IL Äiti jätti 5vuotiaan yksin yöksi kotiin??

kun isäni oli 6v. hän polki pyörällä 3km vastaan äitiään ja oli tehnyt kotona ruuan valmiiksi odottamaan...



Vieläkö sitä pitäisi tehdä samoin!??!?!?

IL uutisoima juttu on todellakin tuomittava juttu.



Mutta tuntuu että ihmiset ei sitten huomaa kuin vain ääripäät tässäkin asiassa - tai ne tuntuvat aina tulevan esille. Joko lapsi on pidettävä 18 ikävuoteen asti kotona äidin helmassa tai sitten 5-vuotiasta voisi huoletta jo opettaa itsenäistymään, olemaan kotona yksin.



Huomatkaa että aika moni kuitenkin antaa lapsilleen pieniä juttuja, mikä mahdollistaa vastuunottamista ja itsenäistymistä. Nimenomaan antaa, lapselle kuuluu antaa ikään ja kehitysasteeseen sopivia vastuualueita. Kukaan ei myöskään suoralta kädeltä voi ladella ikärajoja milloin lapsi kykenee mihinkin asiaan, vaikka yksin kotona olemiseen. Ja joskus on vain pakko, kuten koululaiset, joiden vanhemmat ovat töissä.



Isoissa perheissä on varnasti yleistä että sisarukset huolehtivat toisistaan ja isommat kaitsevat pienempiä, hyvin nuorinakin. Näin oli myös omassa perheessäni. (90-luvulla)



Avatkaa hieman silmiänne ja huomatkaa ihmisten/perheiden erilaisuudet ja erilaiset perhetilanteet.



Se on selvää ettei ketään jätetä ilman ilmoittamista yksin, olkoon sitten minkä ikäinen lapsi hyvänsä.



t. äiti 20

Jättää viisivuotias nukkumaan yöksi vai se, että antaa 2-3 vuotiaiden leikkiä asuinalueella ilman aikuisten valvontaa. Kolmekin tuntia voivat olla pihalla, niin kaukana kotoaan, ettei näy...

Yhtä pahoja. Ihme "luotan tuuriin" -porukkaa sitä onkin.

Ja molemmat vaarallista "leikkiä". Kuinka kukaan voi tosiaan tehdä niin..?

saaneensa liikaa vastuuta.



Minun mieheni ei ainakaan myönnä, että olisi millään tavalla kärsinyt yksinolosta yöllä 6-vuotiaana, mutta minä huomaan vaikutuksen selvästi ja se haittaa perhe-elämäämme. Hän on niin tottunut vastaamaan itsestään, että ei jotenkin uskalla jakaa vastuuta muille ollenkaan, kuten perheessä pitäisi olla.



(Mitä haluaisin: no, että mieheni ymmärtäisi, että hänet on liian varhain jätetty yksin öiksi ja että hänen isänsä toimi täten väärin. Että käsittelisi asiaa. Myös hänen isänsä on sitä mieltä, että tuo oli ihan ok. Minusta leski olisi voinut kyllä hankkia päivätyön jostain. Tosin mieheni isä taas oli täysorpo jo varhaisteininä.)



Kyllä voi olla myös niin, että mieheni luottamus muihin hävisi, kun hänen äitinsä kuoli mieheni ollessa 2-v. Ei mies ole mustasukkainen. Hän on sellainen, ettei pysty laskemaan muiden varaan yhtään mitään. Se on häiritsevää perhe-elämässä.

Mieheni isä (oli yh ja täysin vastuuton) jätti poikansa 6vuotiaana 2viikoksi YKSIN kotiin ja lähti itse lomalle thaimaahan, 500 mummon markkaa jätti ruokarahaksi. Mieheni haki kuulemma muroja ja maitoa kaupasta ja eleli niitä syöden sen ajan.Pari päivää ennen isän paluuta unohti avaimet kotiin ja pääsi rappukäytävässä nukutun yön jälkeen naapuriin loppuajaksi.Tämä tapahtui -89.Kaikenlaisia vanhempia sitä on.

nuorena, tyhmänä ja nyt ajatellen ,mistään mitään ymmärtämättömänä, 4- ja 5- vuotiaat lapseni keskenään pariksi tunniksi kotiin muutaman kerran päiväsaikaan asioilla käydessäni.

Asia on kuitenkin jäänyt mieleeni, koska olen nyt monta kertaa miettinyt,että kuinka uskalsin. Mutta kun järki ei vähän yli kakskymppisenä toiminut. En tajunnut, että lapsille voisi sattua jotain. Tai he voisivat lähteä ovesta ulos, sytyttää tulipalon, mitä tahansa.



Suomessahan on nyt "muotia" sanoa, että lapsi pärjää, on kypsä olemaan yksin tuntikausia iltapäivisin.Samat vanhemmat ovat kiikuttaneet vuoden vanhan lapsensa päiväkotiin, koska hän kaipaa kavereita ja virikkeitä. Nyt pitkien tuntien virikkeeksi riittää nettiyhteys ja pelikonsoli.



Muten joku jo aiemmin sanoi, lapsi vastaa niinkuin tietää vanhempiensa odottavan hänen sanovan.

Muistelkaapa omaa lapsuuttanne. Kesät olivat pitkiä, samoin päivät. Kyllä monta tuntia yksin päivisin on lapselle pelottavaa, tylsää ja ahdistavaakin.

Miksihän lapsillamme on niin paljon ongelmia ja käytöshäiriöitä? Masennusta ja itsetuhoisuutta? Juopottelua?

Aika oli pitkää. Häntä myös pelotti, koska sen ikäinen osaa jo ajatella, mitä kaikkea voisi pahimmillaan tapahtua.

Mutta en tajua kuinka sitä voisi oikeasti RENTOUTUA kaljan tai leffan parissa tietäen, että lapsi on yksin kotona?



Olen jättänyt 2-vuotiaan yksin nukkumaan kun olen vienyt roskapussin ulos ja sekin 2 min on hermostuttanut.

Ja en kyllä ikinä ole pelännyt. Niin oli muutkin luokkakaverit ja saatiin viiteen asti olla kavereiden luona ja viideksi siis piti tulla kotiin syömään, kun äiti oli päässyt töistä. Me ollaan kaikki tosi tasapainoisia eikä mitään traumoja ole todellakaan tullut. Yöksi meitä ei kyllä pienenä jätetty koskaan.

ei ollut sillon edes olemassa kännyköitä.

ja alkoholisti äitini ei ole

tapahtuneesta alle 10 vuotta

ei ollut sillon edes olemassa kännyköitä.



ja alkoholisti äitini ei ole