiin viimeistään puolenpäivän aikaan, mies vasta silloin alkaa tehdä lähtöä. En tietenkään kehtaa ruveta kaverin kautta kyselemään aikataulua. Olisi edes soittanut itse! Olen siis yksin kotona vaativan lapsen kanssa. Usein nukumme osan yöstä vuoroissa, jotta varsinkin minä saisin tarpeeksi unta.

[/quote]

ilmeisesti sulla ei ole älypuhelinta. Niistä loppuu akku yllättävän nopeasti, joka päivä saa ladata. Enkä yhtään ihmettele, jos "akku loppuu", jos olet tuollainen ärsyttävä takiainen. Joku ylläri, että lapsen kanssa on hankalampaa kuin ilman? Miehelläkin on juu vastuunsa mutta voishan sitä vaikka sen kanssa puhua asiat eikä valittaa mammapalstalle. Ystävä/omat vanhemmat/isovanhemmat ei voi vahtia hetken lasta, että saat levätä/hommata omias? Ota asia esille äläkä odota, että toinen osaa lukea ajatukset. Tsiisus...

[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 10:51"]

En ihan näin täydellistä tyrmäystä osannut odottaa. Ehkä on sitten kohtuutonta olettaa, että mies ilmoittaisi milloin saapuu kotiin ja taitaa olla myös palstan mukaan kohtuuton toive se, että saisi nukkua edes 6 tuntia vuorokaudessa jos sattuu olemaan äiti. ap

[/quote]

Täällä on 80% kommentoijista vaan vittuillakseen, että siinä mielessä aika rohkeeta ylipäänsä avautua mistään oikeasta ongelmasta!

Tsemppiä.

[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 11:36"]

Olenko mä oikeasti ainoa nainen joka EI soittele miehelle silloin kun hän on kavereiden kanssa reissussa? Toki jos tulee jotakin oikeaa asiaa niin sitten, mutta yleensä ei. Saa viikonloppuna olla kavereiden kanssa ihan rauhassa. Sama toimii toisin päin, jos olen tyttökavereiden kanssa liikenteessä.

[/quote]

Et ole. Meillä ei soitella puolin tai toisin. Sen verran sovitaan aina että jos menee odottamattoman myöhään, laitetaan tekstiviesti. Käytännössä molemmilla on tapana laittaa tekstiviesti "viihteeltä" samalla kun valmistaudutaan bussille lähtöön tms. 

Jos ilta menee puolison valitusviestejä lukiessa, se on joka tapauksessa pilalla, joten silloin ei kannattaisi lähteä ollenkaan.

2015 ihmiset käyttää älypuhelimia ja niistä on akku aina loppu.

[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 16:31"]

2015 ihmiset käyttää älypuhelimia ja niistä on akku aina loppu.

[/quote]

Kertookin aika paljon niiden käytännöllisyydestä

Tsemppiä ap. Nyt on peiliin katsomisen paikka, myös sinulla. JOs tuota rataa jatkat, olet kohta lopun uupunut ja olette pian ls-asiakas. Se ei ole lapsen etu ja oikeus. Kuulostaa, että miehelläsi on vielä mitkä matka hyvään isyyteen ja vanhemmuuteen. Ei todella kuullosta hyvältä, pienen lapsen isältä, viettää vapaita viikonloppuja noin usein kavereitensa kanssa, kun luulisi lapsi menevän kavereiden edelle. Hae apua, kun se vielä on mahdollista.

Suuresti ihmettelen, miten vielä v. 2015 suomalainen nainen antaa miehen kohdella itseään ja ottaa päävastuun lapsista, kun mies viettää jo kolmatta vapaata viikonloppuun kuukauden aikana kavereittensa kanssa. Missä on perheen tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus mitä edelliset sukupolvet ovat taistelleet ja jota jopa Suomen lakiin on kirjoitettu. Ennen olli miehelle kunnia-asia pitää huolta perheestään ja erityisesti lapsista, palkkaamalla vaikka hoitaja ja ulkopuolista apua. Mutta mitä tekee tämän päivän mies, valittaa kännykkänsä akun loppumista. Voi elämän kevät, tätä yksinkertaisuutta ja hyvä uskoisuutta joissakin kommentoijissa.

Uskomatonta, miten monet naiset täällä puolustelevat ap. miehen käytöstä ja pitävät sitä hyväksyttävänä, antamatta edes pientä ymmärrystä ap:lle. Nainen on toiselle naiselle todella susi, sen huomaa tällä palstalla, vaikka aloituksesta päätellen ap. miehellä on vielä pitkä matka hyvään vanhemmuuteen, kun kaverit menevät lapsen edelle. 

Miehelläsi oli kuuma nainen viime yönä, oikein mehevä isotissinen ja pyöreperseinen beibe pitkillä vaaleilla hiuksilla. Akku kyllä loppui, mutta syy siihen oli se, että mies halusi kuvat tätä naista kun panivat. Mies vähän nolona tämä paljasti, mutta kuitenkin onnellisena siitä, että pääsi viimeinkin kokeilemaan mielestään seksikästä naista ja monipuolista seksiä. Pistä pihvit valmiiksi. Kylmä olunen tekisi kuulemma taas poikaa. T. Miehesi kaveri

Mä olen vähän järkyttynyt tämän ketjun vastauksista. Ihan oikeastiko teidän mielestä ap on enemmän väärässä kuin miehensä? Ap ymmärrän ärsyyntymisesi, miehesi ihan selvästi välttelee vastuutaan. Viestittely ja valittaminen ei ole se paras keino muuttaa tilannetta, mutta ymmärrän jos kiehuu olla yksin vastuussa hankalasta lapsesta viikonloppu toisensa perään miehen rillutellessa kavereidensa kanssa.

Jos äiti on päävastuussa lapsesta (valvomisineen), on vain oikeus ja kohtuus, että viikonloppuisin hoitovastuuta jaetaan, jotta äitikin saa levättyä ja jaksaa taas seuraavan viikon touhuta lapsen kanssa.

Kuulostat aika rasittavalta valitusviesteinesi. En ihmettele, jos "akku loppuu"...

[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 10:40"]Kuulostat aika rasittavalta valitusviesteinesi. En ihmettele, jos "akku loppuu"...
[/quote]
kiitos kommentista, en jaksanut kirjoittaa kovin pitkää avausta, kun ei niitä kukaan yleensä lue loppuun asti.
Tein avauksen eniten siksi, että voisin purkaa paineita jonnekin muualle, etten olisi niin raivona kun mies lopulta tulee kotiin.
ap