plussia ja miinuksia kolmannen laspen hankinnan puolesta kiitos!!!

Jos et sattunut huomaamaan niin lastemme ikäero on 5 vuotta, siinä ajassa sitä kummasti ehtii vaikka opiskella... =)

Olet saanut ensimmäisen tosi nuorena. Jos sulla ei ole järkevää koulutusta, nyt olisi aika hankkia se ja sitten vasta miettiä lisälapsia. Lapsia ei kannata tehdä ajatelle, että ei tartte vähään aikaan käydä töissä. Sieltä edestä löytää minkä taakseen jättää. Opiskele ja kehitä itseäsi, ehdit vielä saada lapsia yli 30-vuotiaanakin.

Työpaikkaa en halua vaihtaa, se on just mulle sopiva, en osaa kuvitella mitään muuta.

Ajattelin tässä nyt että katsotaan pari vuotta ja jos vielä on samanlainen tunne niin sittenhän sitä voisi kolmatta alkaa yrittämään.

Sellasien vielä lisään että en todellakaan ole mikään lapsi/perhe ihminen sillä tavalla että omistautuisin täysin perheelleni. Siinäkin vielä yksi syy mikä mietityttää, saavatko lapset siitä jotain traumoja jos en leiki heidän kanssa tms...

ap

plussia ja miinuksia eritellä. Niitä on niin paljon. Asiaa on tullut mietittyä todella paljon. Myös minä haluaisin kolmannen lapsen, mutta...



Aika tavalla samankaltaisia pohdintoja olen minäkin tehnyt. Vielä emme ole lopullista päätöstä tehneet. Tällä hetkellä olen sitä mieltä, että meille ei kolmosta tule, toistaiseksi. Aikaa pitäisi vielä olla, kun ikää minulla on vasta reilu 30 v. Aika näyttää. Sitä sinullekin suosittelen. Älä mieti asiaa liikaa, elä tätä hetkeä. Kyllä se vastaus sieltä valkenee!

siihen rakastuu niin, ettei tiedä, miten ikinä on pärjännyt ilman.



Ja nuo masennukset, nyt tunnistat oireet, ja tiedät mistä on kyse, joten tilanne ei välttämättä kärjisty mitenkään, varsinkin, jos sinulla on matala kynnys hakea apua.

luopuisin ajatuksesta.



Itse halusin kolmannen yhdestä syystä: itselläni on vain yksi isoveli, ja vastakkainasettelu oli rankka jo pikkulapsesta lähtien. Halusin kolmannen rikkomaan tuollaista asetelmaa, ja siinä kyllä onnistuimme.

Jos on sellainen mieli, että lapsia, niin mitä miettimään. Tulevia vaikeuksia ei voi ennustaa, ne ovat kuitenkin sellaisia joita et edes aavista. Sama pätee hyvään, kolmas tuo selliasta hyvää, mistä et vielä tiedä.



Älä mieti työtä ja materiaa ainakaan. Ne järjestyvät kyllä jotenkin.

3. Haluaisin että joka lapsella on oma huone ja meillä on vain kolme makkaria, laajentamiseen ei ole varaa.

.

meillä miehen kanssa syntyi just kolmas lapsi 3vkoa sitten ja me asumme kerrostalossa kolmiossa... joten ole onnellinen, että asutte niinkin isossa talossa mitä annat ymmärtää, kun teillä ei ole varaa laajentaa..

silti vaan välillä ja nykyään paljon useammin tulee tunne että jos vielä kuitenkin yksi.



Toisaalta nuorempi täyttää jo neljä ja kaikki alkaa olla koko ajan helpompaa,

ikäeroa en niinkään ajattele, vanhmepi lapseni täyttää 9 eli sisaruksilla on 5 vuotta ikäeroa.

Kaikki sängyt ja kaikki olen kyllä jo myynyt eteenpäin.

Olen kuitenkin vielä nuori, 28v joten ikä ei olisi esteenä, paitsi että olen ajatellut olevani kuitenkin suht "nuori" kun lapset ovat jo isoja.



ap

että sitten haluaa vielä neljännenkin. :0)

vielä edelliseen, että kaikki lapset alle 3v joten sillain ei ole vielä haittaa tästä kämpän koosta, kun 2lapsista asuu yhdessä huoneessa ja kolmas meidän vanhempien kanssa, kun on niin pieni vielä.

3. Haluaisin että joka lapsella on oma huone ja meillä on vain kolme makkaria, laajentamiseen ei ole varaa.

.

meillä miehen kanssa syntyi just kolmas lapsi 3vkoa sitten ja me asumme kerrostalossa kolmiossa... joten ole onnellinen, että asutte niinkin isossa talossa mitä annat ymmärtää, kun teillä ei ole varaa laajentaa..

mitenköhän tosta mun alotusviestistä sai kuvan että me asutaan jotenkin isossa talossa? Ja rahallisesti ollaan tällä hetkellä todella tiukoilla!, että ei todellakaan ole varaa tehdä mitään laajennuksia, saatika mitään remonttia.

Ihan turhaa tuollainen rationaalinen ajattelu lasten hankinnassa. Jos ajattelet järkevästi, et tietenkään hanki kolmatta lasta.

Jos ajattelet järkevästi, et tietenkään hanki kolmatta lasta.

harmittaako sitten 10 vuoden päästä jos nyt ajattelee järkevästi? no, eihän sitä voi tietää.

Eikä meillä mikään kiire ole, ajattelin että vaikka muutaman vuoden päästä jos syntyis.

ap

-ap-

.. perhematkailu on huomattavasti hankalampaa ja kalliimpaa viisi- kuin nelihenkisenä perheenä. Useimmat tarjoukset kylpylöihin, huvipuistoihin, ravintoloihin jne. jne. ovat 2aik + 1-2 lasta, ja yhteen hotellihuoneeseen tai laivahyttiin on vaikea mahtua enää sen jälkeen kun nuorin ei enää mahdu kainaloon tai matkasänkyyn nukkumaan. Valinnanvara matkailussa rajoittuu siis huomattavasti varsinkin jos budjetti on rajallinen.

Eli tarvitsette oikeasti suuremman asunnon, auton ja muukin kulutus kasvaa... matkustelu, harrastukset ja eläminen on taas yhden verran kalliimpaa. Lapset alkavat kuluttaa toden teolla rahaa teini-ikää lähestyessään.



Ja ne henkiset resurssit: jaksatteko olla läsnä ja lähellä, tukea ja kasvattaa, hoitaa ja kannustaa jokaista, ihan jokaista. Kestääkö pinnanne? Onko teillä aikaa koulunkäynnille, erilaisille harrastuksille sekä teinien toilailujen seuraamiselle?



Entä terveys? Jos tuorein lapsi onkin sairas? Tai itse miehesi kanssa sairastutte? Tai joku lapsistanne osoittautuu jotenkin sairaaksi? Kestättekö kaiken?



Puuh... aika ahdistavaa tätä on kirjoittaa, koska elämä on ennalta arvaamatonta. Mutta kyllä järkeäkin saa käyttää, eikä ajautua elämässään tarkotuksella (tunteella) hankaluuksiin tai tehdä siitä vaikeampaa.

Haluatko suuren perheen, jossa elämän sisältö on elämässä itsessään vai haluatko tyhjän elämän, johon ostat sisällöksi matkoja yms asioita, jotta olisi jotain tekemistä. Mistä sinä nautit?

Minusta syysi oli varsin olemattomat. Jokaisella on tuollaisia syitä, jos järjellä ajattelee, lapsia ei kannata tehdä. Paljon enemmän rahaa saa kuluttaa itseensä, yöt nukkua rauhassa ja päivätkin voi viettää kuten tahtoo.

seitsemän hengen auton saa ihan kohtuuhinnalla ja lapset eivät tarvitse omia huoneita. Meillä lapset tyttö ja poika, joilla on neljön vuoden ikäero, leikkivät ja viihtyvät joka päivä yhdessä. Lasten kasvatus on helpompaa, kun on useita lapsia. Rajat tulevat luonnollisesti vastaan. Heillä on seuraa toisistaan ja hyvin kasvatettuna pian auttavat kotitöissäkin. Ja sokerina pohjalla, kumpaa harittelet enemmän 20 vuoden kuluttua, sitä että teillä on kolme lasta vai sitä, että teit vielä kuopuksen.

..siivousta sekä iltapesua.

Taloudellisesti on tiukempaa.

Kolme lasta ei mene siinä missä kaksi.

Isommilla lapsilla eri menot, joissa pieni ei pysy perässä.

Joutuu jakamaan aikansa kolmeen.



Huoneiden lukumäärällä ei mitään merkitystä. Mitä jos ottaisit käyttöön leikki-huoneen ja nukkumahuoneen. Lapset nukkuvat oikeasti paremmin tiiviimmin.

Autoon ei tosiaan voi ängetä liikaa porukkaa.



En suosittele. Panosta olemassaoleviin lapsiin.

Meillä 3 lasta ja vaikka en koskaan tätä väitettä uskonutkaan, niin vasta kolmannesta osaa nauttia!

Kolmosen hoito menee kuin itsestään. Itsevarmuus kasvaa vuosien ja lasten myötä ja jokainen vauva on tavallaan helpompi hoitaa, ei jaksa stressata turhista ja vauvasta/ lapsesta osaa nauttia eri tavalla, sillä itse tietää, että vauvat kasvavat (liian) nopeasti.



On myös ihana seurata sisarusten keskinäisen suhteen kehittymistä.

Kolme lasta, kolme eri persoonaa, jokainen tuo omansa ja niiden kehittymistä on ihana seurata. Myös isommista lapsista tulee esiin puolia joita en ole tiennyt olevan olemassakaan.



Parisuhteeseen ei meillä ainakaan kolmas lapsi ole vaikuttanut millään lailla, sillä lapsiperhe-elämä on tuttua ja arkirytmit muodostuneet jo kahden kanssa.

Lisäksi me molemmat vanhemmat tiesimme mitä vauva-aika on, eikä itkut ja yöhuudot vaivanneet samalla tavalla kuin ennen. Olemme molemmat myös oppineet ottamaan enemmän omaa aikaa ja luottamaan siihen, että toinen pärjää, onhan takana jo vuosien kokemus.



Rahaa menee tietysti enemmän. Pyykkiä on enemmän. Siivottavaa on enemmän. Mutta myös iloa, naurua ja rakkautta on enemmän, sillä sehän vain lisääntyy perhekoon kasvaessa! Omia huoneita meilläkään ei kaikille lapsille ole. Tällä hetkellä se ei kuitenkaan haittaa, ehkä tulevaisuudessa tarvitsemme isomman asunnon.



Meillä vasta kolmas toi sen tunteen, että perheemme on nyt täydellinen ja kokonainen!

Mutta jos jätätte sen hankkimatta, se saattaa kaduttaa lopun elämää.