Lue keskustelun säännöt.
Minua sitten ärsyttää pomottavat ja määräilevät lapset!!
05.05.2009 |
Alle kouluikäisten lasteni kaveripiireissä näkee aivan liikaa sitä, että muutama kukkoilija määrää täysin muiden leikeistä ja ajaa itsekkäästi omaa etuaan.
Nämä pomottajat saavat jotenkin muut manipuloitua omaan sisäpiiriinsä, mutta yllättäen pudottavatkin jonkun kylmästi piiristään ulos ja lietsovat koko porukan kiusaamaan tätä hylättyä kaveria. Kunnes yhtäkkiä uhri vaihtuu ja koko asetelma kääntyy ympäri.
Mikä ihme tekee joistakin lapsista tällaisia? :(
Kommentit (23)
Kun lapset saavat kotona pompottaa vanhempiaan, niin luulevat sen olevan yleinen käyttäytymismalli.
En voi sietää vanhempia, jotka eivät kykene olemaan aikuisia vanhempia vaan antavat lasten määrätä asioista, koska haluavat olla kivoja vanhempia. Se ei tiedä kuin ongelmia!
Nykyajan kakarat ovat kurittomia, rajattomia eivätkä kunnioita ja arvosta ketään eivätkä mitään ja vanhemmista löytyy vika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jolle oma napa on niin tärkeä, että unohtaa antaa lapselleen rakkautta ja hyväksyntää.
Meillä molemmat pomottaa toisiaan sen kun kerkeää, ja itse ihmettelen päivästä toiseen millä sen saisi loppumaan. Ikää lapsilla on 6 ja 4 v, ja molemmat ujostelee (ainakin vielä) kaveriporukassa niin kovasti, että pomotus ei toistaiseksi ole levinnyt sinne. Mutta sekin päivä koittanee, kyllä tuo niin verissä tuntuu olevan, argh... Vinkkejä?
aikuiset sallivat tälläistä käytöstä?
Meidän lapsen pk:ssa on jo vuosia eräs saanut toimia juuri edellä mainitulla tavalla ja meno senkun raaistuu vaan. Ainoa erotus että päiväkoti on pieni ja kukkoilijoita vain yksi..
Vaikka ei todellakaan hypätä lapsen mielihalujen mukaan. Saa nähdä missä vaiheessa tajuaa että hakkaa vaan päätä seinään... Ihan fiksu on, mutta samperin itsepäinen :P
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pompoteltavana esim. töissä.
Onneksi meillä on rento, oikeudenmukainen ja tunneälyllä varustettu pomo.
Alle kouluikäisten lasteni kaveripiireissä näkee aivan liikaa sitä, että muutama kukkoilija määrää täysin muiden leikeistä ja ajaa itsekkäästi omaa etuaan.
Nämä pomottajat saavat jotenkin muut manipuloitua omaan sisäpiiriinsä, mutta yllättäen pudottavatkin jonkun kylmästi piiristään ulos ja lietsovat koko porukan kiusaamaan tätä hylättyä kaveria. Kunnes yhtäkkiä uhri vaihtuu ja koko asetelma kääntyy ympäri.
Mikä ihme tekee joistakin lapsista tällaisia? :(
Oma lapseni on joutunut juuri tällaisen lapsen ja hänen vanhempiensa uhriksi, valitettavasti tässä tapauksessa ei auttanut edes keskustelu aikuisten kesken vaan se pahensi tilannetta entisestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tekisi mieleni nujertaa tuollaiset lapset maanrakoon!
Itselläni oli lapsena tuollainen kaveri, joka aina halusi liittoutua kolmatta leikkikaveria vastaan ja savusti/kiusasi kolmannen pihalle leikeistä. Sitten tää kaveri päätti jatkuvasti, mitä tehdään ja kuka tekee. Oli sairaalloisen kateellinen ja halusi rikkoa muiden uudet tavarat (keksi leikin, johon piti ottaa uusi lelu mukaan... piilottelin huoneessani uusia leluja, ettei tämä ilkimys niitä löytäisi ja rikkoisi).
Ja kyllä, tämä tyyppi pomotti myös vanhempiaan, jotka pomppivat lapsen pillin mukaan. Vielä parikymppisenä opiskelijana kotona käydessään lähti lapsen isi hakemaan kioskilta illalla oikeanmerkkistä juustoa, kun ei kotona ollut kelvannut......huoh!
Tekisi mieleni nujertaa tuollaiset lapset maanrakoon!
ravistella tekisi mieli - sekä tenavaa että sen vanhempia!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma lapseni on mielestäni synnynnäinen johtaja. Ei siis tuo ap:n kuvailema kauhistus, jonka "uhriksi" myös omani on joutunut.
Ja miksi näin ajattelen. Hän on ihan vauvasta asti ollut kaverijoukon huomion keskipiste. Jotenkin vaan lapseni saa kaikki ympärillä olevat kiinnittämään huomion itseensä ja matkimaan itseään. Keksii leikkejä jne. Ei kuitenkaan koskaan vaadi ketään osallistumaan tai komentele muita. Osaa kai vaan olla niin mielenkiinooinen ja kekseliäs että saa muut mukaan. Muutaman kerran olen huomannut hänen käyvän jopa tällaista ap:n kuvaamaa hirviötä vastustamaan sanomalla, että kaikkien kanssa pitää leikkiä. Ikää tytöllä kohta 4-v, mielenkiinnolla odotan mihyin suuntaan hänen ominaisuutensa lähtevät kehittymään :).
Mutta lapsi ei vaan usko, ainakaan vielä... Mä inhoan pomottamista, joten uskokaa pois, en todellakaan katso lapsen temppuiluja hyvällä ja puutun siihen aina kun näen ja tiukasti. Koskahan tuo alkais saada tässä asiassa järkeä päähänsä (tarhaikäinen nyt) :p
-terv. 8
Tekisi mieleni nujertaa tuollaiset lapset maanrakoon!
ravistella tekisi mieli - sekä tenavaa että sen vanhempia!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeasti se mukula on alkanut jo hyppimään aikuistenkin silmille. Minusta ollaan kyllä tosi hakoteillä jos 8-vuotiasta joka komentelee kaikkia niin aikusia kun lapsiakin pidetään tulevaisuuden johtajana.
Tämän lapsen kohdalla tämä ei ole ihme kun kotona on asenne parempi tehdän niin kuin "Maija" haluaa muuten elämä menee liian vaikeaksi. Siis mitä vanhemmat määrää koska he myös ovat vastuussa lapsista.
Korostan, että minusta on hyvä jos lapsessa on vähän särmää eipähän jää jalkoihin. Kuitenkaan toisia ei pomoteta.
Osa on laumassa johtajia, osa myötäilijöitä. Johtajan aseman antavat yleensä muut lapset omalla käyttäytymisellään. Älykkäät, hyvän mielikuvituksen omaavat ja kivoja leikkejä keksivät ovat haluttua seuraa, ja heitä aletaan myötäillä. Heitä ihaillaan ja heidän sanoillaan on painoarvoa. Epävarmat ja tylsät tyypit eivät ole suosittuja eikä heitä kuunnella. Näin se menee lasten ja aikuisten maailmassa. Toiset siis omalla ihailullaan ja jäljittelyllään nostavat jotkut johtavaan asemaan seurassa kuin seurassa.
T. Kehityspsykologiaa opiskellut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
T. Kehityspsykologiaa opiskellut
jonkun alan "asiantuntijoita" eli pari kurssia opiskelleita. :)
hänen pitää myös osata toimia siinä asemassa oikein.
Valitettavan usein vain tällaiset johtohahmot ovat täysiä kusipäitä (myös aikuisten maailmassa).
mutta minusta suurin ongelma on se, että joillakin sen annetaan mennä liian pitkälle.
On ihan normaalia, että esimerkiksi pariskunnissa toinen on se "johtaja" ja toinen on myötäilijä. Ajatellaan kaksi johtajaa yhdessä jatkuvaa sotaahan se olisi. Toisaalta kaksi tossua keskenään eihän ne sais mitään aikaiseksi kun kumpikaan ei osaisi tehdä päätöksiä.
Meidän lapsista toinen on myötäilijä ja häntä yritetään kannustaa pitämään puoliaan. Toinen on pippurisempi ja häntä joutuu toppuuttelemaan.
Eri mieltä. Jos johtajaksi valittu käyttäytyy kusipäisesti, alaiset alkavat liittoutua ja johtaja menettää ensin auktoriteettinsa ja sitten myös asemansa. Kiusaajat jäävät syrjään ennemmin tai myöhmmin, kun muut alkavat hakeutuav enemmän toistensa seuraan. Niinpä pidetty johtaja on yleensä reilu alaisilleen.
hänen pitää myös osata toimia siinä asemassa oikein.
Valitettavan usein vain tällaiset johtohahmot ovat täysiä kusipäitä (myös aikuisten maailmassa).
Eli tyttö, joka olisi tuleva diktaattori jos vain hänen pillinsä mukaan mentäisiin.
Koville ottaa ja lujat valjaat on pidettävä, mutta ei taatusti pompota kotonaan ja ei kaveripiirissäkään. Mutta halu olisi kyllä välillä kova, mutta ei uskalla.
mutta, fakta on, että tällaisista lapsista yleensä kasvaa niitä hyviä johtajia, JOS vaan oppivat vähän sitä empatiakykyäkin. Juurihan jossain oli tutkittu sitäkin, että koulukiusaajista ei tulekaan niitä luusereita aikuisena (valitettavasti) vaan yleensä pärjäävät elämässä hyvin.
mutta synnynnäisten alaisten äidit haluavat nitistää tämän luonteenpiirteen. Ja yleensä onnistuvatkin siinä.