Miksi ette halua naimisiin?
rupeamalla kenenkään omaisuudeksi? Mä rakastan mun miestä ja mies rakastaa mua. Se riittää. Mä en myöskään usko omistamiseen, joten meillä ei ole omaisuutta, joka pitäisi sitten kuoleman tullessa kenenkään periä. Mä olen itsellinen ihminen joka haluaa jakaa elämänsä rakastamansa ihmisen kanssa ilman, että siihen sotketaan minkäänlaista byrokratiaa.
Kommentit (40)
Puolison kuoltua aviopuolisoiden välillä suoritetaan omaisuuden ositus, joka tarkoittaa että saat puolet yhteenlasketusta omaisuudestanne. Jos omistatte talon puoliksi, saat siitä oman puolikkaasi.
Avioleskellä on kuitenkin oikeus hallita puolisoiden yhteistä omaisuutta kuolemaansa saakka. Avoliitossa tätä oikeutta ei ole, vaan sinun on maksettava muut perilliset ulos talosta tai myytävä asunto. Heillä on oikeus perintöönsä heti.
Nykyään ollaan niin yksilöä niin yksilöä - ja voidaan pahoin. Kärsitään yksinäisyydestä, eristäydytään ja ollaan välinpitämättömiä muita ihmisia kohtaan. Onneksi edes jotkut haluavat vielä olla "me" eikä pelkästään "minä".
Muutenkaan nuo sinun kuvauksesi naimisissa olevista naisista eivät osu yhtään kohdalleen omassa tuttavapiirissäni. Ehkä sinä sitten vain liikut harvinaisen "typerien" ihmisten keskellä?
ollut naimisissa, eikä erityisiä papereita ole asian tiimoilta tehty aikanaan, ja mies kuolee, ei avovaimo saa mitään. Kuolleen miehen mahdolliset lapset perivät silloin kaiken.
Siis ellei ole erikseen papereihin kirjattu näitä perimysjuttuja kuka perii kenetkin jne.
Jos on avioliitossa, niin tosiaan, ei puolet talosta jää aviovaimolle miehen kuollessa, jos parilla on lapsia. Silloin otetaan myös lapset huomioon, osansa perivät hekin.
Mutta mihinkäs ne muut omaiset, siskot, veljet ja äidit katoavat, jos pari on avioliitossa? Eikö heille jää tuosta talosta mitään?
on avioliitossa, ei kuollutta puolisoa peri kukaan muu kuin leski sekä mahdolliset lapset. Ellei ole määrätty erillisin asiakirjoin.
Kuollutta aviossa ollutta ihmistä ei peri siskot, veljet, äiti tai isä.
miten rehvastellaan avioliiton vanhanaikaisuudesta ja ettei sitä tarvita mihinkään, kun on paperit kunnossa. Ja näköjään ollaan autuaan tietämättömiä avioliiton juridisista vaikutuksista ja siitä, mihin avopuolison kuolema voi johtaa. Kannattaa AV-mammankin muistaa ettei kukaan elä ikuisesti ja rakas voi poistua rinnalta vaikka tänään!
Ahaa, eli loppujen lopuksi naimisiin menolla voi saada siis omaisuuden, joka muutoin menisi puolison vanhemmille ja sisaruksille? Okei, ihan perusteltu syy mennä naimisiin.
minulle se ei ole vaan tarkeaa.
YHdessa ollaan oltu 10 vuotta ja 2 lastakin on. Naimisiin ei ole vaan tullut mentya, ei ole meille tarkeaa.
Saattaa olla etta joskus viela vanhoilla paivilla naimisiin mennaan, Tai sitten ei.
Monilla naisilla kyyninen asenne avioliittoa kohtaan muuttuu myönteiseksi silloin, kun se mies vihdoin ja viimein kosii. Siihen asti nuo miehen kosintaa loputtomiin odottavat naiset yrittävät uskotella kaikille etteivät muka haluaisi edes naimisiin. Mutta kun mies kosii, hyppäävät heti riemusta kattoon.
Jos pari on avioliitossa eikä lapsia ole, leski perii kuolleen puolisonsa.
Jos pari on avioliitossa ja lapsia on, kuolinpesän = kuolleen ja lesken omaisuus ja velat ynnätään ja lopputulos jaetaan kahtia. Toisen puoliskon saa leski ja toinen menee lapsille perinnöksi. Tähän on kuitenkin kaksi tarkennusta:
Jos lesken omistama osa kuolinpesästä on enemmän kuin puolet pesästä, hän saa pitää oman osuutensa ilman muuta.
Jos lesken omistama osa kuolinpesästä on alle puolet, hän saa pesästä ns. tasinkona niin paljon lisää, että hänen osuutensa kattaa puolet kuolinpesästä.
Avioleski saa kaikissa tapauksissa pitää hallussaan parin yhteisen asunnon irtaimistoineen. Jos lapset perivät puolet vanhempiensa asunnosta, he joutuvat maksamaan siitä perintöveroa, mutta se on lesken hallintaoikeuden takia pienempi kuin jos leski ei talossa asuisi.
Lapsettomalla avovaimolla ei ole oikeutta pitää yhteistä asuntoa hallussaan.
Jos on avioliitossa, niin tosiaan, ei puolet talosta jää aviovaimolle miehen kuollessa, jos parilla on lapsia. Silloin otetaan myös lapset huomioon, osansa perivät hekin.
Ei avioleski mitään omaisuutta saa hallita kuolemaansa asti. Ositus tehdään ja leskellä on oikeus jäädä asumaan pariskunnan käytössä olleseen asuntoon. Muut menee kyllä ihan perillisten hallintaan perinnönjaon mukaisesti. Siis jos puolisoilla on vaikka omakotitalo ja kaksi asunto-osaketta vuokralla. Leski saa jäädä taloon, mutta asunto-osakeomaisuus menee jakoon lesken ja perillisten kesken, ellei asiaa ole muuten juridisesti sovittu. (avioehto, testamentti)
Avioleskellä on kuitenkin oikeus hallita puolisoiden yhteistä omaisuutta kuolemaansa saakka. Avoliitossa tätä oikeutta ei ole, vaan sinun on maksettava muut perilliset ulos talosta tai myytävä asunto. Heillä on oikeus perintöönsä heti.
[/quote]
kosaista, jos naimisiin haluaa. Ja ei mulla ainakaan ole yhtään mitään tahtoa naimisiin ja tilanne olisi hankala, jos mies kosisi. Mä koen avioliiton vanhanaikaisena ja lisäksi mua ällöttää naisten tarve saada itselleen sormus sormeen, jotta saavat tavallaan varattua miehen julkisesti. Siksi en itse halua naimisiin, koska haluan elää elämääni näin ja hyvällä itseluottamuksella siihen, että me olemme toisiimme sitoutuneita ilman avioliittoakin. Lisäksi avioliitosta en hyötyisi mitään muuta kuin mahdollisen leskeneläkkeen, jos lapset on alaikäisiä. Sen jälkeen en saisi sitäkään, kun olen liian "hyväpalkkainen"
Monilla naisilla kyyninen asenne avioliittoa kohtaan muuttuu myönteiseksi silloin, kun se mies vihdoin ja viimein kosii. Siihen asti nuo miehen kosintaa loputtomiin odottavat naiset yrittävät uskotella kaikille etteivät muka haluaisi edes naimisiin. Mutta kun mies kosii, hyppäävät heti riemusta kattoon.
Monilla naisilla kyyninen asenne avioliittoa kohtaan muuttuu myönteiseksi silloin, kun se mies vihdoin ja viimein kosii. Siihen asti nuo miehen kosintaa loputtomiin odottavat naiset yrittävät uskotella kaikille etteivät muka haluaisi edes naimisiin. Mutta kun mies kosii, hyppäävät heti riemusta kattoon.
Sijoitusasunnot, kesämökit, osakesijoitukset, raha jne. tämän päälle eivät tietenkään kuulu tähän oikeuteen. Vain se vakiasunto ja sen irtaimisto. Kuolinpesän se osuus, mikä ei kuulu leskelle, menee perillisille.
Jos perintönä on vain talo, puolet siitä on lesken nimissä ja toinen puolet perillisten, he maksavat siitä perintöveron mutta se on pienempi kuin ilman lesken hallintaoikeutta olisi.
Ei avioleski mitään omaisuutta saa hallita kuolemaansa asti. Ositus tehdään ja leskellä on oikeus jäädä asumaan pariskunnan käytössä olleseen asuntoon. Muut menee kyllä ihan perillisten hallintaan perinnönjaon mukaisesti. Siis jos puolisoilla on vaikka omakotitalo ja kaksi asunto-osaketta vuokralla. Leski saa jäädä taloon, mutta asunto-osakeomaisuus menee jakoon lesken ja perillisten kesken, ellei asiaa ole muuten juridisesti sovittu. (avioehto, testamentti)
Avioleskellä on kuitenkin oikeus hallita puolisoiden yhteistä omaisuutta kuolemaansa saakka. Avoliitossa tätä oikeutta ei ole, vaan sinun on maksettava muut perilliset ulos talosta tai myytävä asunto. Heillä on oikeus perintöönsä heti.
on niin kova tarve saada perusteluja mikseivät kaikki muut tee niin kuin hän itse?
Minusta ainakin on hirveän mielenkiintoista ymmärtää miksi jotkut ajattelevat toisin kuin minä, minusta se on sivistävää ja avartavaa.
on niin kova tarve saada perusteluja mikseivät kaikki muut tee niin kuin hän itse?
Avon puolesta ei puhu mikään.
Minusta ainakin on hirveän mielenkiintoista ymmärtää miksi jotkut ajattelevat toisin kuin minä, minusta se on sivistävää ja avartavaa.
on niin kova tarve saada perusteluja mikseivät kaikki muut tee niin kuin hän itse?
Avon puolesta ei puhu mikään.
Miksi olet niin kiinnostunut muiden ratkaisusta ja haluat "puhua järkeä"? Jokainen tekee omat valintansa. Ehkäpä perinnöt sun muut eivät todellakaan ole niin tärkeitä. Näillä naimisiin menneillä tuntuu olevan se raha kaikkein tärkein asia maailmassa.
järkevää, kunhan vain saataisiin aikaiseksi...
Sormuksia ei kyllä hankita. en pidä koruista, varsinkaan miehillä!
ja itse eivät kosi, koska pelkäävät ihmisten juoruavan, että ovat pakottaneet miehen naimisiin. Siksi ollaan ivallisia ja hyökkääviä.
Ja useasti näillä avovaimoilla on se kihlasormus sormessa vuosikymmeniä merkkinä, että tosissaan ollaan:)
Avoleskellä ei ole siihen oikeutta. Jos on asunto omistettu puolet-puolet, niin avoleski luonnollisesti pitää oman puoliskonsa, mutta toinen puoli siirtyy miehen suvulle, vanhemmille tmv. Jos parilla on lapsia, lapset luonnollisesti perivät vanhempansa.