Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Televisio - hidastaa puheenkehitystä
04.06.2009 |
Varo, televisio vie lapsilta sanoja
http://www.iltasanomat.fi/hyvaolo/terveys.asp?id=1693841
Pienen lapsen oleskelu television lähettyvillä saattaa hidastaa hänen puhekehitystään, tuore tutkimus paljastaa. Sen mukaan päällä oleva televisio ja sen houkutus vähentää vanhempien kanssa vietettyä aikaa, mikä voi johtaa kielitaidon kehityksen hidastumiseen.
Tutkimuksessa todettiin jokaisen tunnin, jonka televisio on päällä, vähentävän noin 770:ä lapsen aikuiselta kuulemaa sanaa. Televisio vähentää myös lapsen ääntelyn määrää sekä lapsen ja vanhemman välistä vuoropuhelua, Msnbc-verkkosivusto uutisoi.
Lapsen aivot kasvavat huomattavan paljon ensimmäisten elinvuosien aikana. Parin ensimmäisen vuoden aikana tapahtuu muun muassa kielitaidon omaksuminen, ja tästä syystä television katselua ennen toisia synttäreitä ei suositella.
Televisio vähentää vuorovaikutusta
Tutkimusta johtanut Washingtonin yliopiston lastentautien professori Dimitri Christakis seurasi 329 lasta, jotka olivat iältään kahdesta kuukaudesta neljään vuoteen. Lasten kuulemisia nauhoitettiin sattumanvaraisina päivinä joka kuukausi jopa kahden vuoden ajan.
Tutkijat laskivat aikuisten puhumien sanojen, lapsen ääntelyn sekä lapsen ja aikuisen välisen vuorovaikutuksen määrää. Vuorovaikutuksella tässä tapauksessa tarkoitetaan sellaista tilannetta, jossa lapsi äänteli ja vanhempi vastasi siihen viiden sekunnin kuluessa, Msnbc kirjoittaa.
Tutkijoiden mukaan nimenomaan vuorovaikutus on erityisasemassa lapsen aivojen kehityksessä. Tutkimuksessa televisio vähensi vuorovaikutuksen määrä lapsen ja aikuisen välillä.
Tutkimuksen perusteella voisikin todeta, että pientä lasta ei saisi unohtaa television ääreen, eikä television kannattaisi antaa turhaan olla päällä - edes taustalla.
Kommentit (35)
Tuntemistani alle kouluikäisistä lpuheterapiassa käyvistä lapsista 9 11:sta omistavat kohtuullisen paljon lasten DVD-levyjä, Muumi-läppäreitä ja muita äänilelulja, katsovat mielestäni paljon telkkaria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta tää on ihan maalaisjärkeä.
Taannoisessa keskustelussa "saako lapsesi katsoa salkkareita" joku vastasi, että heillä on koko ajan telkkari päällä ja lapset katsoo mitä katsoo.
Sääliksi käy. Mitä oppivat sieltä? Miten kehittyy niin puhe kuin toimiminen ihmisten kanssa?
Lapset ovat kielellisesti erittäin lahjakkaita, ja telkka meillä on päällä suunnilleen koko ajan. Muillakaan osa-alueilla ei ole ollut ongelmia.
Puheenkehitys on ollut pienestä asti nopeaa kaikilla viidellä.
olen aivan vakuuttunut siitä, että TV:n katselu liiaksi ei ole hyvä asia. Siksikin, että se passivoi. Myöskään jatkuva pieni taustahäly kuormittaa pieniä aivoja.
Silti taaperoni katsoo joka päivä pari lastenohjelmaa, koska laiska äiti haluaa hetken omaa aikaa. Tosin hänen kielellisissä taidoissaan ei ole mitään viivettä. En usko, että pieni määrä televisiota on haitaksi normaalisti kehittyvälle lapselle. Hatunnosto kuitenkin jokaiselle äidille, joka ei anna lapsensa katsoa televisiota parina ensimmäisenä elinvuotena.
Jokaisen kannattaa käyttää tässäkin järkeään: jotkut lapset osaavat itse rajoittaa katselua: kun katselu ei kiinnosta alkavat leikkiä tai ottavat muuten kontaktia aikuiseen. Toiset lapset taas jumittuvat.
Tyttäreni takia emme juuri pidä telkkua päällä. Hän jumittuu todella helposti (on autistisia piirteitä) ja saa lähes aina raivarin kun tv sammutetaan. Se passivoi myös häntä todella paljon. Puheessa on viivettä.
Poikiani tv taas ei passivoi yhtään ja voivat yhtäkkiä lopettaakin katselun.
Mutta silti en oikein ymmärrä miksi tv:n pitäisi olla päällä jatkuvasti. Se hälyhän on varmasti jossain määrin stressaavaa kuitenkin.
2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisaalta jotain riippuu myös lapsen henkilöstä. Meillä tyttö on ääneenlukemisen, loruttelun ja itseään vanhempien kavereiden myötä kehittynyt ihan huimaavaa vauhtia kielellisesti. Johtunee lähinnä siitä että on alueesta hyvin kiinnostunut - en oikein usko mihinkään "superlahjakkuus 2-vuotiaana" -intoiluun. Hän pystyy jo (alle 3-vuotiaana) sekoittelemaan tarinoihin kirjoista, televisiosta ja muista esityksistä / lauluista sanoja, ilmiaisuja ja juonenkäänteitä, ja kehittelemään uusia avaruuksia. En näe miten tuonikäinen enää voisi olla vielä verbaalisempi.
Kuitenkin hän on saanut lastenohjelmia katsella vuoden täytettyään, lähinnä aamuisin. Kirjat ja musa veivät nyt voiton telkkarista, kun toosa siirrettiin talossa paikkaan jossa arkioleskelu harvemmin tapahtuu. Ne tarinat eivät enää huvita niin paljon, kun niitä ei saa kommentoitua viereisessä huoneessa hääräävälle vanhemmalle. Ihan ok ja tervettä sekin, itse olen niin kirjoista innostunut että mielelläni näen niiden pääsevän niskan päälle.
aina ollut tätä mieltä. JA kerran kun esikoinen oli pieni yritin yhelle kaverille perustella miksi esikoinen (oli vauva silloin) ei ole sitterissä tv:n edessä, ko äiti vain väitti et se ois vauvalle hyväksi. Hällä oli myös vauva joka siis istui telkun ääressä todella paljon.:(
Nyt hänen yksi lapsista käy puheterapiassa ja pieni on sanavarasto melkein kaikilla lapsilla. Jokaisella lapsella tietysti on se oma telkku omassa huoneessa ja sitä saa katsoa sillon kun siltä tuntuu.
Kyllä tuon ny maalaisjärkikin sanoo ettei lapselle ole muutenkaan hyväksi katsoa paljon videoita ja tv:tä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisaalta jotain riippuu myös lapsen henkilöstä. Meillä tyttö on ääneenlukemisen, loruttelun ja itseään vanhempien kavereiden myötä kehittynyt ihan huimaavaa vauhtia kielellisesti. Johtunee lähinnä siitä että on alueesta hyvin kiinnostunut - en oikein usko mihinkään "superlahjakkuus 2-vuotiaana" -intoiluun. Hän pystyy jo (alle 3-vuotiaana) sekoittelemaan tarinoihin kirjoista, televisiosta ja muista esityksistä / lauluista sanoja, ilmiaisuja ja juonenkäänteitä, ja kehittelemään uusia avaruuksia. En näe miten tuonikäinen enää voisi olla vielä verbaalisempi. Kuitenkin hän on saanut lastenohjelmia katsella vuoden täytettyään, lähinnä aamuisin. Kirjat ja musa veivät nyt voiton telkkarista, kun toosa siirrettiin talossa paikkaan jossa arkioleskelu harvemmin tapahtuu. Ne tarinat eivät enää huvita niin paljon, kun niitä ei saa kommentoitua viereisessä huoneessa hääräävälle vanhemmalle. Ihan ok ja tervettä sekin, itse olen niin kirjoista innostunut että mielelläni näen niiden pääsevän niskan päälle.
Eivät kaikki televisiota katsovat lapset tietenkaa ole automaattisesti puheterapiassa asioivia, ei kukaan ole sellaista väittänytkään.
Mutta jos lapsen kotona ei ole totuttu kirjoja lukemaan ja keskustelemaan, lapsi on helppo lapsi, joka viihtyy siinä arjen toiminnassa sivussa omiaan puuhastellen ja aikuiset mielellään tekevät omia juttujaan ja viettävät mielellään sitä ihan omaa "laatuaikaansa" lapsen katsoessa telkkaria, niin lapselle puhuttavaa aktiivista puhetta saattaa lapsi saada yllättävän vähän. Ei lapsi opi puhumaan katsomalla lastenohjelmia, kuuntelemalla satu-CD:tä tai leikkimällä Muumi-läppärillä. Lapsi oppii puhetta ollessaan aktiivisessa vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa, kuullessaan hänelle puhuttavan.
...miten vanhempien netissä surffailu vaikuttaa lapsen puheen kehitykseen. Sekin vähentää vuorovaikutusta, you know.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...miten vanhempien netissä surffailu vaikuttaa lapsen puheen kehitykseen. Sekin vähentää vuorovaikutusta, you know.
Monet varmaan surffailevat ihan töistä käsin. Ite en surffaile juuri ollenkaan lasten ollessa kotona.
Jos tämä tutkimustulos perustellaan nimenomaan niin, että puheenkehitys viivästyy, koska lapsi ei kuule (niin paljon) vanhempien puhetta, niin eikö sitten mikä tahansa, mitä lapsi tekee ilman vanhempien vuorovaikutusta tee ihan saman?
Esimerkiksi se, että lapsi puuhailee lelujensa parissa yksinään tai selailee vaikka kirjoja yksinään, vanhemmat surffaa netissä ym.?
Toisin sanoen jokainen tunti, jolloin et koko ajan juttele lapsellesi, vähentää 770 lapsen aikuiselta kuulemaa sanaa? Riippumatta, mitä lapsi silloin tekee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eka lapsi on helppo pitää poissa TV:n maailmasta, mutta entäs toinen, kun se esikoinen kuitenkin vanhempana katsoo TV:tä? Onneksi meidän tapauksessa junioria ei juuri TV kiinnostakaan.
...miten vanhempien netissä surffailu vaikuttaa lapsen puheen kehitykseen. Sekin vähentää vuorovaikutusta, you know.
Monet varmaan surffailevat ihan töistä käsin. Ite en surffaile juuri ollenkaan lasten ollessa kotona.
Ja seuraavaksi vois mittiä, miten toi töissä netissä surffailu vaikuttaa sun palkkakehitykseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kenen kanssa on paljon oltu, kuka on saanut aitoa huomiota ja kuka vaan yksikseen on hengaillut siinä sivussa. Minusta on surullista kuultavaa, kun esim joku 4v poikaviikari ei puhu tai leiki päiväkodissa muuta kuin tietokone- tai pleikkapeleistä ja telkkariohjelmista. Ja puhun nyt tosiaan normaaleista terveistä lapsista.
Jos tämä tutkimustulos perustellaan nimenomaan niin, että puheenkehitys viivästyy, koska lapsi ei kuule (niin paljon) vanhempien puhetta, niin eikö sitten mikä tahansa, mitä lapsi tekee ilman vanhempien vuorovaikutusta tee ihan saman? Esimerkiksi se, että lapsi puuhailee lelujensa parissa yksinään tai selailee vaikka kirjoja yksinään, vanhemmat surffaa netissä ym.? Toisin sanoen jokainen tunti, jolloin et koko ajan juttele lapsellesi, vähentää 770 lapsen aikuiselta kuulemaa sanaa? Riippumatta, mitä lapsi silloin tekee?
lapselle paljon! Uskon kanssa balanssiin; telkaria saa katsoa, mutta sitä ei pidetä tavan vuoksi päällä. Puheen kehitys ollut tosi nopeaa, ja väitän että se, että vauvasta asti on riimitelty ja luettu auttaa paljon. Btw- lastenkirjoja saa huomenna halvalla Bulevardi 12 sisäpihalta, Metrossa oli WSOY:n ysmyn mainos. Ei jää lukeminen ainakaan rahasta kii :)
tuntuu olevan toisinpäin! Siis lapsi (nyt kohta 4v)on oppinut ihan hirveästi kaikkia lauseita ja sanontoja esim. muumeista! Joskus oikein naurattaa kun lapsi käyttää jotain muumimamman sanontaa juuri sopivassa paikassa!
Mutta tosiaan, mikä sitten on paljon telkkarin tuijotusta? Meillä tyttö katsoo mielellään ohjelmia mutta aika nopeasti alkaa hääräämään jotain muuta. Joskus jopa sammuttaa telkkarin kun on saanut tarpeekseen. Eli enpä ole huolissani lapseni telkkarin katsomisesta.
nro 16 kanssa!
Sen kyllä tosiaankin huomaa lapsesta kenelle on puhuttu, luettu ja kenen kanssa on seurusteltu.
Lapsi tarvitsee tietysti sitä omaakin rauhaa ja vapaata leikkiä, eikä aikuisen jatkuvasti tarvi siinä tyrkyllä olla ja yrittää mahdottomia. Mutta tarvitsee myös aitoa kiinnostusta vanhemmiltaan. Sisarusten kanssakin oppii ja kehittyy. Ja jos vanhemmat malttais pitää tv:n, radion, tietsikan välillä kiinni niin hyvää se lapselle vain tekis!
...miten vanhempien netissä surffailu vaikuttaa lapsen puheen kehitykseen. Sekin vähentää vuorovaikutusta, you know.
Monet varmaan surffailevat ihan töistä käsin. Ite en surffaile juuri ollenkaan lasten ollessa kotona.
Ja seuraavaksi vois mittiä, miten toi töissä netissä surffailu vaikuttaa sun palkkakehitykseen?
No onneksi ei vaikuta yhtään mitenkään kun olen yrittäjä:). Eikä tämä surffailu sinänsä edes töitä häiritse, kunhan ei täällä jatkuvasti roiku.
voi hakea kirjoja ilmatteeksi niin paljon kun jaksaa kantaa.:) ETtei se rahasta ole kiinni.
Meillä kaikki lapset tykkää kirjoista (5 lasta). Luettu on aina paljon (joka päivä) ja tullaan lukemaankin. Kirjat on hyviä!!
Alue: Aihe vapaa
Siksipä meillä ei enää juuri katsotakaan telkkua iltaisin. Ei ainakaan kesällä! Tv muutenkin vähentää yhdessäolon aikaa...