Minulla on 3lasta ja kaikilla eri isä.

kolmelle isälle, kaikki suomalaisia juoppoja. Nainen se jatkaa juomistaan, varmaan on kohta raskaana taas.. ai mutta kyllähän sitä voikin uuden lapsen tehdä ku entiset otettiin huostaan

Itse olen yhden lapsen yh ja jos eteen tulee sellainen tilanne, että haluan lapsen ja mieheni haluaa, niin sitten ehdottomasti yritetään lasta saada. Ehken nyt kolmannen miehen kanssa enää yrittäis, mutta jos vahinko sattuis, niin sitten se menee niin. En kyllä ymmärrä mikä toisia ahdistaa.

mutta kauheaa sääliä ja hämmästystä tunnen muutamaa tämän ketjun vastaajaa kohtaan.



Kuten nyt sinäkin, joka väität, ettei suhde voi noin vain kariutua. Odotapa vaan, opettaa se Siperia sinuakin.

tämä on elämää. ihmiset harmi vaan suhtautuu ennakkoluuloisesti kaikesta "normaalista" poikkeavaan

ja äidilläni kahden miehen, menee aina hetki jos joutuu selittämään sisarussuhteet läpi ;)

joilla on lapsia useamman naisen kanssa. Pidän tällaista miestä epäluotettavana. Eräs ystäväni perusti perheen miehen kanssa, jolla aiemmin jo kahden naisen kanssa lapsia. Jotenkin alitajuisesti ajattelen, että mies hylkää loppujenlopuksi tämän ystävänikin. Stereotypioita ja ennakkoluuloja nämähän ovat, lähtökohtaisesti ajattelen aina, että se on mies ketä pettää ja jättää. Itse en tosiaan vastaavassa tilanteessa olevia naisia osaa paheksua.

ole lapsia viiden eri miehen kanssa, kaikkiaan yhdeksän kappaletta =)

Olisi kiva tietää, onko kaikilla lapsilla isänsä sukunimi ja miten olet itse sukunimeäsi säilyttänyt / muutellut miestesi kanssa?

Minulla on 3 lasta kahden miehen kanssa. Ensimmäiset 2 lasta avioliitosta ja kuopus oli kaikkea muuta kuin suunniteltu juttu, mutta koskaan ei tullut mieleenikään tehdä aborttia, vaikka yksin tiesin lapsen kasvattavani. Isä kyllä tapaa lastaan nykyisin. Olen nyt "kolmannen" miehen kanssa naimisissa ja totta kai haluamme lapsia sitten joskus. Lapseni ovat hänelle ja hänen perheelle rakkaita kuin omat.



Nimistä meillä, lapsilla omien isiensä sukunimet ja minulla nykyisen miehen sukunimi. Ihan tavallinen työssä käyvä äiti minäkin olen, en tosin suostu "perinteiseen suomalaiseen muottiin", liian tylsää ja ahdasmielistä minulle. ; )

Toi Sade on kieltämättä just se stereotypia, joka suurimmalle osalle ihmisistä tulee mieleen kolmen lapsen yh-av-mammasta =)

Ihmisten asenteet kertovat vain heistä itsestään, eivät sinusta.

En välttämättä ajattele tällaista naista "jakorasiana". Ajattelen ehkä, että on todella huono valitsemaan miehiä tai yrittää ehkä pelastaa huonoja suhteita lapsilla. Väkisinkin tulee kuitenkin jotain negatiivista mieleen.

Aina paheksutaan naisia joiden lapsilla on eri isät, minä kuitenkin koen olevani ihan tuiki tavallinen ihminen vaikka näin on käynyt elämässä.

ja hyvin menee.

Kysyin tuota nimiasiaa siksi, että olen itse aikoinaan pitänyt oman sukunimeni naimisiin mennessäni ja olen ollut siihen tyytyväinen. Jos naiset enemmän pitäisivät omaa nimeään ja antaisivat omaa nimeään lapsilleen, niin "perhe Heikkinen" voisi kuulostaa ihan luontevalta, jos äiti ja lapset ovat kaikki samannimisiä, riippumatta siitä että on eri isä. Enemmänhän tuo lapsi tuntuu "tulevan äitiinsä" koska näissä erotapauksissa useimmiten äiti on se, jolle lapset jäävät. Nyt naiset vaihtavat nimeään monta kertaa elämänsä aikana, luulisi menevän jo pää sekaisin, tutuilla ainakin menee.

Esikoisella on minun sukunimeni ja kolmella muulla lapsella isänsä sukunimi.