Lapsella ei kavereita

Nostan tärkeän asian.

Eikö ap tunne ketään, jolla olisi samanikäinen lapsi? Voisitte mennä yhdessä erilaisiin kesätapahtumiin.

No voi voi.

Kuin olisin lukenut omasta tyttärestäni, tosin hänellä on vain 2 kaveria, mutta harvoin voivat olla.
Tyttäreni on pian 13v ja aloittaa syksyllä yläasteen. Toivommekin, että löytäisi uudesta koulusta kavereita. Nykyisessä luokassa ( tyttäreni on erityisluokalla oppimisvaikeuden vuoksi) oli vain 3muuta tyttöä hänen lisäkseen ja nämä 3 kiusasivat häntä.
Tuskaa ovat ne päivät, kun hän maleksii kotona ja valittaa tylsyyttään. Isosiskollaan kavereita on vaikka muille jakaa ja on kaikenlaisia menoja, joita pienempi sitten surew, kun hänellä ei ole niin.

Harrastus! Esim. koripallosta saa nopeasti uusia kavereita, joukkuelaji, jossa tärkeää yhteispeli. Jumpat ja tanssit ja kuvataidejutut on sellaisia, joissa ollaan enemmän yksin, ei niin tärkeää olla kontaktissa muihin.

Näin tämän jo eilen, mut en ehtinyt vastata. Joukkueharrastuksen lisäksi teatteri on sellainen, jossa saa uusia kavereita. Tietysti hyvin ujolle se ei sovi. Minä harrastin teatteria just siksi, että oli mukava porukka, iloista yhdessä tekemistä.

Omalle lapselle kävi viime kesänä niin, että luokkakaverit lomailivat. Me oltiin paljon kotona, koska mies ja minä pidettiin lomat peräkkäin. Leikkipuistossa bongasin 8 Veen kanssa hänen luokkakaverinsa ja menin juttelemaan äidilleen. Kutsuin kylään jo seuraavaksi päiväksi. Siitä se lähti, kahdella viikolla olivat luokkakaverinsa kanssa lapset joko meillä tai niillä lähes päivittäin, kunnes luokkakaverinsa perhe lähti mökkeilemään. Eivät ne mitään bestiksiä koulussa ole, mutta tietää ainakin, kenet voisi pyytää joskus kylään.

Ja voin kokemuksesta sanoa, että vaikka olisi ihan lähelläkin joku saman ikäinen lapsi, niin kaikkien kanssa ei vain synkkaa. Meidän kadulla asuu ihan saman ikäinen koululainen kuin meilläkin on. Kerran kysyin, miksei lapseni mene hakemaan ulos leikkimään tai vastaavaa, niin lapsi vastasi, että kyl me tunnetaan, mut ei kiinnosta. Selitys ihan hyvä, en minäkään pidä kaikista 35-40-vuotiaista!

Miten olisi ihan perinteisten kirjeiden vaihto? Itselläni tytär 12v kirjottaa kirjeitä ympäri suomen.. Siinä saisi kavereita ja ja heitä ollaan nähtykkin ihan livenä mahdollisuuksien mukaan.

Kannattaa patistella harrastuksiin. Minullakin oli hyvin rajallinen kaveripiiri ennen kuin aloitin jalkapallon. Kaveripiiri laajeni räjähtämällä. Toki ei kannata aloittaa joukkueurheilua jos on huono urheilussa, silloin saa vain pahan mielen. Mielestäni kaikki harrastaminen urheilun tai muun missä ollaan porukalla samojen asioiden äärellä voi poikia kavereita.

Suomi on yksinäisten ihmisten maa. Meillä jo lapset aloittavat yksin jurottamisen. Kun olen asunut ulkomailla tai ollut vain matkalla, olen monessa maassa pannut merkille, että ihmiset suhtautuvat toisiinsa avoimemmin. Ei aseteta sellaisia vaatimuksia, mitä tuon toisen täytyy olla ja onko se minun ystäväni vai ei. Espanjassa lapset menevät hyvinkin reippaasti puhumaan uusille ihmisille ja luovat positiivisia suhteita. Ei niillä sydänystäviä ole enempää kuin suomalaisilla, tuttavia muuten vaan. Kyllä ne riiteleekin avoimemmin esim. naapurin kanssa, mutta eipä ilmesty rappukäytävään ilkeitä nimettömiä lappuja. Minusta koulussa pitäisi opettaa sosiaalisia taitoja ja selittää, että voi pitää monia kavereita. Jos lapset sitten kasvaisivat avoimemmiksi uusillekin kaverisuhteille.

Minun pojallani on kaveri, jolla on vain yksi kaveri: tämä minun poikani. Toinen on vähän pikkuvanha, niin kaikki eivät ymmärrä. Omalla pojallani on kavereita enemmän kuin 10, joita tapaa vapaa-aikana.

Meiltä löytyy 12v poika jolla ei ole vapaa-ajan kavereita yhtään. Mutta ei erityisemmin kaipaakaan niitä. En oikein tiedä miksi...Koulussa kuulema kyllä touhuaa luokkakavereiden kanssa, toisaalta nekin on ilm aina ne samat 2-3 tyyppiä.

Äiti häärää ja on keinoton... kärsiikö lapsi tilanteesta vai onko ongelma vain äidin?

Onko lapsella kaveruustaidot olemassa vai onko hän vain ujo ja/tai hitaasti lämpenevä? Lapsen kanssa on hyvä pohtia yhdessä kaveriasiaa. Miten voisi tutustua, olla itse hyvä kaveri. Jos kyse on ujoudesta, puhua siitä, jos lapsi on hidas, antaa aikaa.