Minkä ikäisenä soittoharrastus kannattaisi aloittaa?
Jos lasta kiinnostaa nyt, se kannattaa aloitta nyt. Ensi vuonna ei ehkä enää kiinnosta, silloin se on turhaa.
Kommentit (10)
6-vuotiaana on paljon helpompi päästä musiikkiopistoon soittamaan viulua kuin esimerkiksi 8-vuotiaana (jos ei ole aikaisempia soitto-opintoja). 7-vuotiaanakin ehtii vielä hyvin aloittaa, mutta jos lapsi itse haluaa aloittaa opinnot nyt, kannattaa käyttää lapsen intoa hyväksi.
Kahden musiikkopistossa opiskelevan lapsen äiti.
n. 5 päivälle vkossa voi olla vähän vaikeaa erityisesti vilkkaalle lapselle. Sekin helpottaa ajan myötä, kun se 5-10 min soittaminen per päivä muodostuu arkirutiiniksi :).
Minä aloitin soittamaan viulua 3 vuotiaana musiikkiopistossa samaan aikaan kuin siskoni, joka oli silloin 6. Soitin aktiivisesti 18 vuotiaaksi asti, ja olen ikuisesti kiitollinen vanhemmilleni jotka aikoinaan minut tunneille laittoi, vaikka ei teini-iässä aina niin hirveästi kiinostanutkaan. Nyt minulla on niin hieno taito olemassa, mikä ei unohdu ikinä!Lapsen viulun soitto vaatii vanhemmilta paaaaljon kärsivällisyyttä ja aikaa, koska ei todella ole mikään maailman helpoin soitin, ja tärkein asia: vaatii lapselta täydellistä sävelkorvaa.
Mutta ihana kuulla, että vielä löytyy niitä lapsia, jotka ovat kiinnostuneita klassisesta musiikista! Hienoa!
Viulun soitto vaatii
ja tärkein asia: vaatii lapselta täydellistä sävelkorvaa.
Myös sävelkorvaa voi kehittää hyvin paljon. Harva viulua tai muuta jousisoitinta soittava aloitteleva lapsi soittaa täysin puhtaasti ja monetkaan eivät aluksi edes kuule, vaikka he soittavat pahasti epäpuhtaasti. Mutta hyvällä opastuksella sävelkorvaakin pystyy harjoituttamaan hyvin paljon.
Oikeassa olet 8, mutta kyllä sen jonkun ajan päästä huomaa, jos lapsi ei yhtään pääse jyvälle, eikä kuule omia epäpuhtauksiaan, silloin voi harkita vaikka pianon soittoon siirtymistä.
t:7
Joissain musiikkiopistoissa on pienille lapsille soitinryhmiä. Parin vuoden soitton jälkeen voi hakea varsinaisen musiikkiopiston puoleen. Omalla paikkakunnallani on tälläinen mahdollisuus ja poikani aloittaa todennäköisesti syksyllä viuluryhmässä. Ajattelimme kokeilla, jos viulu kiinnostaa ja sitten voi hakea ensi syksynä opiston puolelle, jos motivaatiota löytyy. Poika harrastaa paljon liikuntaa, joten katsotaan miten käy. Eniten pelkään musiikkiopiston vaativuutta, teoriaa ja soittorymiä- aikaa olisi kiva jäädä muuhunkin vapaa-aikaan kuin soittamiseen.
Aloittakaa mieluummin suzukiryhmässä. Suzukissa saa tarrat otelautaan eli ei tarvitse olla heti sitä hyvää sävelkorvaa, joka kehittyy kyllä harjoitellessa melkein jokaiselle sille tasolle, että soittaminen on kivaa. Meidän kunna musiikkiopistossa pienet viulistit soittavat ihan hurjan epäpuhtaasti, kun taas suzukikoulussa paljon suurempi osa soittaa kohtuupuhtaasta. Syynä on ne otelaudan tarrat ja se ajatus, että suzukissa ei tarvitse olle valmiiksi hyvä. Vanhanaikaisella opetuksella (poislukien siis suzuki ja colourstrings) pitää olla valmiiksi lahjakas, että se sävelpuhtaus on siedettävä.
Suzukista voi siirtyä sitten tavallisen musiikkiopiston puolelle, jos haluaa ja lapsi osoittautuu riittävän lahjakkaaksi sitten kun se sävelkorva on jo kehittynyt. Ja jos se ei kehity, suzukissa lapsi voi soittaa ja saada viulun soittamisen hyvät puolet huonommallakin sävelkorvalla.
Mitä nuorempana aloittaa sen helpommin sävelkorva kehittyy. Nelivuotiaana aloittaneista suurimmalle osalle kehittyy hyvä sävelkorva, 7 vuotiaana aloittajista paljon pienemmälle osalle.
Lapsi on nyt 6 ja on alkanut haluta soittaa viulua. Pitäisikö pyrkiä nyt jo musiikkiopistoon vai vasta vuoden päästä?