en vain käsitä miten joku voi ola homojen adoptio-oikeutta vastaan

mutta älkööt sotkeko ulkopuolisia lapsia tuohon touhuun

yksi vanhempi vahvistettuna, tässä tapauksessa lapsella on ollut juridinen isä, joka on kuollut. Oletan tietysti, että biologinen äiti on myös ollut koko ajan lapsen juridinen vanhempi

Ainakin heillä on

a) suuri kiinnostus muiden makuuhuoneasioihin (sairaalloista, eikö omaa ole?)

b) vahva kontrolloimisen ja oikeassa olemisen tarve (huono itsetunto, ajatus, vaikka minä olen näin surkea tyyppi en kuitenkaan ole homo, jossain mielen perukoilla)



Ilmeisesti eivät tunne ketään kohderyhmään kuuluvaa. Tuntuvat myös kuvittelevan että homojen elämä on jatkuvaa kiimaa ja orgioita joihin myös lapset osallistuvat (sairaan mielikuvituksen tuotetta)

enkä vastusta sateenkaariperheitä. Mutta minusta on mielenkiintoinen pointti se, että jos lapsi saa alkunsa hedelmöityshoidoilla, niin hänellähän on oikeus 18v täytettyään saada tietää kuka hänen biologinen isänsä on. Ja jos hän sitten tahtoisi rakentaa jotain laillista isä-lapsisuhdetta tämän isän kanssa, niin se ei olisi mahdollista jos hänet on jo adoptoitu.



En tiedä sitten miten yleinen tai todennäköinen juttu tuo olisi, mutta kieltämättä siinä on mielenkiintoisia kysymyksiä. Ja toisaalta en esimerkiksi tiedä saavatko nainen ja mies hedelmöityshoitojen jälkeen adoptoida lapsen vai eivät. Jos saavat, niin silloin myös samaa sukupuolta olevien tulisi saada, en näe siinä eroa. Mutta muutoin en ole niin varma.

mutta taitaa lain puoltajat olla niin suuressa huumassa, että jotakin tärkeää on unohtunut. Lapsen oikeudet olisi ehdottomasti turvattava myös tässä asiassa ja sisäinen adoptio tosiaan sulkee biologisen isän lopullisesti pois.

enkä vastusta sateenkaariperheitä. Mutta minusta on mielenkiintoinen pointti se, että jos lapsi saa alkunsa hedelmöityshoidoilla, niin hänellähän on oikeus 18v täytettyään saada tietää kuka hänen biologinen isänsä on. Ja jos hän sitten tahtoisi rakentaa jotain laillista isä-lapsisuhdetta tämän isän kanssa, niin se ei olisi mahdollista jos hänet on jo adoptoitu.

En tiedä sitten miten yleinen tai todennäköinen juttu tuo olisi, mutta kieltämättä siinä on mielenkiintoisia kysymyksiä. Ja toisaalta en esimerkiksi tiedä saavatko nainen ja mies hedelmöityshoitojen jälkeen adoptoida lapsen vai eivät. Jos saavat, niin silloin myös samaa sukupuolta olevien tulisi saada, en näe siinä eroa. Mutta muutoin en ole niin varma.

menee vähän ohin aiheen, mutta tiedoksi, että jos hedelmöityshoito tehdään luovutetuilla sukusoluilla, niin silloin luovuttajalla ei ole mitään oikeuksia/velvollisuuksia syntyvää lasta kohtaan. Eli siittiöiden luovuttajasta ei missään vaiheessa tule tai voi tulla hedelmöityshoitojen tuloksena syntyneen lapsen isää. Lapsen oikeus saada 18-v tieto luovuttajasta ei tarkoita, että lapsi katsottaisiin luovuttajan lapseksi juridisessa mielessä (eli ei voi vaatia isyyden tunnustamista, perintöoikeutta tms)

voi enää luovuttaa sukusoluja anonyymisti. Tiedätkö mitä tällä halutaan turvata?

menee vähän ohin aiheen, mutta tiedoksi, että jos hedelmöityshoito tehdään luovutetuilla sukusoluilla, niin silloin luovuttajalla ei ole mitään oikeuksia/velvollisuuksia syntyvää lasta kohtaan. Eli siittiöiden luovuttajasta ei missään vaiheessa tule tai voi tulla hedelmöityshoitojen tuloksena syntyneen lapsen isää. Lapsen oikeus saada 18-v tieto luovuttajasta ei tarkoita, että lapsi katsottaisiin luovuttajan lapseksi juridisessa mielessä (eli ei voi vaatia isyyden tunnustamista, perintöoikeutta tms)

laillisten siteiden synnyttäminen luovuttajan kanssa ei ole mahdollista

siihen sillä tähdätään. Pienempi osa suomessa tehdyistä hedelmöityshoidoista tehdään kotimaisen pankin kautta, myös ulkomainen on rekisteröityä, mutta voihan siinä sitten lähteä metsästämään "isäänsä" vaikka norjasta, tanskasta tai jenkkilästä. Mitäs tällä rekisteröinnillä siis halutaan turvata, lapsen tietoisuus, mutta kun käytäntö on ollut vuosikymmeniä sellainen, että klinikat käyttävät ulkomaista tuontikamaa, niin mitä hyötyä siitä laista oli lapsille - ei mitään

mutta jos tilanne menisi niin, että isä ja lapsi tahtoisivat rakentaa suhdetta, niin se ei ole mahdollista jos lapsella on jo adoption kautta olevat vanhemmat.



Sitä vain mietin. Mutta se ei sinänsä liity pelkästään sukupuoleen, vaan ylipäätään tuohon adoptioon. Muttei se kamalan kaukaakaan liippaa, sillä tätä perustelua Päivi Räsänen käytti. Minusta se oli ihan miettimisen arvoinen seikka, vaikkei varmaan se kaikista painavin.



Tuumin nääs sitä, että elämä voi mennä miten vain. Vaikka perhe olisi lasta hankittaessa kuinka onnellinen vain, voivat siteet katkeilla ja elämä mennä pipariksi, kenellä vain. Ja silloin voi olla, että elämä ohjaisi siten toiseen suuntaan, ja ties vaikka biologisen vanhemman suuntaan.



Mutta väärin on, jos katsotaan nais-miesparin saavan adoptoida lapsen kuin lapsen ja kielletään se nais-nais tai mies-mies-pareilta.

feministiäidit, jotka ovat hankkineet lapsen luovutettujen sukusolujen avulla, eivät haluaisi, että lapsen biologista perimää koskaan selvitettäisiin. Miksi? Mielestäni tieto biologisen isän henkilöllisyydestä ei ole vähäpätöinen lapsen oikeus.

bioisän oikeudet eivät muutu adoption myötä

mutta jos tilanne menisi niin, että isä ja lapsi tahtoisivat rakentaa suhdetta, niin se ei ole mahdollista jos lapsella on jo adoption kautta olevat vanhemmat.

Sitä vain mietin. Mutta se ei sinänsä liity pelkästään sukupuoleen, vaan ylipäätään tuohon adoptioon. Muttei se kamalan kaukaakaan liippaa, sillä tätä perustelua Päivi Räsänen käytti. Minusta se oli ihan miettimisen arvoinen seikka, vaikkei varmaan se kaikista painavin.

Tuumin nääs sitä, että elämä voi mennä miten vain. Vaikka perhe olisi lasta hankittaessa kuinka onnellinen vain, voivat siteet katkeilla ja elämä mennä pipariksi, kenellä vain. Ja silloin voi olla, että elämä ohjaisi siten toiseen suuntaan, ja ties vaikka biologisen vanhemman suuntaan.

Mutta väärin on, jos katsotaan nais-miesparin saavan adoptoida lapsen kuin lapsen ja kielletään se nais-nais tai mies-mies-pareilta.

Eikö tämän asian esilleottaneilla kansanedustajilla ole oikeaa tietoa?

bioisän oikeudet eivät muutu adoption myötä

enkä vastusta sateenkaariperheitä. Mutta minusta on mielenkiintoinen pointti se, että jos lapsi saa alkunsa hedelmöityshoidoilla, niin hänellähän on oikeus 18v täytettyään saada tietää kuka hänen biologinen isänsä on. Ja jos hän sitten tahtoisi rakentaa jotain laillista isä-lapsisuhdetta tämän isän kanssa, niin se ei olisi mahdollista jos hänet on jo adoptoitu.

Aivan käsittämätön perustelu. Ensinnäkin lapsi on siinä vaiheessa jo aikuinen. Mikä ihme häntä estää rakentamasta ihan sellaista suhdetta biologiseen isäänsä kuin haluaa? Jos biologinen isä on edes halukas? Vai jotain biologisen isän perintöäkö tässä kytätään? Siis tämän äärimmäisen kaukaa haetun asian takia perheen sisäinen adoptio pitäisi kieltää. Ei hyvää päivää, missä on MAALAISJÄRKI?!

kyse oli siis siitä, että jos lapsella on jo lain edessä katsotut vanhemmat (adoptoineet lapsen) ei lapsella voi olla oikeutta olla esimerkiksi biologisen isän rintaperilliseksi merkitty, vaikka molemmat osapuolet niin tahtoisivat.



Toki he voivat suhdettaan rakentaa muuten.

ja nimenomaan siitä, että saateenkaariperheiden lapsilla olisi samat ja yhtäläiset oikeudet kuin normi ydinperheissäkin. Kyllä kannattaa koluta pussinpohjat.

Entä sitten sen perheen perintö missä oikeasti eletään? Täytyy sanoa että kyllä on kaikki pussinpohjat koluttu näitä vastustavia perusteluja etsittäessä.

kyse oli siis siitä, että jos lapsella on jo lain edessä katsotut vanhemmat (adoptoineet lapsen) ei lapsella voi olla oikeutta olla esimerkiksi biologisen isän rintaperilliseksi merkitty, vaikka molemmat osapuolet niin tahtoisivat.

Entä sitten sen perheen perintö missä oikeasti eletään? Täytyy sanoa että kyllä on kaikki pussinpohjat koluttu näitä vastustavia perusteluja etsittäessä.

en tosiaan tiedä miten yleisestä ongelmasta olisis sitten kyse. Eikä kyse myöskään sinänsä ole pelkästä perinnönjaosta, vaan lapsen oikeudesta olla laillisesti biologisen isänsä lapsi, niin halutessaan. Siis tietenkin myös isän niin halutessa.



En itse tiiä mitä ajattelen asiasta. Olen sinänsä ihan sateenkaariperheiden puolella, enkä sinänsä vastusta niitä ollenkaan. Mietin vain, että olisiko lapsen kannalta paras vaihtoehto se, että toinen vanhempi merkitään huoltajaksi. Mutta en sitten tiedä.. Voihan silloinkin ajatella, että lapsen oikeuksia poljetaan, jos hän ei saa sitten olla virallista sukua sen toisen rakastavan vanhempansa kanssa.



Minusta tämä on mutkikas juttu. Ei ole helppoa määritellä sitä, kuka saa lapsen adoptoida. Kyse on kuitenkin henkilöstä, jolla on oikeuksia siinä missä aikuisellakin.

ja nimenomaan siitä, että saateenkaariperheiden lapsilla olisi samat ja yhtäläiset oikeudet kuin normi ydinperheissäkin. Kyllä kannattaa koluta pussinpohjat.

Miten se että perheen sisäinen adoptio estetään jonkun hypoteettisen biologisen isän perinnön takia, takaa sateenkaariperheiden lapsille samat oikeudet kuin ydinperheessä?

saada periä sekä adoptiovanhempansa että biologiset vanhempansa?

Mä katsoisin, että lapsen tulee voida periä adoptiovanhempansa ja biologinen vanhempansa, eli ne kaksi ihmistä, joiden kanssa hän on asunut. Jos hän sitten muodostaa suhteen toiseen biologiseen vanhempaansa (useimmiten kai isäänsä), se on loistava juttu ja hienoa varmasti sekä lapselle että isälle. En oikein jaksa uskoa, että suhde muodostettaisiin perinnön toivossa tai että lapsi olisi kovin pahoillaan siitä, ettei saa periä isäänsä, joka ei kuitenkaan ole ollut osana hänen elämäänsä aiemmin. Ja nyt puhun tietysti sellaisesta tilanteesta, että lapsi on 18 vuotta täytettyään saanut selville sukusolujen luovuttajan ja ottanut tähän yhteyttä.

ja nimenomaan siitä, että saateenkaariperheiden lapsilla olisi samat ja yhtäläiset oikeudet kuin normi ydinperheissäkin. Kyllä kannattaa koluta pussinpohjat.

Entä sitten sen perheen perintö missä oikeasti eletään? Täytyy sanoa että kyllä on kaikki pussinpohjat koluttu näitä vastustavia perusteluja etsittäessä.