Miksi tohon"minusta tuli toinen nainen" .ketjuun ei pääse?

mä oon sen ketjun ap ja haluisin ihan kipeesti jatkaa juttua, on tosi huono olla ja ei ketään kelle puhua,



siihen pääsee vaan tuosta toisesta ketjusta olevan linkin kautta, missä kyselen ketjuni perään, mutta ei siihen voi vastata enää,



tuntuu että koko maailma on mua vastaan, ei edes tänne pääse avautumaan :(

Ja ap:lle: miksi haluat miestä joka ei halua sinua enemmän kuin mitään muuta tässä maailmassa?

Ihan sama, tietäköön koko maailma miten mua sattuu.



ap

se on parasta mitä voi olla mulle, meillä on ollut ihana suhde ja mä oon sen pilannut ja nyt haluaisin saada asiat korjattua, vaikka alkaa kyllä näyttää siltä että olen hänet menettänyt eikä hän vaan pysty sitä mulle sanomaan,



voi ollakin etten enää jaksa pyytää häntä takasin, tulee jos tulee, mä en vaan ekstä tätä tuskaa just nyt,



ja eilenkin kun oltiin yhdessä, sanoi mies että rakastaa mua ja me ollaan kyllä yhdessä yhä, nyt vaan otetaan etäisyyttä että saadaan välimme kuntoon,



mutta miten ne muka paranee jos hän viettää kaiken vapaa-aikansa ja yönsä toisen naisen kanssa, ei mitenkään,



sanoinkin hänelle että ei hän siitä uudesta suhteesta mun takia tule ulos kävelemään, kun meillä on kuitenkin paljon ongelmia ja riitoja ollut, ja heillä vasta tuore ihana suhde, tottakai se toinen on parempi nyt kuin minä ikinä,



mä oon tän jutun hävinnyt, tiedän kyllä mutta sattuu myöntää.



Kävimme me tänään lounaalla, en tosin ole varma onko meis ollut edes töissä koska menimme niin ihmeelliseen aikaan, sanoi kyllä että joutui vaan siirtämään ruokista, mutta en mä usko sitä, sen verran kiusaantunut oli ja ei ollut vastannut mulle koko normaalin ruokatunnin aikana puheluihin, jätti minut odottelemaan tunniksi ravintolan kulmille, ja mä hölmö seisoin siellä ja odotin että hän saapui,



ei varmaan olisi edes tullut mutta tein itsestäni niin hölmön kun odotin vaan että hän säälistä tuli,



no ei tosin vienyt mua sinne ravintolaan, vaan autolla läheiseen pienempään kaupunkiin ja autossa syötiin noutoruokaa,



minkä hän laittoi minut maksamaan, ei kuulemma ollut pikkurahaa mukana, no tilannehan on se että mä oon opintotuella ja hänellä on todella hyvät tulot, että ihan kiva, ja niistä rahoista maksoin mitä hän minulle ennen lähtöään jätti tälle kuulle :(



Miten mä oon näin helvetin tyhmä typerä itseni alentava idiootti :(



Oli meillä ihan kivaa kuitenkin, ei riidelty eikä viitattu sanallakaan miehen uuteen suhteeseen, hän jopa paluumatkalla otti mua kädestä kiinni ja silitteli sormiani koko matkan,



kysyi syötyämme että miksi mä oikeastaan haluan olla hänen kanssaan vielä, kerroin syyt kuinka hän on hyvä mulle, perustelin, hän vaan hymyili ja kysyin eikö hän haluaisi että olisin vielä tässä, hän sanoi että haluaa ja on hyvä että tykkään yhä hänestä,



ei kyllä sanonut minulle mitään kaunista takaisin, tosin useampaan otteeseen jutteli seksistä ja muutaman kerran kosketti mun rintoja ja tarttui takapuoleeni, mä alan nyt fiilistelemään että hän haluaa multa enää seksiä, ja sitäkin vain tietynlaista,



meillä on nimittäin muutamia sellaisia sanoisinkon hyvin erikoisialeikkejä, joita en usko sen toisen naisen ihan äkkiä haluavan edes kuulla :D,



joten hän varmana haluaa saada edelleen sitä minulta, niinkuin viime yönäkin, mä en olis halunnu seksiä viime yönä vaan olla vaan sylissä ja tuntea että mä kelpaan ja että hän rakastaa, sanoin sen hänelle mutta jotenkin mä vaan ajauduin siihen älyttömään leikkiin taas, inhotti ja itketti kun miehen iho tuoksui sille toiselle naiselle, seksin jälkeen kävin suihkussa, mies oli pukenut ylleen ja sanoi että häntä väsyttää, joutuu pyytämään mua lähtemään asunnolleni, ja tilasi mulle taksin, jonka maksoin omista vähistä rahoistani :/



toissa yönä en suostunut seksiin vaan olin vaan sylissä, silloin mies kimposi jossain vaiheessa pois sängystä ja sanoi että ok, hän ei ala kerjäämään ja kiskoi vaatteet ylleen ja vei mut kotiini.



Sekavaa ja sairasta ja ei hyvä mulle, mutta mä vaan kaipaan sitä niin paljon :(

et ole miehelle mitään muuta kuin egon pönkitystä ja reikä patjassa.. kivahan se on kuulla kun joku vinkuu perään ja jumaloi..

tajuan kyllä mitä mun tulee tehdä, ei vaan ole voimaa siihen, nytkin on puhelin koko ajan tuossa vieressä että jos hän vaikka jossain välissä laittaisi minulle jonkin viestin tai jopa soittaisi, tosi nei hän soita kun on jo sen uuden naisensa luona, mutta ehkä laittaa jonkun viestin salaa...Minulle, omalle naiselleen :(



Ok, mä oon tyhmä, ihan selvästi hän on minut jättänyt, en vaan osaa enkä halua päästää irti, liian tuore tapaus ja liian ihana suhde takana meillä, vaikeeta on ja itsekunnioitus näköjään nollissa :(



Kun hän tuli sen toisen luota ekan kerran niin että mä olin saanut tietää suhteesta, olin ottanut häneltä saamani korut pois, miehellä oli yhä korunsa ja suuttui minulle että olin ottanut omani pois, eilen viimeksi sanoi siitä että miksen ole laittanut niitä takaisin, että loukkaa kun hän on ikävöinyt mua ja mä oon hukannut koruni sillä aikaa :/



Ja mua surettaa että hän ei enää välitä, vaikka sanookin välittävänsä



ap

mistä saan voimaa olla ilman häntä?



Pitäisikö mun sanoa hänelle että mua loukkaa, kun tähän asti olen vaan hymyillyt 90% ajasta ja yrittänyt olla kiva ja mukava ettei mies hermostu minuun, mutta nää illat ja yöt on kauheita kun tiedän että hän on toisen vieressä ja mä yksin, mua sattuu niin saatanasti oikeesti, en vaan kestä tätä kipua :(



Mulla ei ole ketään kelle puhua, vain mieheni ,ja nyt kaduttaa sekin että ennenkuin tiesin uudesta naisesta, ja soviittiin vaan pitävämme vähän omaa tilaa, kerroin hänelle tunteistani ja miten mua pelottaa että hän löytää uuden, vannoi ettei ole ottamassa ketään, tosin sanoo edelleen ettei hän ole suhteessa uuden kanssa, kunhan viettää aikaa,



mutta nyt on kertonut sille uudelle minusta ja miten heidän täytyy pitää matalaa profiilia kun mä oon niin rikki, ja viimeisimmäksi mä kaipaan sääliä siltä uudelta,



tää tilanne on niin kamala, ehkä jos se uusi ei tietäisi kuinka helvetin rikki mä oon, olisi helpompi pää pystyssä edes teeskennellä olevansa yhä elossa, mutta mä oon ihan kuollut, onneksi ei ole töitä eikä luentojakan enää mille olisi pakko raahautua, en ole poistunut asunnostani muutamaan viikkoon muuta kuin miehen kanssa jos hän on armosta minut tullut mukaansa hakemaan.



Voi helvetti, miten mä jouduin tähän 'tilanteeseen ja miten mä pääsen pois tästä?



ap

Kaipaisin jos joku osais neuvoa mua ihan konkreettisesti kuinka tästä voi nousta



ap

Menneisyyten et voi vaikuttaa, tulevaisuuteen voit. Katso siis eteenpäin!

toivottavasti tulet järkiisi ja jätät moisen ääliön. Miksi kukaan itseään arvostava nainen suostuisi olemaan miehelle numero kakkonen?

mutta kun tää hetki on nyt ja mä hajoan, mun sydän on ihan palasina ja sattuu ja toivoisin olevani kuollut, en siis itsemurhaa suunnittele, mutta en panisi pahakseni vaikken enää elossa olisikaan, mulla ei todellakaan ole mitään mihin tarttua, ei mitään syytä tehdä mitään, mikään ei huvita enkä halua tavatakaan ketään esim sukulaisia,



mies on luvannut minulle seuraavan viikonlopun, että ei mene mihinkään vaan on kanssani, ainakin lauantai on sovittu että emnnään jouluostoksille ja iltavietetään mun tai hänen luonaan, syödään herkkuja ja katsotaan joku leffa,



tosin hän on luvannut muutaman aiemmankin kerran saman, ja mennyt aina sen naisen luo eikä vastaa puhelimeen, sitten töistä taas soittaa ja hakee mut arki-iltana luokseen ja haluaa sitä erikoisen ihanaa seksiä,



pelkään että tämä viikonloppu menee saman kaavan mukaan, yritän nyt olla ottamatta häneen yhteyttä ennen sitä, enkä toivottavasti sorru lauantainakaan ottamaan yhteyttä, hän tietää että mä odotan ja jos tekee taas oharin niin toivottavasti edes ajattelee hetken miten mua loukkaa,



jouluna hän sanoi että voisi yöllä hakea mut luoskeen, saamaan erikoislahjan,

ennen sain häneltä ihania pieniä söpöjä rakkauden osoituksia, nyt en ole saanut mitään enää, lupaa aina tuoda jotain mutta sitten sanoo että saat myöhemmin, odota vaan kulta jne,



helvetin helvetti jos se nyt tekee viikonloppuoharin ja on sitten kuitenkin taas hulluna himosta (omien sanojensa mukaan) ja hakee put seksille, toivoisin että olisin luja enkä menisi,



mutta kyllä mä tiedän että menen jos hän vaan soittaa :(



Eilen sanoin että olisi helpompi mulle jos hän vaan päästäisi mut, sanoisi ettei enää halua olla mun kanssa, mutta hän sanoi että lopeta nuo puheet, hän rakstaa mua ja me ollaan kyllä yhdessä, ei vaan nyt halua mua ns kokonaan, ei luokseen yöksi tms, mutta ehkä vaikka muutaman vuoden (!!!) päästä voisi kuvitellakin jos tilanne on parempi,



ja sattuu kun me ollaan puhuttu meidän vauvasta vielä syksyllä, ja n kk sitten mies sanoikin että haluaa ehkä tapailla jota kuta, vannoi tosin ettei ole ketään eikä oiekasti ottaisi ketään, mutta jos ottaisi niin haluaisi vauvan tämän kanssa,



ja nyt hänellä on nainen ja pelkänä että kohta heille tekee vauva tuloaan, sitä mä en todellakaan kestäisi



ap

kaikki vuodet mitä olen hänet tuntenut ja mitä niistä ollaan seurusteltu, hän on ollut ihana ja kiltti ja ei koskaan ole tehnyt mitään pahaa mulle,



olenko mä ollut vaan niin kamala että olen muuttanut hänet tuollaiseksi? :(



Hän sanoi minulle jo muutama kuukausi sitten että mä voisin vaikka alkaa vihaamaan häntä, että eikö hän ole niin huono mies mulle,



nyt jälkeenpäin ajattelen että yrittikö vihjailla jo silloin, ja käyttäytyykö nyt noin, että se olisin minä joka jättää, että mun ois helpompi kun voisin vihata enkä kaivata surullisena?



Miksen mä osaa vihata, vaika ihan kamalan tempun hän tekikin, ja tekee juuri nyt parhaillaan kun makaa siellä toisen sylissä...



ap

Onko heillä lapsia ennestään?

tosin ei mitään sen suurempia rakkauden ja kaipuun sanoja, ihan vaan moi :)



En mä tiedä, kai se säälii mua, ei se olis toisen kanssa ja sitten vielä vaikka molemmat tietää että molemmat tietää, silti leikitään ku ei tiedettäis,



mies puhui tuossa eilenkin ihan että missä oli ollut ja kenen kanssa, vaikka molemmat TIESI eettä missä oli oikeasti ja kenen kanssa :(



ap

mene vaikka kävelylle ja heitä kännykkä kaukolämpökaivoon, jos ei muu auta.

tosin ei olla naimisissa, mutta siis seurustellaan, tai kai nyt sitten menneessä muodossa,



miehelläni paljastui toinen nainen, meillä on mennyt muutaman vuoden huonosti aika pahastikin,



me kuitenkin puhuimme vauvasta, yhteisestä tietysti,



no nyt mies väläytti että mun kanssa ei voi elää normaalia elämää ja haluaa sen sitten jonkun muun kanssa, ja vauvankin...



ap

tosin ei olla naimisissa, mutta siis seurustellaan, tai kai nyt sitten menneessä muodossa,

miehelläni paljastui toinen nainen, meillä on mennyt muutaman vuoden huonosti aika pahastikin,

me kuitenkin puhuimme vauvasta, yhteisestä tietysti,

no nyt mies väläytti että mun kanssa ei voi elää normaalia elämää ja haluaa sen sitten jonkun muun kanssa, ja vauvankin...

ap

Minä kirjoittelin sinne toiseen ketjuun, tosin en voinut sitä loppuun lukea, kun ei avaudu.

Olen se, joka kyseli että oletko varma että rakastat, vai mistä on kyse.



Tuli mieleeni tuossa, että jos voisit alkaa kylmäksi miestä kohtaan niin luultavasti hän juoksisi pian takaisin luoksesi. Ottaisitkin itse sen pallon haltuun, sanoisit vaikka että ei viikonloppu sovi kun sulla on menoa. Vaikeaahan se on, mutta voisi kannattaa.. =)

Hän ei todellakaan välitä susta paskanvertaa. Tiedän että kuulostaa tylyltä, mutta noin se vaan on!! Itse olen ollut ihan (tai ainakin lähes) vastaavassa tilanteessa ja hiton pitkään jaksoin iloita jostain harvoista näkemisistä ja siitä että tuli tekstari silloin kun sattui tulemaan! Ite kuvittelin että juu, kyllä tämä tästä selviää ja koitin leikkiä vaikeasti tavoiteltavaa ja muuta ja tokihan se aina hetkeksi tehosi. Alkoi tulemaan viestejä ja nähtiinkin sitten taas useammin, kunnes taas paluu siihen kylmyyteen.

Jossain vaiheessa sain tarpeekseni ja lopetin koko suhteen. Pitkään mies jaksoi viestitellä perään, jopa vuosi-pari sen jälkeen kun olin jo tavannut toisen. Nyt olen onnellisesti naimisissa yhden lapsen äiti ja toinen tulossa. Tuota tyyppiä en kaipaa yhtään!! Vieläkin ihmettelen mikä mun pääni laittoi niin sekaisin että annoin kohdella itseäni noin?? Minulla oli kipeähkö ero takana joten ehkä sillä oli osansa siihen, että niin sairaalla tavala roikuin tuossa tyypissä Vaikea sanoa. Mutta sulle ap toivotan tosi paljon jaksamisia ja voimaa repiä itsesi irti tuosta tyypistä!!! Jos ei muu auta niin hae vaikka apua terapiasta!! Ei tuo suhde tule koskaan toimimaan ja mitä kauemmin siinä roikut sen pahemmin hajoat. Jossain vaiheessa aika kumminkin parantaa ne haavat. Ja sun ei ole yhtään pahempi olo ilman tuota miestä kuin tässä tilanteessakaan. Ainoa ero on siinä että toipumaan pääset vasta kun lopetat tuon suhteen kokonaan.



Tsemppiä!!!

neuvoisin, että tahdonlujuutta! Katkaise välit ja / tai yritä kaikin voimin olla ottamatta yhteyttä tai vastaamatta hänen yhteydenottoihin.



Minulla oli yksi hyvä ystävä, jonka kanssa sovimme että soitan hänelle aina ja heti, kun tuntuu siltä, että mun on pakko olla häneen yhteydessä. Hän tsemppasi mua ja auttoi heikkojen hetkien yli.



Sen lisäksi otin uuden harrastuksen, tanssimisen, jonka parissa menee useampana iltana viikossa. Sitä kautta tuli pienoinen ihastuskin, millä toki oli osansa paranemisprosessissa. Uusiin ihmisiin tutustuminen ylipäätään sai ajatukset pois hänestä, vaikka aluksi leikinkin mielikuvitusleikkejä tyyliin että olisimme yhdessä harrastamassa tanssia jne. Tanssi oli siinä mielessä hyvä harrastus, että siellä on helpompi tutustua uusiin ihmisiin, ihmiset ovat avoimia tutustumiseelle. Ja iloisia.



Hän puolestaan ei ottanut minuun loppujen lopuksi yhteyttä juuri ollenkaan sen jälkeen kun lopetin omat yhteydenotot. Välillä hän oli jopa loukkaantunut, että olen hänet "unohtanut". Just joo, mitäs hänen hiljaisuutensa sitten kertoo? Silloin juteltiin ja sanoin vielä tykkääväni ja välittäväni. Samoin hän. Mutta sen jälkeen sama meno jatkui: mä olin se aktiivinen, häntä ei kiinnostanut. Sitten tein lopullisen päätökseni. Eipä ole hänestä enää kuulunut. Aluksi satutti tajuta, ettei hän välitä, mutta nyt olen jo yli.