onko synnyttäminen kauheaa? (Sairaala-sarjan epäonnistunut imukuppisynnytys)
Katsoiko kukaan Sairaalan yhtä jaksoa tänään? Siinä yritettiin imukupilla saada lasta ulos ja jo imukupin paikalleen asettaminen vaikutti sattuvan helkkaristi. Miksi se sattuu(kiristääkö se jotenkin vai onko se niin iso?)? Itse lapsettomana pitäisi ehkä pysyä telkkarin äärestä poissa kun synnytyksiä näytetään, kai ne telkkariin poimii "parhaat palat" eli hankalimmat vaan...
Kommentit (29)
Epiduraali ja ilokaasu veivät kivut. Jutskailin niitä näitä mieheni kanssa.
Tunnin verran päkersin vauvaa ulos. Ei ollut kipuja, vaikka toista annosta epiduraalia ei voinutkaan enää antaa.
Mulle synnytys oli hyvä kokemus!
ja toisessa oli spinaali ja toisessa ei mitään kivunlievitystä.
Täytyy sanoa, että kun ilman kivunlievitystä leikataan väliliha, tungetaan imukuppi sisään (joka vielä irtoaa ja pitää laittaa uusi!) ja joku työntää voimalla vauvaa ulos mahan päältä painamalla, niin siitä on leikki kaukana. Kaupan päälle karmeat melkein jatkuvat supistukset.
Täytyy olla tunnoton kroppa tai puudutukset päällä jos edes vertaa hammaslääkäriin.
Sattui tosiaan niin paljon, että olisin ollut valmis jättämään leikin kesken. Jos aseen olisin saanut, olisin ampunut itseni.
Mutta ekassa ei imukuppi tuntunut kovinkaan pahalta, koska oli spinaalipuudutus päällä. Tosin henkisesti sattui molemmissa yhtä paljon, koska vauvat olivat hengenvaarassa.
ja kolme lasta olen synnyttänyt, tosin ilman imukuppia. Ei se ole kovin kauheaa ollut. Uskoisin, että suurin osa synnytyksistä on vähemmän kivuliaita ja helpompia kuin tuo synnytys, älä pelkää!
että onneksi omat lapset on tehty tai ainakin olisi pitänyt sairaala-sarjat jättää katsomatta. Hirveitä synnytyksiä on niissä nähnyt, itse katsoin Kätilöt-sarjaa ja siinäkin oli raju imukuppi-synnytys. Omat synnytykset olivat kyllä kivuliaita, muttei kuitenkaan sellaista kuin noissa sarjoissa.
Mäkin pelkäsin ihan hirveästi synnytystä, kun olin kuunnellut kaikkien veteraanisynnyttäjien kauhukertomukset.
Pah!
Molemat muksut kävin pieraisemassa maailmaan. Kivunlievitys toimi ja ponnistusvaihe kesti joitain minuutteja.
Jälkeenpäin jäi sellainen olo että tässäkö tämä nyt oli?
Milläs kehun kahvipöydässä kun alapää ei räjähtänytkään säpäleiksi, pystyi istumaan normaalisti, häntäluu ei ollut kolmena palasena, ei repeämiä, ei viikkojen vuotoa jne..?
mulla toinen lapsi tulossa ja pelottaa jo synnytys.. toivottavasti tää menis helpomin kuin esikoisen
Mä olen synnyttänyt alakautta kolme lasta ja musta se on hienoa. Mä synnyttäisin koska vaan ja kuinka monta lasta vaan, jos ei tarttisi olla raskaana ja sitten vielä hoitaa ja kasvattaa niitä lapsia.
Onneksi oli puudutuspäällä muuten ne useat yli kolme yrityskertaa olisi olleet varmasti tuskaa. Tämän päälle hetkenpäästä tajupois (lääkkeillä) ja hätäsektioon. Lopputulos vatsa avattu ja perse revitty voitte kuvitella mitä toipuminen oli. Tästä syystä en pysty katsomaan mitään sairaalasarjoja varsinkaan mitään synnytykseen liittyvää.
että ennemmin synnytän kun menen hammaslääkäriin. Itse olen viisi lasta synnyttänyt. Viimeinen oli imukuppisynnytys, enkä oikeastaan edes kerinnyt tajuta mitä siinä tapahtui. Hieman tunsin enemmän kipua kuin muissa synnytyksissä, mutta nopsaan tuli sitten vauva maailmaan.