"Ponnistaminen tuntuu siltä, kuin perseestä työntyisi vesimeloni" - ONKO NÄIN?

jos on puudutus niin ei välttämättä tunnu, tai jos repeää tai leikataan väliliha, niin se voi helpottaa venymisen tunnetta.



Itselläni kyllä' tuntui kuin sieltä olisi ollut vesimeloni tulossa, ei leikattu völilihaa eikä revennyt.. Venähti kyllä.

Molemmat lapset ovat sujahtaneet ulos kuin saippuapalat, vaikka toinen oli syntyessään 4-kiloinen ja virhetarjonnassa. Avautuminen sattuu, ponnistaminen ei.

Kuin jättimäistä p***aa vääntäisi. ;)

koska vauva ei tule PERSEESTÄ van emättimestä. Paine siis kuvatunlainen mutta edempänä.

Sääntö nro 1: Älä kuuntele synnytyskauhukertomuksia.



Itse selvisin ilman puudutteita ja repeämiä, synnytysjakkaralla ponnistin. Kesti 11min. Synnyttävä nainen pystyy mihin vain, usko minua!!! :)

Minusta se tuntuu siltä, kun vesimeloni tursuaisi väkisin ulos. Ja kyllä se paine tuntuu nimenomaan takapuolessa, vähän kuin kakkaaminenkin.

vähän nipistää, kun pää tulee ulos. Ihan kun orgasmi tulisi, Ihana tunne.



Näin kaksi kertaa

siltähän se tuntuu. Aika osuvasti kuvattu. Ainakin omat kaksi synnytystä tuntuneet juuri tuolta.

mutta rehellisesti sanottuna tuolta minustakin tuntui. Ihan oli helvetti koko synnytys ja siitä on jo 8 vuotta ja ei ole unohtunut todellakaan. Tämä tosi yksilöllistä, toisilla tulee kun saippuapalat ja toisilla yhtä helvettiä. Mulla kesti koko homma 18 tuntia ja silloin jo päätin, ettei koskaan enää ja siinä olen pysynyt. Kivittäkää! Olen vaan rehellinen ja puhun vain OMASTA kokemuksesta.

mulla ei ole leikattu välilihaa ja istunutkin olen normaalisti jo samantien synnytyssalissa

Ne ponnistussupistukset olivat pahinta, avautuminen sinänsä ei ollut mitään. Hyvin selvisi ilman puudutteita. Ponnistusvaiheessa tuntui siltä, kuin olisi ollut jossain tieteiselokuvassa, jossa joku örkki tulee sun vartaloon sisälle ja ottaa kropan haltuunsa :D. Uskomattomia kouristuksia läpi koko vartalon.

ihan se oli siedettävää, tosin siinä vaiheessa ku pää oli puoliks ulkona ja olis pitäny oottaa uutta supistusta, tuntu, että pusken sen ulos ilman supistuksia :) mutta ilman puudutuksia meen kolmanteenkin.. :)

ja mun synnytykset on olleet todellakin positiivisia. Se ponnistusvaihe on ihanaa aktiivista työtä vauvan synnyttämiseksi verrattuna avautimisvaiheen kipuihin. Supistukset ei ole mulla enää tuossa vaiheessa sattuneet, on vain tuo paine ja hillitön ponnistamisen tarve.

Mutta olisin voinut vannoa ponnistuksen aikana, että perseestähän se nyt on ulos tulossa. Kaksi synnyttänyt, toinen puudutuksessa, jolloin tunne ei kovin suuri. Toinen ilman puudutuksia ja painen pers aukolla valtava.

tai on epiduraali. Jos ei ole mitään puudutuksia, niin kyllä se sattuu, kun paikat venyy ja tuntuu siltä kuin jalkojen välistä työntyisi vesimeloni.

Ei minusta koska vauva ei tule PERSEESTÄ van emättimestä. Paine siis kuvatunlainen mutta edempänä.

Minulla ainakin tuntui että se tulija on niin suuri että ihan varmasti paikat repeää sinne perseeseen asti (eivät revenneet). Ja etuosaankin sattui niin että pelkäsin klitan halkeavan (ei haljennut).

Synnytykseni ovat olleet nopeita ja hyviä kokemuksia. Ponnistusvaiheet alle 10 min. Mutta joka kerta meinasi usko loppua ponnistamaan ryhtyessä. Kun tuntui tosiaan siltä että ei se vauva voi mitenkään mahtua ilman että koko jalkoväli hajoaa.

mutta kyllä siinä halkeamisen tunnetta oli, repesinkin pahasti.

ja harjoita omaa asennoitumista.



Mulla on ollut synnytys, jossa on tuntunut pungertavan ulos vesimelonia, kulmikasta sellaista.



Mutta minulla on ollut myös synnytys, jossa vartalo hoiti vauvan ulostyönnön ja minä tunsin vain orgastista mielihyvää.



Synnytyskertomuksia kerrotaan kuin selviytymistarinoita. Se on hurja, alkukantainen, revittävä tapahtuma mutta samalla niin luonnollinen.

Itse jännitin synnytystä, mutta päätin olla pelkäämättä. Muiden kokemuksia lueskeltuani/kuunneltuani ajattelin avautumisen olevan se vaikein ja kivuliain vaihe. No, sattuihan se ja epiduraalinkin lopulta pyysin (ihana autuus!). Itselleni kuitenkin se ponnistusvaihe oli elämäni kauhein puolituntinen... Se sattui hirveästi, tuntui tukalalta ja oli pakko ponnistaa, vaikka mieluiten olisi luikkinut vaan pakoon. Mulle jäi synnytyksestä pelko, mutta raskaana olen taas.



Kuitenkin osa saa noita saippualapsia, joten en halua yleistää omaa kokemustani. Itse luulen seuraavankin lapseni syntymän olevan kovan kivun takana. Toivottavasti tulee uusi, positiivisempi kokemus!

se painehan on koko alavartalossa, peräsuoli menee lyttyyn, joten kyllä se ihan sieltä perseenkin kohdalta ulos tulee.