Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

---TOUKOVAUVAT 20009 Kesäkuuhun---

05.06.2009 |

Tässäpä pinoa meille vastasyntyneiden äideille!!!

Kommentit (53)

Vierailija
1/53 |
01.07.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiva lukea muiden kuulumisia. Joku oli melki yhtä painavan vauvan saanut kun minäkin (mein pötkö oli 4890g ja 57cm ja alateitse synnytin). Huvittaa tää meidän vauvan koko!!:D Oltiin nimittäin neuvolassa reilu viikko sitten maanantaina, eli silloin oli ikää tasan 4vk. Painoa oli silloin pikku-herralla 6280g ja pituutta 60,5cm!! :DD Vähän eri kokoluokkaa kun muilla näyttää olevan! Meillä käytetään siis 62cm vaatteita jo täyttä häkää. Ens ma on nevola, saas nähdä onk 7kg menny rikki, ikää sillon 6vk.



Mein poitsulle maistuu tissu-maito!!:D Hän syö päivällä niin hyvin, että nukkuu melki koko yön, herää kerran syömään ja samalla heräämisellä vaihdan vaipan. Joka ilta 20 maissa hän saa itkuraivarit, ei kelpaa tissu, ei tutti ja masu selvästi vaivaa, mutta se menee ohi kun sen kakan saa puskettua. Ja 21-22 aikaan hän menee nukkumaan ja herää 3-4 aikaan yöllä syömään/vaipanvaihtoon ja sit aamulla herää 8-9 maissa. Päivän mittaan ottaa pikkutirsoja. Vaunuissa tykkää nukkua jos vaunut liikkuu. Ja sitteri on ihan lempimesta. :)



Kun koko on ollut nuin suuri syntymästä asti, niin ei ole niin jämäkkä kun tytöt on ollu. Kannattelee hetkittäin masullaan päätä.



Hymyillyt on jo 3vk ikäisestä asti, neuvolantädin mukaan normaalisti hymyillään 5-6 viikon iästä alkaen, mutta koska hän meni melki 2vk yli, niin hymyili siksi jo siitä 3vk iästä alkaen. !? :)



Joku kirjoitti vauvan kakkaavan vain kerran viikossa, meillä poika kakkaa useita kertoja päivässä..vaippoja menee ihan hirveen paljon!!:/



Hän hikkaili masussa tosi useasti ja se on kyllä jatkunut nyt täällä masun ulkopuolellakin.Miten muilla??



Seksistä kirjoiteltiin, meillä ei olla sitä viel kokeiltu..ja munsta tuntuu et vois olla joku tulehdus, valkkari haisee eriltä kun ennen.. :o niin ei senkään takia ole pal napannu. Jälkivuoto loppui reilu viikko sitten.Huomenna varaan jälkitarkastuksen, siellä sit selvinnee tuokin vaiva.



Tuliko jollekin muulle se hormooniviiva tohon masuun odotusaikana?? Mulle tuli ja se on vielkin ihan tooosi tumma, mahtaakohan koska lähtee pois. Vaikkakin eipä sillä väliä kun mahanahka repes täysin, maha on ihan punaraidallinen muutenkin. Tuliko muilla raskausarpia?? miten niitä sais vaalennettua??:)



Joko teillä mahtuu omat vanhat vaatteet päälle? Mulla menee jotkut housut, mutta fakuista ei toivookaan!! No eipä niitä näillä helteillä tee pal mieli käyttääkään!:) No ehkä sit syksymmällä!!??:D



Vierailija
2/53 |
01.07.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

tässä meidän pojan eka kylvetys :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/53 |
01.07.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

millanen tutti teillä on käytössä? mein pojalle ei kelpaa oikeen mikään tutti..tai mikään niistä 3 mitä ollaan ostettu. Imemisentarve on kova ja nyrkki eksyy suuhun useesti..



-mussunmuu ja isopoika-

Vierailija
4/53 |
02.07.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja tervetuloa heinäkuu!



piti tulla hehkuttamaan teille,et löysin masuvaivoihin avun VYÖHYKETERAPIASTA!!eilen käytiin ekaa kertaa,30min kesti ja mies paineli peukaloilla tiippanan jalkapohjia.sanoi heti kun kokeili et kovia kohtia löytyy masun ja suoliston heijaste kohdista(vauva on terveenä pehmeä)ja niin sitä äiti tippa linssissä kuunteli kun tyttö huusi hinaajan lailla kun niitä kohtia paineli :,( terapeutti vaan kysy et tuliko äidille suuremmat traumat kun tytölle =) päivä meni sen jälkeen suht normaalisti,nukuttiin vaan pieniä pätkiä kuumuuden takia,mut kun tuli ilta: laitoin tytön nukkumaan sänkyynsä 22.30 ja hän heräsi ensimmäisen kerran syömään 02,ja sit vasta 07!!!ei itkua,eikä hammasten kiristelyä nukutuksen kanssa,eikä yöllä tarvinnut lähteä sängystä sohvalle itkeskelemään!! hoito jatkuu toki vielä ainakin kaksi kertaa,mut tämä oli todella kannustava startti =) suosittelen kaikille masu vaivaisille.



mussunmuu,minulle jäi kans pigmentti viiva mahaan,navasta ylöspäin on tumma rantu..ihan samaa olen itsekin miettinyt,et lähteekö koskaan pois..minulle tuli tytön syntymis päivänä alamahaan ja karvoituksen alueelle ainoat raskaus arvet,tuli nähtävästi niin vauhdilla et ei nahka pysyny mukana :( noo,en ole tähänkään mennessä ollu bikini ihminen,joten no panic..



meillä on tarjottu silikoni ja luonnonkumi tuttia,kumpikaan ei ole suuri yleisö menestys,mut luonnonkumi kelpaa oiekin suuressa hädässä.meillä typy kans syö nyrkkiä,se on ihan ok kuhan ei peukalo mene suuhun:siitä on kauhea vieroittaa isompana!niinhän se on,et toisille ei tuti kelpaa,aina pitää olla suussa aito ja oikea nänni,kaikki muu on huijausta =)



Kiitos vaan lämpimästä kesästä,mut voisin ottaa jo muutaman +20 asteisen päivän tähän väliin..ei olla päästy ulkoilemaankaan kun tuntuu et minä sulan ja tyttö sulaa..noo,hyvät säät on lomailijoille,jos jotain positiivista pitää etsiä.

mies jää huomisen jälkeen 4viikon kesälomalle,JEE!!minä olen odottanut sitä lomaa yhtä innolla kun mieskin,pääsen vähän välillä hengähtämään kun on toinen käsipari apuna.ristiäisiin pitäis vaate ostaa,ei mitään ajatusta mallista..toivottavasti joku hyvä hyppäis silmille ale rekistä :) niin,ja kampaaja on varattu,sain vielä vaikka 17.7 onkin aika suosittu päivä kaikkialla..



nyt tyttöä tuudittamaan..palaillaan!



nepsunen&tiippana 5vk,2päivää

Vierailija
5/53 |
03.07.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meilläkin on alkanut pojalla juttu luistaa. Viikonloppuna rupesi jokeltelemaan ja hymyjäkin jakelee. Ihanaa! =) On se niin suloista, kun toinen kurluttelee ja hymyilee niin hurmaavasti. Meilläkin on ukkeli päättänyt kasvaa vauhdilla isoksi ja painoikin viime viikon neuvolassa päälle 4vkoa vanhana 5130g (syntymä paino oli 3590) ja pituuttakin melkein 58cm (syntyessään 52cm). Esikoinen oli saman kokoinen vasta tuossa kahden kuukauden kieppeillä!



Meilläkin tuo kuumuus vaikuttaa selkeästi pojan uniin. Vaikkei meillä mitään rytmiä varsinaisesti olekaan, niin nukkumaan on ollut aika vaikea saada rattaisiinkaan vaikka ne liikkuisi. Tänään sitten nukkui taas ihan tyytyväisenä kolmisen tuntia, vaikkei koko aikaa liikuttukaan. Myös pari edellistä yötä on olleet luksusta, kun ukko on vetässyt ne yhdellä syötöllä! Heräsi viime yönäkin ekan kerran vasta viiden kieppeillä ja oli kuitenkin nukkumaan mennyt jo ennen kymmentä. Liekö asiaan vaikuttanut tuo kapalo, jota olen nyt oppinut käyttämään. Ostin ukkelille sellaisen uniliinan sille varalle, että silläkin sattuisi olemaan masuvaivoja. No, masuvaivoja ei onneksi hirveästi ole ollut, mutta kyllähän tuo levoton on välillä noiden käsiensä kanssa unissaan ja siihen sitten heräilee, kun säpsähtää jotain..



Meillä ei esikoinen aikoinaan huolinut tuttia, ei sitten minkäänlaista (kaikki mahdolliset kyllä kokeiltiin, kun sille olisi ollut todella tarvetta), mutta tälle herralle kelpaa oikeastaan sitten mikä vain, jos semmoinen harmistus iskee että tutti kelpaa. Ei hänkään meinaan sitä aina huoli. Silikonista ollaan nyt tällä hetkellä käytetty.



Joku mietiskeli, että miten vauvan kanssa passaisi liikuskella ja kyllä itse ainakin mielelläni liikun lasten kanssa kahvilla ja kaupoilla aina silloin tällöin. Nyt kahden kanssa ei niin helppoa enää ole, mutta yhden kanssa menisin varmasti paljon enemmän. Esikoinen oli kova itkeskelemään ja ei oikein viihtynyt rattaissa, niin en uskaltanut jotenkin alkuun liikkua, mutta kun sitten pääsin vauhtiin, niin totesin että olisi jo aiemmin pitänyt lähteä liikkeelle. Sekin jo helpotti omaa väsynyttä ja kurjaa oloa, kun pääsi kunnolla ihmisten ilmoille ja juttelemaan muiden mammakavereiden kanssa. Me kuljettiin paljon erään netistä tapaamani ihmisen kanssa kahvilla ja käytiin avoimessa päiväkodissa vauvaryhmässä aina viikoittain. Vieläkin kuljetaan tämän samaisen ihmisen kanssa, mutta nyt on pääosin nuo kahvilareissut muuttuneet kyläilyiksi ja puistoiluiksi, kun pojat ovat jo sen verran isoja, että tarvitsevat tekemistä. Joten ilman muuta kannattaa vauvan kanssa mennä ja olla. Piristää kummasti omaa mieltäkin. =)



Jahas, tarvinnee lopetella kun tuo pikku mies tuossa äheltää ja isompikin herännee hetkellä millä hyvänsä. Pitää lähteä sitten kauppaan ostamana viikonlopuksi jotain syötävää. =)



Oikein ihanaa heinäkuuta kaikille!



-viivi ja veikka 5vkoa6pv-

Vierailija
6/53 |
29.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä oli eilen ristiäiset ja kyllä oli kuuma ja raskas päivä. Onneks se on nyt ohi! VAuva oli kiltisti koko tilaisuuden,mut sit illalla väsynyt ja itkunen,mut eipä se normaalista poikkea muutenkaan =) Vieläkin vauva nukkuu, siitä huomaa,että väsynyt oli,ku yöllä syöttövälit oli hieman pidemmät ja sänkyyn sain kuitenkin nukkumaan JO puoli 11 ( joskus se menee lähelle puolta yötä).



Iltaitkuja tosiaan tuntuu olevan usealla, jota kuumuus saattaa vielä pahentaa. Meillä ainakin päivän unet on kuumuuden takia jääneet tosi lyhyiksi ja kaveri on sitten aivan väsyksissä illalla. Mahassa on kovat äänet, mutta ei meillä ainakaan nuo cuplatonit tunnu auttavan yhtään. Nyt ollaan oltu pari päivää ilman ja ihan samanlainen kaveri junnauksineen ja ähinöineen on.



Tiippanan kanssa meidän "rytmit" menee melkeen yksiin, tuo aamuherääminen meillä menee myöhäsempään. Paitsi nyt kuumuus on tosiaan lyhentänyt nuo päiväunetkin puolen tunnin pätkiin. Mut valvominen alkaa myös siinä 7-8 aikaan illalla ja seuraava nukutus onkin sit kantamista, hyssytystä, tissiä,tuttia,keinutuolia...kaikenlaisia mahdollisia konsteja! Mut aina on nukahtanut =D



Ja kyllä se aika todela menee niiin nopeasti, että eihän nämä oo enää mitään vauvoja. Mut ihana huomata kehitystä, jokeltelut ja hymyt ym. Nöin se homma vaan menee. Toisaalta haluais,että vauva-aika pysyis kauan,mut toisaalta sitä rytmiä jo vähän kaipaa..että millon se nyt sit tulis. No, nyt tuli kaverille nälkä, on jopa 3 tuntia syönnistä ja se on meillä KAUAN. Täytyy mennä!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/53 |
29.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Taitaa olla korkea aika kertoa meidän kuulumisia, johan siitä on huomenna kolme viikkoa, kun neiti syntyi. Mutta mistä sitä aloittaisi, kun pää tuntuu olevan yhtä höttöä?



Täällä ollaan säästytty suuremmilta murheilta, mutta kaikenlaista pientä päänvaivaa riittää. Juuri kun tuntuu, että nyt tämä alkaa sujua, niin vastaan tulee joku uusi ongelma, johon ei heti tunnu löytyvän ratkaisua.



Meillä suurin haaste on ollut syöminen. Maija oli jo sairaalassa kovin nälkäinen, lisämaitoa annettiin ennen kuin toinen oli edes vuorokauden vanha. Kärsivällisyyttä neidillä ei myöskään löytynyt, vaan ruokaa piti saada heti ja suihkuamalla. Niinpä siis imetys ei oikein tahtonut onnistua. Kotona avuksi löytyivät rintakumit, mutta siltikin Maija on tehnyt välillä imemislakkoja, jotka ovat kestäneet vuorokaudesta kolmeen. Siinä on kumpikin meistä itkenyt ja taistellut. Onneksi pullo kuitenkin kelpaa. Nyt taas rinta kelpaa, jos sitä tarjoaa seisten/kävellen. Oma maito ei minulla siltikään riitä, neiti kun saattaa kiskaista pullostakin maitoa kerralla 1,5 desiä.



Miehellä isyysloma loppui eilen, mutta onneksi on kotona vielä kolme viikkoa lisää. Toivottavasti sen aikana tulee jotain tolkkua tuohon meidän syömiseen. Tai sitten pitää pohtia, siirtyäkö kokonaan pulloon. Vaikea päätös. Tiedän, ettei imettäminen ole hyvän äitiyden merkki, mutta silti on tosi epäonnistunut ja huono olo, jos se ei sujukaan. Olin siis naivisti etukäteen vain olettanut täysimettäväni sen suositellut puoli vuotta.



Leikkaushaava alkaa parantua ja särkylääkkeitä ei enää juurikaan kulu. Maha on lössykkä, niin kuin moni muukin leikattu täällä on todennut. Yritän silti olla varovainen ja annan miehen suosiolla tehdä paljon kotitöitä. Mies on muutenkin ollut tosi mahtava, hoitanut suurimman osan vaipanvaihdoista ja pyykinpesuista ja kaiken ruoanlaiton ja vaikka mitä. Itse on saanut keskittyä enemmän toipumiseen.



Rytmiä meillä ei vielä juurikaan ole. Onneksi Maija kuitenkin nukkuu öisin kohtuullisen hyvin, yön ensimmäinen unipätkä on usein jopa 4 tuntia. Päivisin meillä sitten kitistään ja valvotaan enemmän. Pienistä vatsavaivoista täälläkin kärsitään. Pahimpaan auttoi, kun vaihdettiin lisämaito tuttelista naniin.



Kaste meillä on kolmen viikon kuluttua. Vaikka sitä oltiin suunniteltu jo etukäteen, niin nyt pitäisi ihan oikeasti alkaa miettiä, mitä tehdä. Meillä tuo tilaisuus poikkeaa monesta muusta sillä, että pitäisi itse miettiä vähän enemmän sitä varsinaista toimitustakin.



Tässä päällimmäisiä mietteitä...



Vähän viileämpiä säitä toivoen



Leppis ja Maija

Vierailija
8/53 |
29.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jospas minäkin viimein saisin aikaiseksi jotain taas rustattua. Onhan siitä jo reilut viitisen viikkoa, kun tuo pieni mies tuli vauhdilla maailmaan. Siitäkään en oikeastaan sen kummemmin ehtinyt kirjoittaa. Kerkesin vain laittaa viestiä, että ukkeli on tullut maailmaan.



Tosiaan, meilläkin "veikka" on jo reilut viisi viikkoa, enkä kyllä lainkaan ollut silloin lasketun ajan tienoilla tietoinen, että herra on tulossa juuri sinä päivänä maailmaan ja sellaisella vauhdilla vielä. Mitään oireitahan mulla ei ollut ollut ja sinä päivän saateltiin mun äitikin bussille siihen viereiselle pysäkille. Oli ollut meillä yökylässä muutaman yön. Koko päivän oli tullut aina silloin tällöin ihan normaaliin tapaan harjoitussupistuksia, mutta ei sen kummempaa. Illalla sitten saunan jälkeen piti jo vähän ihmetellä, kun levossakin niitä tuli kummallisen paljon. Ei ne tosin tuntuneet miltään. Maha vain kovettui. Ennen kymmentä niissä oli kuitenkin jo jonkinlainen epämääräinen tunne ja ajattelin, että oiskohan nyt kuitenkin sitä.. Soiteltiin miehen siskolle ihan varuiksi, että jos tarvii tulla esikoisen seuraksi yöksi. Juttelin vielä ettei tää kyllä varmaan lähtöä vielä meinaa.. Hetki meni niin piti soittaa jo uudelleen, että alahan tulemaan varmuuden vuoksi. Totesin että supistukset on kyllä niitä oikeita, mutta tuli hyvin epämääräisesti ja meni nopeasti ohi. Vähän mietin jo siinä vielä, että tulikohan kutsuttua turhaan miehen sisko meille. Noh.. yhdentoista aikaan illalla sitten kyllä oli jo selvää, että lähtö tulee. Supistuksia tuli ihan kunnollisia säännöllisen epäsäännöllisesti. Välillä tuli monta putkeen ja sitten oli pidempikin tauko. Soittelin varmuudeksi Jorviinkin, että milloin kannattaa lähteä. Mies kävi vähän pötköttelemässä, mutta kahdentoista aikaan yöllä sitten menin tuumailemaan, että nyt lähdetään. Supistuksia tuli välillä todella tiheään. Ei edes viittä minuuttia ollut väliä.



Jorvissa oltiin ennen puolta yhtä yöllä. Mentiin käyrille ja tutkittavaksi ja auki oli tuossa vaiheessa 3-4cm. Siitä ei kauaa mennyt, kun tuntui että työnnättää aivan mahdottomasti. Tarkistettiin tilanne ja nyt 5cm. Todettiin etten taida päästä ammeeseen tällä kertaa, ei ehtisi. Siinä sitten ähkin ja puhkin, etten ponnistaisi ennen aikojaan ja kätilö lähti hakemaan pyörätuolia. =D

Pyörätuoli kyydillä siis saliin ja siitä ei mennyt kuin pieni tovi, kun tuumasi, että nyt saa ponnistaa. Olin vähän hölmistynyt, että nytkö jo mutta siitä sitten ponnistamaan ja 1.47 tosiaan syntyi meidän toinen poika. Ei siis mennyt kuin vajaat kolme tuntia koko touhussa ja sairaalassa ei kauaan ehditty olemaan. Kivunlievityksiä en saanut, mutta se olikin mun hurjin toive. En vain uskonut, että todella siihen sitten pystyisin, mutta pystyin kuitenkin. =)

Seuraavalla kerralla, jos nyt ikinä enää sitä tulee, pitääkin olla vielä kuulema nopeammin sairaalassa, jotta ehtii. =P



Uskomatonta tosiaan siis, että siitä on jo reilut viisi viikkoa. Ensimmäiset kolme viikkoa poika vain olla möllötti ja söi. Nyt sitten on välillä ollut hieman vatsan väänteitä ja levotonta, mutta hyvin vähän verrattuna esikoisen vauva-aikaan. Ja mikä positiivisinta tälle herralle kelpaa tuttikin useimpiin itkuihin. Aikalailla saman kuuloista on meidänkin vauva-arki, niin kuin teillä muillakin. Veikalla ei kyllä ole mun mielestä rytmistä vielä tietoakaan, mutta eipä ollut esikollakaan vasta kuin puolen vuoden iässä, joten sitä odotellessa. =D



Esikoisella on kyllä nyt aivan mahdoton uhma päällä ja sen kanssa meinaa mennä hermo vähän väliä. Ehkäpä se joskus helpottaa…

Mutta, nyt tarttee lopettaa, kun pieni uhmis heräsi ja veikkakin aloittaa kohta konsertin.



-viivi ja pojat (entinen viivi99)-

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/53 |
05.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vaikka sitterissä äihistään siihen malliin että kohta äitiä viedään. Viedäänpä tutti hetkeksi. Noin! :)



Täällä siis hoidellaan nyt 3 vkosta vauvaa. Onko siitä tosiaan jo kolme viikkoa???!!!! HUH! Nyt vaan loputkin toukotoiveet tälle puolelle ja yritettään pitää pinoa aktiivisena. Muistelen esikon ajata että nimenomaan tää vauvapuoli oli supertuki kun kaikki oli niin uutta ja outoa!!Silloin tää vauvapuolikin oli tosi aktiivinen, siis 2004 vuonna.



Meidän vadelma on ihana ja rauhallinen. Huomasin eilen että olisi pitänyt jo viikko sitten aloittaa nuo d vitskut mutta en ole muistanut. Käyn itse ostamassa Jekovitia kun vain saan aikaiseksi. Joskus kuulin että se olisi vähemmän vatsalle ikävä kuin devitol. Taitaa tuokin olla vatsakohtaista. Tosi moni on tuntunut saavan apua noista relatipoista ja suosittelevat ottamaan aamusta niin ei illalla ole masu kipenä (kuten jo joku tuolla toisella puolella sanoikin) Kyllä mä keskimmäisen kanssa vaan hetkeksi lopetin ja odottelin että vauva ja masu kasvaa kun tuli inhottavia oireita. Sitten taas aloitettiin paremmalla menestyksellä. Mä olenkin ehkä vähän huithapelli näissä neuvolan ohjeistuksissa ja sanon siellä aina että kaikki kunnossa ja otettu ja muuten sitten käyttelen omaa järkeäni niin miten parhaalta tuntuu. Hyvin ovat vauvat kasvaneet tällä maalaisjärjelläkin. Nyt meil on onneksi aika rauhallinen ja rento neuolatäti.



Viime yönä oli ensimmäinen kerta kun jouduin vauvan vuoksi vähän valvomaan kun neiti ajatteli ryhtyä tillittelemään puoli kolmen aikaan ja toivoi tietty et äiti osallistuu tähän tuijotteluun. Sanoinkin vadelmalle että jos saisin nukkua päivällä niin mikäs tässä kommunikoidessa mutta nyt unta kaljuun että äiti ei ole ihan karmea huomenna!!! Nyt vähän kyllä väsyttää. Kakkonen on päättänyt ettei enää nuku omassa sängyssään ollenkaan joten ensi yöstä alkaa pieni harjoittelu taas takaisin omaan petiin. Muuten lapset ovat olleet tosi ihania ja rauhallisia vauvan suhteen. Eilen illalla tosiaan kakkonen ilmoitti että hän menee pinnikseen nukkumaan koska se on hänen sänkynsä. HMM..... No kai hänenkin on vaan nyt nieltävä muutama asia. Ollaan kyllä tosi pehmeesti yritetty kaikkea muutosta lapsille, mutta ei kai nuo rikki mene vaikka vähän jotain vaatiikin.



Nyt vauvan pepussa rutisoo siihen malliin että hoitopöytä kutsuu. Kuulumisia, kuulumisia kaikilta kaipalee CALLAWAY

Vierailija
10/53 |
05.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiva,että saatiin tännekin juttua. Mä pääsin vasta eilen kirjautumaan tänne,nyt ainakin toimii.



Meillä kans poika 3 vko:a ja aika menee hurjaa vauhtia, huh! Mä oon yksin ollu tän alun, miehen työt vähän epävarmaa, mut toivottavasti sekin sen isyysloman pian vois pitää. Vauva on ollu kyllä kiltti, pieniä kitinöitä tietty on ja varsinkin nyt ku alotin nuo Jekovit-tipat..saattaa olla,että mäkin heivaan ne hetkeks hyllyn päälle. Ei oikeastaan (onneks!) yöuniin oo vaikuttanu, mut päiväajan unet on tosi levottomia. Nyt minkä oon huomannu heti tippojen jälkeen, niin kakka on "tiukassa" , jos nyt noin voi sanoa ;o). Ennen tippojen alkamista oli joka vaipassa tavaraa ja nyt eilen oikeen raasu yritti punnata, mut ei mitään.. En tiedä sit johtuuko tipoista vai oonko ite syöny sit jotain sopimatonta. Poika kyllä syö päivisin tosi tiheään, että se ei varmaan helpota tilannetta.



Meillä on vähän flunssa =(, tai mä ite oon räkänen ja kyllä vauvallakin meinaa vähän nokka tukossa olla. Toivotaan nyt ettei ihan kamala räkätauti tuu, ei oo kivaa ku tuollasella pienellä on nenä tukossa. Pitääkin muuten käydä varmuudeks ostamassa se niistäjä.



Arki menee täällä tosiaan nopeasti, ei o kyllä ajanvietto-ongelmia..tai jos niitä tulee, niin sit koneelle =). Muut lapset on otteneet vauvan hyvin vastaan, tuntuu vaan välillä,että mä en saa aikaa riittämään muille, harmittaa! Vaikka lapset isoja onkin,niin kyllä ne äitiä kaipaa! Nyt nuo lähteekin isälleen vkl:ks, pitää ite keräillä voimia,meinaa kuitenkin pientä väsymystä olla, ku yöllä kuitenkin nuo heräämiset oman veronsa vie.Ja tämä flunssa sit omana riesana!!



No, nyt mä menenkin jakamaan vähän huomiota muille,ennenku lähtevät viikonlopun viettoon. Hauskaa viikonloppua kaikille. Mä luulen että kohta on kaikki toukkokuiset tällä palstalla kirjottelemassa kuulumisiaan =)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/53 |
05.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos Callawaylle pinosta! :)



Meidän Emppu on nyt tasan 5 viikkoa, hui kuinka nopeasti aika meneekään! Vatsavaivoista meillä on kärsitty muutama viikko ja Cuplatonin avulla ollaan niitä saatu helpotettua. Pitäisi nyt aloittaa maitohappobakteerit (kunhan saisi apteekista haettua!) ja toivoa että ne auttaisivat, jotenkin tuo Cuplatonin kanssa säätäminen ennen jokaista ruokailua on niin tuskastuttavaa.. Devitolia tosiaan kokeiltiin muutamana päivänä ja se aiheutti sellaiset kiljumiskarjumis-kohtaukset, että huhhuh. Jekovitia tai sitten niitä Deetippoja olisi tarkoitus kokeilla tässä piakkoin, mutta neuvolan mukaan niillä nyt ei niin kiire ole, joten ajattelin antaa tuon masun nyt rauhoittua ensin.. Esikoiselle sopivat Devitolit tosi hyvin ja niitä meille itse asiassa ihan sairaalan lastenosastolta suositeltiin. Mutta olivatkos Devitolit juuri niitä tippoja, jotka ovat niitä kaikkein tehottomattomimpia..? Joskus tuossa talvella kun oli lehdessä noista juttua..



Vatsavaivoja lukuunottamatta meillä menee ihan kivasti. Kaksi viikkoa olen nyt ollut poikien kanssa kaksisteen kotona ja vähitellen alkaa arki rullaamaan. :) Esikoisella (lähes 2v) on tosi paha uhma päällä nyt ja ihan kaikesta täytyy osoittaa mieltään, joten hermot ovat kyllä todellakin koetuksella nyt. Varsinkin kun vauva nukkuu yöt aika huonosti, niin ei ihan aamu seitsemältä jaksaisi vielä aloittaa tahtojen taistelua..



Jeps, mutta nyt on alettava vähän siivoamaan. :)



Miimi ja Eemil 5 vkoa

Vierailija
12/53 |
05.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

..vaikkei aikaa olisikaan, mutta kun kerran sain uudet tunnukset ja pääsin VIHDOIN kirjautumaan.



Olen lähdössä ystävälleni saunomaan. Kyösti lähtee mukaan ja tuppaa vauvan kanssa olemaan se lähtö himppa verran erilaista kun yksikseen. Yleensä kun olen jonnekin lähdössä, saanut Kyöstin ulkovaatteissa kaukaloon vöihin, pärähtää vaippaan hirmuinen varpusparvi tai sitten yhtäkkiä juuri silloin iskeekin kauhea tissinhimo. Nyt en enää ihmettele miksi lapsiperheet ovat laidastaan aina myöhässä. :) Ja olen jopa kehdannut haukkua heitä sen takia...nyt kyllä itseä punstuttaa. ;o)



Hei kiitos...hyviä vinkkejä sain niihin vatsanvääntelyihin ja d-vitamiiniin. Kyösti sai eilen ekan kerran Jekovitia devitolin sijaan ja tädää..pahin ilta koskaan!!! Itki 2 tuntia PUTKEEN!! Ei rauhoittunut millään...eli oisko sitten koliikkivauva kuitenkin :(. Voi räkä! Tänään mies haki Cuplatonia, jota siis Miimi myös käyttää Eemilille. Toivottavasti tuo nyt auttaa kun ei D-vitskujen vaihdosta apua ollut. Jos ei, niin sitten jätetään D-vitskut hetkeksi kokonaan tauolle ja katsotaan johtuuko ne niistä vai onko sitä koliikkia sitten. Niin ja Uuniz taisi vinkata, että annettais vitamiinit aamusta ja näinpä päätin tehdä het huomenna. :)



Callawaylle kiitosta pinosta!!



Nyt onkin sitten jo kiire taas...moikka!!!



Terv. Rice + Kyösti Pöysti 3+2 vko:a



Laitoin muuten kuvankin vielä. Eli Kyösti 1,5 tunnin ikäisenä. :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/53 |
05.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

kiva päästä vaihtamaan kuulumisia vauva arjesta,sen ihanuudesta ja kamaluudestakin;)



meillä myös ollut noita vatsanväänteitä,aluksi vauva oli niin rauhallinen,piti herätellä yölläkin syömään kun muuten olisi nukkua posottanut vaikka ympäri vuorokauden;) mutta kotia kun päästiin niin alkoi itkuisuus. nyt kun vauvalla huomenna 3viikkoa täynnä niin itkuisuus on rauhoittunut. en tiedä mistä johtuu.toki itkeskelee pitkin päivää,mutta ihan vain ilmoittaakseen väsymystä,nälkää,vaippaa. meillä myös cuplaton tipat otettiin käyttöön,ehkä ne sitten ovat auttaneet.lisäksi syötän avent pullosta(vauva vain pullolla) jonka pitäisi vähentää ilman pääsyä vatsaan.



Meillä vauva ei meinaa nukahtaa aamusyötön n. 7-8 aikaan ollenkaan vaikka selvästi on väsynyt,haukottele,kitisee. vaikka kuinka heijaisi jne niin ei auta. Rintareppu on meillä tosiaan auttanut tähän aamuun. Ja kuten muillakin niin meilläkin on päiväunet nyt olleet välillä levottomia. meillä ei vielä mitään rytmiä,yöt menee 3-4 h syöttöväleillä mutta päivällä on sitten ihan miten sattuu rytmi. kuitenki vauva syö sen n. 3 h välein,mutta se riippuu aina niin siitä kuinka nukkuu jne.



välillä on vaikea tietää mikä vauvalla on kun itkee,onko nälkä,kuuma,kylmä,vaippa,sylin tarvetta,kun kaikki nämä käyty läpi ja nukutustakin koitettu ja ei auta niin mahavaivojen piikkiin olemme laittaneet..on välillä turhauttavaa kun toinen niin surkeana itkee ja ei saa itkua loppumaan. tulee sellainen olo että enkö äitinä riitä/osaa lohduttaa. mutta eihän se sitä tarkota kun taas myöhemmin järkevästi ajattelee:)



Meillä vauvalla oli syntyessää lihas pehmeyttä,tämä siis tarkoittaa että vauva hieman löysä/lötkö,ei niin jäntevä. tänään käytiin fysioterapeutilla kontrollikäynnillä ja kaikki oli hyvin,vauva jäntevöitynyt syntymästä tuntuvasti,sylissä pidettäessä vielä himan pehmeä mutta ei kuulemma syytä huoleen. Siellä ei siis tarvitse enää käydä,neuvolassa seurataan ja jos ongelmia ilmenee niin sitten uudestaan. monipuolista käsittelyö hoidettaessa ja kantaessa.neuvoi muutamia ihan yksinkertaisia juttuja. ja paljon syliä ja kontaktia:)



meillä on ollut muitakin huolia. sairaalassa vauvalla down syndrooma epäily huomattiin,kämmenessä nelisormipoimu(jos nyt nimen muistan oikein) siis tälläinen suora viiva menee poikki kämmenen,ei mikään ihmeellinen mutta kuulemma perus tunnus merkki down lapsilla. vauvalta otettiin ekg ja kromosomi näytteet. Se oli todella raskasta. oli rankkaa nähdä oma lapsi niissa sydänkäydä piuhoissa ja miettiä tulevaisuutta,mitä jos näytteestä löytyisikin jotain vammaan viittaavaa,millaista meidän elämä tulisi olemaan. viikon odottelimme tuloksia ja voi sitä helpotusta kun tulos oli noirmaali,terve tyttö siis! emme kertoneet tästä asiasta kenellekkään,täällä sitä ekakertaa jollekkin muulle puhun kuin miehelleni. Se oli vain jotenkin niin raskasta,ettei jaksanut alkaa suvulle kertomaan,kaikki niin epävarmaa,ei jaksanut vastailla kyselyihin ja kuunnella voivotteluita. Se kuitenkin oli varma että rakkaus lasta kohtaan ei kadonnut minnekkään vamma epäilystä huolimatta.kamalaa ja hävettää sanoa mutta olen joskus kuvitellut että vammaista lasta ei rakastaisi niin paljon kuin tervettä.



vauva arki on ollut ihanaa ja voi tätä rakkauden määrää. mutta on minulla mahtunut kielteisiäkin tunteita mukaan. joskus alussa kun vauva oikein itki niin en voi sanoa ajatelleeni kovn herttaisesti lapsesta. onneksi nämä tuntemukset ovat kai normaaleja ja menevät nopeasti ohitse.



tulipas kirjoiteltua ja vieläkin juttua riittäisi mutta täytyy kai lopetella:D



laakli ja sofia 2viikkoa 6pv:)

Vierailija
14/53 |
05.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

nukahtaako teillä vauvat syötön jälkeen iteksiään vai tarvitsevatko usein nukutusta,heijailua ja pyllylle taputtelua? meillä useimmiten nukahtaa syötön jälkeen kun olalla röyttäyttää niin siihen ja siitä sitten siirrän sänkyyn. joskus kyllä tarvitsee ihan nukutustakin..mietin vain kun jotkut sanovat että lasta ei pidä opettaa siihen että syliin nukuttelee.ei tuota ainakaan saa sänkyyn rauhoittumaan vaikka kuinka silittelisi tms.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/53 |
07.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

kiva kun saatiin tämä vauva palsta pystyyn!en saanut onnistumaan tuota kirjautumista niin rekisteröidyin uudelleen...



Meidän tyttö sai nimekseen Aida Elea perjantaina ja on tänään jo 6 viikkoa vanha.Menee tosiaan aika nopeasti!tosiaan päivät vierähtää vauvelin kanssa nopsaan.



d-tippoja parinviikon ikäisenä yritin alotella.Jekovit tipat antoivat.Huonosti tuntuivat sopivan kun muutenkin oli kovasti vatsanvääntöä niin en sitten enempiä antanut. Ajattelin nyt kohtapian aloittaa kokeilut uudelleen.Ei sitä raahi kiustata niillä.Olen kyllä monilta kuullu ettei niin tunnollisesti oo muistaneetkaan antaa..ja ei mitään riisitautia ole ilmennyt kellään.tiedä tuostakin.



Tosiaan tyttö(vaikea oppia nimeä käyttämään:P)kasvaa nopeasti ja hymyilee jo välillä ja katselee kovasti ympärilleen.



LAAKLI:kyllä ne on ihan inhimillisiä ajatuksia ollut,mutta kyllä sen nyt uskoo että vammaistakin lasta rakastaisi ihan yhtä suuresti.On varmasti ollut raskasta tiedon odottelu ja huoli lapsesta.Ja saa siitäkin olla onnellinen kun sai terveen lapsen!



ensimmäiset viikot vauva nukahti syliin ja minäkin pelkäsin että tottuu nuikahtamaan siihen aina kun ei tahtonut rauhottua nukkumaan itsekseen edes vaunulenkillä.Öisin kun vauva ei ehdi herätä kunnolla vaatiessaan ruokaa ni simahtaa hyvin taas syvään uneen. röytäytyksen jälkeen nostaa nukkumaan niin yönsä nukkuu hyvin.Päivisin oli hankalaa kun ei tahtonut nukkua kuin sylsissä..vähän ennen viittä viikkoa pidin mahallaan lattialla/sohvalla niin mahtavasti viihtyi yksin ja nukkuu pitkiäkin päiväunia!!saa edes tiskit laitettua..



Onko teillä kotikäynnit neuvolasta?meillä kävi äitiys ja lastenneuvolasta..Perjantaina kävivät ja oli reilusti tullut painoa lisää 3500g syntyessö ja nyt 4940!ja tyttö syönyt 3h välein päivin öin ja vain 5-10min kerralla.Olin jo huolissaan kun niin vähän tissillä.miten teillä tissillä viihtyy?



On se ihana ötökkä...iskän kanssa päiväunilla niin saapi ite olla koneella..:)



yritetäänpä viekä laittaa kuva...siinä vielä sairaalassa muutaman päivän iässä.





Janev ja Aida tasan 6vko

Vierailija
16/53 |
08.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

..ihan sekaisin päivistä kun vaan möllöttää täällä kotona. Välillä ihan turhauttaa kun ei "tarvitse" mennä töihin. Hassua ja hullua, mutta töissäkäyneenä ihmisenä välillä ihan huomaan kaipaavani sitä "normaalia arkea". Jotenkin tuntuu, että on vaikea tottua tähän kotona "toimettomana" olemiseen. Pitäsisikö tästä sitten potea huonoa omaatuntoa, en tiedä!??



Nyt aurinkoisina päivinä mulle on tullut myös ongelmaksi ulkonakäynti. Olen henkeen ja vereen ulkoilmaihmisiä...ennen saatoin lompsia päivät pitkät metsäpolkuja, istua puistossa tai kannonnokalla. Nyt kun kaikki pitäisi ajoittaa Kyöstin nukkumishetkiin, tuntuu että hyvä kun kerran päivässä pääsen edes vaunulenkille. Aina kun poika päättää nukkua, on minulla miljoona muuta puuhaa kesken. Kyösti on sitä vauvasorttia, joka nukahtaa heti kun sen pujottaa kantoliinaan tai vaunuihin. Monesti myös sanotaan, että senkun annat nukkua vaan ja nautit ulkoilusta, MUTTA kun se ei mene meillä ihan niin. Tämä veijari ei nimittäin ole mitään nukkujasorttia vaan seurustelija tyyppiä. On hyvinkin 4-5 tuntia hereillä putkeen, nukkuu pari tuntia ja taas seurustelee.



Yhtenä päivänä olin niin kyllästynyt kotona möllöttelyyn, että kuskailin Kyöstiä ulkona vaunuissa ja kantoliinassa pitkin päivää...no eipä poika sitten nukkunutkaan yöllä, vaan sitten seurusteltiin. Musta olisi ihana käydä kävelyllä kantoliinan kanssa ja katsella Kyöstin kanssa maailmaa...toisaalta nämä nyt on pieniä nämä murheet, mutta silti.



Muuten arki rullaa hyvin. Olen ihan rakastunut tähän pieneen ihmiseen ja voisin vain pusutella ja lällätellä häntä kaiket päivät. Miehen isyysloma loppuu huomenna...kääk!! Jos tuo olisi normaali työläinen mua ei pelottaisi tuleva arki yhtään. Mies lähtee töihin aamulla klo 7, tulee kotiin klo 15, lähtee valmentamaan klo 16.30, tulee kotiin klo 20.30...menee nukkumaan klo 22. Jaiks...minkäslaiset kuviot teillä muilla on?? Kehtaanko minä mielestänne tyrkätä pojan aina isälleen kun on kotona..eli tuon hikisen kolmen tunnin ajaksi kun on päivässä kotona?? Minä kun kuitenkin hoidan yötkin...



JANEV: Imetysajasta.... Meillä poika syö myös hyvin vähän aikaa kerrallaan. Ehkä juuri sen 5-10 min kuten teidän tyttö, mutta meidän poika ei kuitenkaan tyydy tuohon vaan vaatii ruokaa lisää taas 10 min päästä. Ei silti suostu yhdellä kertaa imemään kauemmin, vaikka kuinka olen yrittänyt tyrkyttää. Niin juu, ihana kuva teidän tyyttösestä. :)



Hei, sitä piti kysyä, että miten teidän vauvat viihtyy itsekseen tässä vaiheessa?? Ja oppivatko vauvat olemaan yksin kun alkavat hahmottaa paremmin ympäristöään?? Meidän Kyösti on oikea sylittelijä. Huuto alkaa heti jos laskee vähänkään pidemmäksi aikaa lattialle viltille, puuhamatolle tai mihin tahansa, joka ei ole syli. Täällä sitä sitten istutaan tuntitolkulla napero sylissä ja pyykit mätänee pesukoneeseen. ;0)



Terv. Rice + Kyösti 3+5 vrk



Ps. Meidän Kyöstillä on koliikki. :( Täällä siis itketään tuntikaupalla iltaisin. Ei ole auttanut, vaikka lopetettiin D-vitamiini ja annetaan cuplatonea. :(

Vierailija
17/53 |
08.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hiljaista on ollu mun koneella käynti,silloin tällöin oon käyny lukemassa kuulumisia. nyt ehin jotain kirjottaa.. poika syntyi siis keisarileikkauksella ja kokoa oli 52cm ja 4800g! Oli lääkäreillä työ saaha hänet ulos! joutuvat leikkaus haavaa suurentamaan ja hälyyttämään yhen lääkärin lisää. kaikki onneksi meni hyvin, mitä nyt alkoi loppuvaiheessa sattumaan hiukan mut hengissä siitä selvittiin!! ihania vauvoja teillä, harmi etten ite osaa laittaa kuvia koneelle,oon tumpelo!

Meillä on menossa tehotankkaus viikko,torstaina punnitus ja pitäs saaha syntymäpaino kiinni. Laitoksella paino tippu 400g ja poika vaan nukkui eka viikon joten painoa ei tarpeeksi tullu..

Jekovitit pitäs tosissaan alottaa mut masun väänteitä on niin kovasti että odottelen vähän aikaa, olinkin jo unohtanu nuo rela tipat ja cuplatonit, kumpikohan parempi? joutuu käydä hakemassa.. On muuten lähteminen paljo takkusempaa.. ei olla vielä kertaakaan oltu koko porukalla liikkeellä.. mä oon yksin pyörähtäny lähikaupassa.. torstaina ehkä vain vauvan kans punnitukseen jos keksin kyläily paikan kolmelle isommalle..isi ei ole to paikalla,ikävä kyllä! Ukkeli pinnasängyssä jo huutelee,tissuttelun aika siis,Aurinkoista kesää!

Vierailija
18/53 |
08.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mekin mukaan ,Poika syntyi 11.5.rv. 34 kaikki meni onneksi hyvin painoa 2205g ja 45cm.. Alku meni sairaala tarkkailussa ,ke ollaan kotona oltu kaksi viikkoa... Kolmen tunnin välein ollaan herätty syömään että saadaan kasvua kiinni.eka neuvola takana 2815g ja 49cm..

Vierailija
19/53 |
09.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Heippa taas kaikille!



Kiva kun olette kirjoitelleet kuulumisia. On tosi kiva lukea toisten vauva-arjesta. Onhan tämä hieman erilaista kun on kolmas lapsi verrattuna kun oli vain yksi. Nyt ei aika käy pitkäksi. Tarkoitan ihan tosissani. Muistan kun esikoisen kanssa oli välillä tosi tylsää ja nyt on kyllä vauvallakin katseltavaa ja kuunneltavaa kun nuo isommat pyörivät ympärillä ja jaksavat vauvaakin viihdyttää. Välillä on pakkotutitusta ja hieman liian kovia sitteri vauhteja, mutta muuten menee ihailtavan mukavasti!! Ihailen siis itseäni että arki kolmen alle viisivuotiaan kanssa on lähtenyt näin hyvin käyntiin ja iltaisinkin saan koko revohkan nukkumaan ihan yksin. Onnea siis tälle mammalle!!! Olen ylpeä itsestäni! :) Vaikka välillä itkettääkin ja tulee toivoton olo kun koko konkkaronkka huutaa yhteen ääneen (äiti mukaan lukien) Kertokaa teidän arjesta, joilla on useampi lapsi hyysättävänä. Miten menee??

Sitten se on tietty tylsää että isä ei ehdi samalla tavoin olemaan vauvan kanssa kuin aikaisemmin. Hänellä menee suurin osa aikaa noille isommille, tietty! Ja pitääkin,mutta olisihan se kivaa että vauvakin saisi enemmän isäaikaa.

Meillä vauva itkee tosi vähän. Kitisee iltaisin nyt vähän enemmän, mutta vähissä on tuokin. Illalla hän nukahtaa yöunille siinä 8-9 (eilen tosin vasta 10.30) Nukkuu suurimmaksi osaksi mun kainalossa, jolloin saan itse parhaat unet. Jonkun yön on viettänyt omassa sängyssään. Yöllä sitten pari syöttöä. Nyt ottanut vähän rasittavan tavan herätä aamulla viiden aikaan ja nukahtaisi vasta seitsemältä... Tänään tein niin että puoli viisi vaihdoin vaipan ja sitten vain paijasin hänet "väkisin" takaisin uneen. Onnistui onneksi. Vauvoilla on sellainen kohta tuossa nenän varressa ja otsassa että kun siitä kevyesti paijaa niin silmät menevät kiinni. Tämä auttoi uneen :) Kokeilkaapa. Eli silmien välistä nenään päin kun kevyesti paijaa sormella niin silmät sulkeutuu. Sitten onneksi herättiin vasta puoli ysi kun isommat tulivat pomppimaan ja huutelemaan vauvaa.

Siinä sitten aamu toimia ja kympin jälkeen ulos jolloin vauva menee nukkumaan. Nyt yritän useamman tunnin saada sitten nukkumaan ja iltapäivällä hereillä heti ja taas nukkumaan ja illalla olisi sitten syytä olla hereillä pari tuntia jotta uni maistuisi taas yöllä. Mutta kaik se on niin että näin pienillä ei oikein sitä rytmiä vielä ole. Esikoisella muistan että kolmikuisena oli sitten jo hyvä rytmi.

Ihanaa on että tämä vauva, poiketen sisaruksistaan, syö tuttia ja tissimaitoa pullosta. Pääsen kauppaan ja kävelylle ihan yksin!!! Jatkossa sitten voi pidentää poissaolojaan. Maitoa tulee mukavasti ja saan pakkaseenkin varamaitoja.

D vitskuja ei ole vielä aloitettu, mutta alan nyt antmaan yhtä ja kahta tippaa ja pidän tuon annostuksen jonkun aikaa.



Halit kaikille ja tulkaahan jo loputkin tänne!!!



-Calaway ja typykkä reilu 3 vkoa

Vierailija
20/53 |
09.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Heippa,

Lueskelin jo raskausaikana tuolla odottajien puolella teidän keskusteluja innokkaasti, vaan en saanut missään vaiheessa aikaiseksi kirjoittaa. Josko nyt sitten...



Meille syntyi 22.5. (40+1) ihana pieni poikavauva ja hyvin on lähtenyt arki kotona rullaamaan. Mulla on edellisestä liitosta kaksi vanhempaa lasta(7 ja 9 v.) ja sisarukset ovat olleet kovasti innoissaan veljestään. Isukki palasi jo töihin yhden isyyslomaviikon jälkeen ja nyt vietelläänkin päiviä kotona lasten kanssa, ihanaa on.



Poika nukkui ensimmäiset kaksi viikkoa oikeastaan yötä päivää. Nyt on ollut neljänä-viitenä iltana sitten ihan mahdottomia itkukohtauksia, eikä auta mikään :( Klo 22-24 on pikkunen huutanut ja nukahtanut sitten uupuneena yöunille, ne ei onneksi ainakaan vielä ole häiriintyneet. En ole alottanut vielä d-tippoja, kuten ei moni muukaan täällä, enkä kyllä aikonutkaan ennenkuin nuo sydäntäraastavat itkukohtaukset loppuvat...



No, koitanpa päästä jotenkin mukaan näihin keskusteluihinne ja kirjoitella omiakin ajatuksia aina välillä :) Ihana lukea teidän muiden samassa vaiheessa olevien mammojen tarinoita ja tuntoja.



Aurinkoa odotellessa...