Sinä joka olit teininä laiha, minkä ikäisenä lihoit?

Se oli siinä 32 vuotiaana. En syönyt grillliruokaa enkä ihmeemmmin makeitakaan. Nyt 42v ja 25 kiloa ylimääräistä, jotka eivät ain halua lähteä pois.

Kiloja alkoi kertyä vauhdikkaasti n. 55- vuotiaana. Teininä ja nuorena aikuisena olin langanlaiha, mutta yli kolmikymppisenä jouduin pariin otteeseen laihduttamaan karppaamalla. Kilot tulivat takaisin. Nyt, 70- vuotisana olen naurettavan omenavartaloinen. Tämän ikäisten ei lääkärin mukaan pidä laihduttaa ellei painoindeksi ole yli 30. Eli odota vaihdevuosia ja ole onnellinen.

Nelikymppisenä. Raskausajankin selvisin. Nelikymppisenä alkoi kiloja kertymään pikkuhiljaa, 3-4 kilon vuosivauhtia.

Mä olin aina ihan superhoikka, söin aivan mitä vain. Kilot on alkaneet kertyä nyt neljänkympin ja parin lapsen jälkeen. Edelleenkään en kyllä paina kuin 58 kg, mutta se on eniten, mitä olen koskaan painanut, raskaudet mukaan lukien. Joten lasken lihomiseksi ja ihmettelen tässä nyt, että miten se pysäytetään.

26 v raskauden aikana ja jälkeen. Mutta ihan ok tilanne vielä ja paino varmasti putoaisi jos urheilisin saman verran kuin ennen mutta aika menee muihin asioihin ja oma aika on vähentynyt. Priorisointia se vaatii..

10 vuotta vanha ketju, mutta vastaampa silti. Olen 170 cm pitkä ja teininä painoin noin 45 kiloa, alipainoinen siis. Söin kyllä normaalisti, jopa paljon. Parikymppisenä painoin noin 52-55 kiloa. Ennen raskautta kolmikymppisenä 58 kiloa. Sain lapsen 33 vuotiaana ja painoin sen jälkee 64 kiloa. Nyt 43-vuotiaana painan 68 kiloa.  Normaalipainossa siis edelleen, paino pysynyt saman noin 5 vuotta. Kroppa sutjakka.

 

Se mihin paino on eniten mennyt on rinnat. Teininä rintoja ei ollut ollenkaan. Parikymppisenä 70A. Lasta ennen 70B. Lapsen jälkeen 70D ja nykyään 75D. 

Olin teininä laiha, ja olen sitä edelleenkin (53 v). Mitään erityistä en ole tehnyt hoikkana pysyäkseni, jotenkin se on aina ollut luonnollinen olotila. Rasva ja sokeri eivät oikein ole koskaan maistuneet.

Lihoin kolmekymppisenä kun ajoin viisi vuotta taksia. Istut 12 tuntia päivässä, ja nukut loput. Sitä ennen olin ihan riuku.

Mahdun edelleen samoihin vaatteisiin kuin 18-vuotiaana.

N38

Paino nousi laihasta (52kg) normaalipainoon (63kg)  38v:nä ja lääkityksen vuoksi 5kg yli 58 v:nä

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 20:27"]

[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 19:44"]Itse olen siis 24 ja käytän edelleen samoja farkkuja kuin 8-luokalla ja saan kuulla jatkuvaa kuittailua ihmisiltä, siksi odotankin milloin tämä lihominen tapahtuu ja kuittailu loppuu :) ap [/quote] Hah - kyllä se sulle vielä käy. Siis jos on käydäkseen, eihän ton ikäisellä vielä näkyiskään

[/quote]

Miksi kävisi? On paljon ihmisiä jotka pysyvät hoikkina/normaalipainoisina läpi elämän kituuttamatta dieeteillä.

t 29 (4.n äiti)

Ei tarvitse ohittaa tuota määritelmää. Mä olen esimerkiksi lihonut aikuisiälläni 10-15kg, mutta menen edelleen "hoikka" ja todellakin normaalipainoinen kategorioihin. Mutta olin nuorena ihan superhoikka ja pystyin syömään ihan mitä vain. Nyt päälle nelikymppisenä syön paljon kevyemmin ja terveellisemmin ja kiloja on silti kertynyt. En toki dieettaa enkä kidu, ja olen tosiaan normaalipainoinen (BMI taitaa olla 21). Mutta onhan tässä eroa entiseen, ei sitä ole kieltäminen.

Vierailija kirjoitti:

Mä olin laiha 14 ja 15-vuotiaana, mutta 16 vuotiaana tuli noin 3-5 kg ja sitten ikävuosina 17-19 tuli siihen vielä 15 kg lisää.. Tällöin painoni sitten n. 70-75 kg. Siinä pysytellyt koko aikuisiän.

Tuohan kertoo vain siitä, ettet ole vähentänyt syömistä pituuskasvun loputtua eli olet ollut hoikka vain pituuskasvun takia. Jos olisit havahtunut syömisen vähentämiseen aikaisemmin, olisit voinut jäädä hoikaksi.

23-vuotiaana aloin lihomaan normaalipainoiseksi. 27-vuotiaana alkoi olla ylimääräistä.

Yhdessä vaiheessa laihduin vuodessa takaisin niin, että mahtui 17-vuotiaan vaatteet päälle.

Nyt olen kuitenkin ylipainoinen, kaikki on johtunut liiasta herkkujen syömisestä ja kokiksen päivittäisestä juomisesta.

Vierailija kirjoitti:

Mä olin aina ihan superhoikka, söin aivan mitä vain. Kilot on alkaneet kertyä nyt neljänkympin ja parin lapsen jälkeen. Edelleenkään en kyllä paina kuin 58 kg, mutta se on eniten, mitä olen koskaan painanut, raskaudet mukaan lukien. Joten lasken lihomiseksi ja ihmettelen tässä nyt, että miten se pysäytetään.

Mulla aika sama, olin ihan alipainon ja normaalipainon rajalla koko aikuisikäni, kunnes n. 35-vuotiaana toisen lapsen syntymän jälkeen aloin vähitellen lihoa. Meni vajaat. kymmenisen vuotta ennen kuin edes kunnolla tajusin asiaa, bmi oli siihen mennessä n. 22,5. Laihduttaa en ole koskaan viitsinyt, mutta siitä lähtien olen satsannut liikuntaan vähän enemmän ja nyt olen saanut vatsakummun ja jenkkakahvat taas lähes kokonaan pois.

Vaikeinta tuossa lihomisessa oli se, että se tapahtui niin vaivihkaa, että siihen uuteen kropan muotoon tottui ihan ongelmitta. Havahduin asiaan vasta sitten, kun paikat alkoivat oikeasti tursua a roikkua. 

Asenteeni lihomista kohtaan on siis ollut vastaava, eli se että keskityn taistelemaan sitä vastaan todella pitkällä tähtäimellä. Kilo pois puolessa vuodessa riittää mulle hyvin,  ja suunnilleen sitä tahtia olen tässä varmaan mennytkin. 

Lihoin ekan lapsen syntymän jälkeen (siis jälkeen, synnäriltä lähdin ihan saman kokoisena kuin olin ennen raskautta) 31 v ikäisenä Sit laihduin jopa hoikemmaksi kuin teininä, mutta siinä 45v ikäisenä tää alkoi, nyt on ikää 54v ja sellainen 10kg liikaa, ehkä 15.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olin aina ihan superhoikka, söin aivan mitä vain. Kilot on alkaneet kertyä nyt neljänkympin ja parin lapsen jälkeen. Edelleenkään en kyllä paina kuin 58 kg, mutta se on eniten, mitä olen koskaan painanut, raskaudet mukaan lukien. Joten lasken lihomiseksi ja ihmettelen tässä nyt, että miten se pysäytetään.

Mulla aika sama, olin ihan alipainon ja normaalipainon rajalla koko aikuisikäni, kunnes n. 35-vuotiaana toisen lapsen syntymän jälkeen aloin vähitellen lihoa. Meni vajaat. kymmenisen vuotta ennen kuin edes kunnolla tajusin asiaa, bmi oli siihen mennessä n. 22,5. Laihduttaa en ole koskaan viitsinyt, mutta siitä lähtien olen satsannut liikuntaan vähän enemmän ja nyt olen saanut vatsakummun ja jenkkakahvat taas lähes kokonaan pois.

Vaikeinta tuossa lihomisessa oli se, että se tapahtui niin vaivihkaa, että siihen uuteen kropan muotoon tottui ihan ongelmitta. Havahduin

Joo, ei munkaan BMI edelleenkään ole kovin kummoinen, mutta itse huomaan eron. Enkä mahdu kaikkiin vanhoihin vaatteisiin. Olin nuorena tosi laiha, ihan reippaasti alipainoinen, niin vaikka tässä on lihonut, niin ei se muille ehkä niin pistä silmään. En minäkään aktiivisesti aio laihduttaa, mutta en halua jatkaa painon kerryttämistä. Huomaan, että aika heikko on oma tietämys painonhallinnasta, kun sitä ei ole kerta kaikkiaan tarvinnut koskaan miettiä. 

Minulla on vieläkin kaapissa mekko, jota pidin ysiluokan päättäjäisissä melkein 20 vuotta sitten, ja mahdun siihen.

Kolmenkympin hujakoilla painoa hiipi hieman lisää, ja olen siitä asti painanut 2-4 kg enemmän mitä teininä/parikymppisenä, ja hoikka/hoikahko olen edelleen. Kai sitä sitten pikkuhiljaa alkaa tulla lisää, kunhan normaalipainossa pysyisi koko ikänsä.

Nelikymppisenä alkoi vararengasta kertyä.

Painoa alkoi tulla vähän 30+, enemmän 35+ ja vielä enemmän 40+. Toki myös hormoneilla ollut vaikutusta asiaan (pillerit).

Kannattaa muistaa, että on myös ihmisiä, jotka hoikistuvat teini-iän jälkeen ja ovat langanlaihoja 20-40-vuotiaana. Raskauden aikana ja jälkeen voi mahaan tulla ylimääräistä ihoa tai vatsan muoto muuttua pömpöksi,  vaikka ylimääräistä painoa ei olisi.