Onko kokemuksia terriereistä lapsiperheessä?
Kommentit (15)
JA niin kuin joku edellä kirjoitti Parsonista ei meilläkään vauhtia puutu. Lapset ovat jo maailmalla, joten ei tiedä miten lasten kanssa tulisivat juttuun. Tosin en näe yhtään syytä miksi eivät.
Mutta menoa riittää ja vauhdikkaita tapahtumia - juuri meille passeli koira.
lasten kanssa voisi tulla. Kun ottaa koiran, pitää ottaa selvää siitä, miten se koulutetaan yhteiskuntakelpoiseksi. Samoin lapsia pitää opastaa, miten koiraa käsitellään. Mulla on ollut 1 aito skotlanninterrieri ja 2 sekoitusta (irlanninterrieri-lassie sekä airedale-pystykorva) sekä tällä hetkellä saksanpaimenkoiria 5, eikä koskaan ole mun koirista yksikään purrut ketään ja lasten kanssa ovat tulleet mainiosti toimeen. Terrierit on olleet vaikeampia kouluttaa kuin sakut, mutta kaikkiin on kuri ja järjestys saatu. Pureminen on johtajuuden puutetta ja silloin voi katsoa peiliin itseään, jos koiralta komento puuttuu.
Koira kun koira, ne pitää kouluttaa.
Kolmen pureman jälkeen koira jouduttiin luovuttamaan pois.
ja molemmat tulevat lasten kanssa erinomaisesti toimeen. Toinen suorastaan palvoo lapsia ja he saisivat tehdä varmasti mitä vaan, eikä koira tekisi heille mitään (eivät tietenkää saa tehdä!). Toinen on vähän herkempi, mutta häipyy paikalta jos ei halua tulla esim. lasten silittelemäksi. Ikinä ei ole ollut mitään ongelmia.
on ihan paras lapsiperheessä, mutta joku ehti ensin. Aussihan ei ole perinteinen terrieri siinä mielessä, että se ei ole metsästävä koira, rottakoira, kettukoira tms., mihin monia terriereitä on käytetty. Aussi on paimenkoira eli sitä on käytetty Australiassa lammaspaimenena ja siksi se omaa lapsiperheeseen sopivan paimennusvietin.
Staffordshirenbullterrieri siis. Ihmisrakkaampaa koiraa saa etsiä :)
Mutta oli rotu kuin rotu, saa siitä huonon jos ei kouluta.
Meillä kävi kyllä ihan mr. Pelkonenkin, vaan ei auttanut. Ihmisiä on erilaisia, niin koiriakin. Kavereilla on samanlainen koira eikä koskaan mitään ongelmaa.
AP
Meille otettiin terrieri kun olin pieni. Puri minua kolme kertaa viikon sisällä, sitten se vietiin takaisin...
että pelkään edelleen koiria. Tuon terrierin lisäksi mun kimppuun hyökkäs talon kulman takaa kerran susikoira yllättäen.
En halua olla missään tekemisissä koirien kanssa!
Kaikki on mennyt alusta asti hienosti!!!!
Koira on ollut meillä pienestä pennusta ja nyt kaksi vuotta vanha. Oli sitten omia tai vieraita lapsia, aikuisia tai toisia eläimiä niin koskaan ei ole ongelmia!! Suosittelen!!!!!!
Terrierin pennut ovat yleensä varsinaisia krokotiilejä pentuna. Näykkivät, roikuvat housun punteissa ja jne.
Oman kokemuksen mukaan parhaiten lapisperheeseen sopii terriereistä australianterrieri, westie, cairnterrieri, vehnäterrieri(jenkkilinjainen), staffi, dandiedinmontinterrieri.
Meillä on tällä hetkellä staffi ja se kyllä oli pentuna tosi raju leikeissään ja ei osaa varoa pieniä lapsia eli en suosittele staffia tai amstaffia perheeseen jossa alle 4v lapsia.
kun minä ja siskoni olimme lapsia. Se oli meidän paras kaveri. Ei mitään ongelmia. Koira pitää vain osata kouluttaa.
Ja mulla on siitä vaan hyviä muistoja, edelleen sillä on erityinen paikka mun sydämessä ja muistoissa.
Cavalier kingcharlesinspanielin ihmisrakkaampaa koiraa saa hakea mutta airedalenterrieri puri yhtä meidän koiraa.... Ja omistaja vaan v*ttuili meille ja meidän koirille....
Aivan ihana neiti. Kun oli pieni toki puri reikiä lasten vaatteisiin, (lapset tuolloin neljä ja kuusi) ei voinut vastustaa kiusausta kun lapset juoksivat ohi / karkuun : ). Neiti on mahtavaa seuraa, lenkkikaveri, harrastuskaveri, leikkii lasten kanssa pihalla yms.
Aikuisenakaan ei ole ollut neidistä muuta kuin iloa. On jopa oppinut pysymään pihalla, jossa ei ole vielä aitataimet kasvaneet. Jäniksen perään lähtee, mutta pysähtyy kun käskyttää oma piha. Ihanan energinen ilopilleri!