Lue keskustelun säännöt.
Miksi 20-25-vuotiailla ei ole mitään suhteellisuudentajua?
29.04.2009 |
Heidän mielestään 30-v. on vanha ja 40-v. jo ikäloppu. Miksi ihmeessä? Mitä sitten heille ovat 50-, 60-, 70- tai 80-vuotiaat?
Nuoret hei, järjen käyttö on sallittu. Vai siitäkö se onkin kiinni, ettei järki ole vielä kehittynyt?
Kommentit (31)
Kuvittelevat, että kaikki alle 3-kymppiset ovat vastuuttomia teinejä.
Onko järki jo jättänyt vai missä vika?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minustakin 20-vuotiaana 30-vuotias oli aika vanha, nelikymppiset olivat joltain eri planeetalta...En pidä sitä pahana, että nuoret pitävät minua vanhana, heidän perspektiivistään olen vanha. 38v.
sallitaan se näille nykyisillekin nuorille.
olen 23v ja mun mielestä 40v on keski-ikä. 80-90v on sitten ikäloppu...
ihan sama ku mä yleistäisin että kaikki 40vuotiaat on lihavia..? joka ei todellakaan pidä paikkansa.
Tämä tauti ei riivaa vain 20-25-vuotiaita, vaan ihan kaikkia ikäryhmiä omalla tavallaan. "Sitten kun olet 85-vuotta, niin koko maailma on täynnä pelkkiä kakaroita" tuumasi mummoni tuossa jokin aika sitten, mutta sentään pilke silmäkulmassa. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja kyllä, ajattelen 40-vuotiaan olevan jo melko vanha. Ei niin vanha, että kuolema kolkuttaa ovella, mutta jo keski-ikäinen.
No, ilmeisesti olen poikkeus tässä yhteiskunnassa. Täällähän 40-vuotiaat kuvittelevat olevansa ihan yhtä nuoria ja nuorekkaita kuin ne 20-vuotiaat, joita kuitenkin kilpaa haukkuvat...? Miksi teidän itsenne on niin vaikea hyväksyä oma vanheneminen?
Ja kyllä, ajattelen 40-vuotiaan olevan jo melko vanha. Ei niin vanha, että kuolema kolkuttaa ovella, mutta jo keski-ikäinen.
Yleensähän keski-etuliite viittaa keskellä olemiseen. Esim. pieni, keskisuuri, suuri. Pienituloinen, keskituloinen, suurituloinen.
Mikä sitten keski-ikäisestä tekeekin yhtäkkiä vanhan (etenkin, kun 40-v. on vielä keski-iän alkupäässä)?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tein=mx 19 v
nuori=20-29 v.
keski-ikäinen on n. 40 v ->
vanha on n. 60 v ->
vanhus on n. 80 ->
nyt olen 30+, en enää nuori mutta en myöskään keski-ikäinen.
loputtomiin.
Miksi ei voi hyväksyä, että 40-v on 40-v, ei 20-v?
Tämä on juuri se ajattelun kieroutuma.
Yleensähän keski-etuliite viittaa keskellä olemiseen. Esim. pieni, keskisuuri, suuri. Pienituloinen, keskituloinen, suurituloinen.
Mikä sitten keski-ikäisestä tekeekin yhtäkkiä vanhan (etenkin, kun 40-v. on vielä keski-iän alkupäässä)?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen 22, mieheni on 35 ja en pidä häntä yhtään vanhana. nelikymppisiä pidän keski-ikäisinä, yli 60v. vanhoina ja yli 70v. ikäloppuina.
Minusta on ihan luonnollista, että ihminen, joka on itseä puolet nuorempi tai vanhempi tuntuu huomattavasti itseä nuoremmalta tai vanhemmalta. Ihan huolimatta siitä, missä kohtaa elämänkaarta satutaan olemaan.
Minusta käsitteet nuori ja vanha ovat juuri sellaisia suhteellisia määreitä, joiden merkitys on eri aina kontekstista ja puhujasta riippuen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 25v enkä todellakaan pidä alle 50v ihmisiä vanhoina ja ikäloppuina!
Teini-iässä 14-17v iässä pidin ehkä 30-40v ihmisiä vanhoina mutta siinä iässä ollessani maailman kuva ja oma pää oli vielä hiukan keskeneräinen.
Toki jos nyt ajatellaan ihmisikää, niin onnettoman lyhythän se on. Sinänsä 40-50 ihmiset alkavat jo hiljalleen kärsiä vanhuuden tuomista fyysisistä asioista ja ovat hesikäli "vanhoja". Mutta mieleltään tuossa iässä ihmiset ovat taatusti vielä kaukana vanhuksista! Vanhuksena pidän 70+ ihmisiä...
Mutta en nyt mitenkään saa 30v iästä vanhaa! :O
Sisältö jatkuu mainoksen alla
juuri noin se menee, sinä vastaat juuri sitä yleistä 20v mielipidettä. Tosin jostain olet löytänyt ikälopun miehen (itseesi nähden) itsellesi ja sinun täytyy uskotella että se on vielä nuori vaikka kaverisi nauravat seläntakana.
70v ei todella ole ikäloppu, juttelin juuri viime viikolla 95v kanssa joka sanoi minulle katsellen kasvojani, kyllä sinullekin vielä ryppyjä tulee odotas vaan kun olet sata, niinkuin minä.
0-12 lapsi
13-20 nuori
20-35 nuori aikuinen
35-40 keski-ikää lähestyvä
40-55 keski-ikäinen
55-70 ikääntyvä
70-75 vanhuutta lähestyvä
75- vanhus
Näissähän tietenkin vaikuttaa se, ketä ihmisiä pitää mielikuviensa malleina. Esim. oma äitini on 67-vuotias, enkä todellakaan voisi sanoa häntä vanhaksi. Hän on kaikin puolin elinvoimainen ja yleensä häntä luullaan 50-60-vuotiaaksi.
Toisaalta taas eräs 26-vuotias kaverini menee ihan keski-ikäisestä (pukeutuminen, kasvojen piirteet jne)
että parikymppisellä voi olla nelikymppiset vanhemmat? Ennen myös opiskeltiin vähemmän, eli töihin mentii nuorempina mitä nykyään --> myös omaisuutta alkoi kertyä aiemmin mitä nykyään.
Eli se reilu parikymppinen asuu opiskelijakämpässä ja ei ole vielä opintojen vuoksi kunnolla työelämässä ollut. Hänen 40-59 vuotiaat vanhempansa taas asuvat omistusasunnossa, laajentavat kesämökkiä jne. eli elävät paljon "aikuisempaa" elämää mitä parikymppinen.
Ennen myös lapset saatiin nuorempina mitä nykyään, eli monelle parikymppiselle lähipiirin 40+ vuotiaat ovat isojen/aikuisten lasten vahempia. Mutta toisaalta heidän omassa kaveripiirissä ei välttämättä kenelläkään ole lapsia vaan niitä aletaan saamaan vasta ~30-vuotiaina, eli kymmenkunta vuotta myöhemmin mitä edellinen sukupolvi lapset teki.
kolmekymppiset vaan tuntui jo tosi vanhoilta. Sitten rupesi itse lähestymään ko. ikää ja nyt 26- vuotiaana se ei tunnu ollenkaan vanhalta..mutta luonnollisesti parikymppiset pitävät sitten minua jo aika vanhana.
Eliaikaodote taitaa Suomessa olla 72 vuotta (+-pari vuotta). Tämän mukaan 36 vuotias olisi tarkalleen keski-iässä....
ikäloppuina että isovanhempani ovat n.70-vuotiaista asti olleet hoitokodissa ja eivät pysty oikein mitään tekemään itse. Aika raju yleistys itseltäsi että KAIKKI 95-vuotiaat olisivat hyväkuntoisia ja täynnä elämää. Tosi asia on, että suurin osa ihmisistä on haudassa kun pääsisivät siihen ikään.
Ja vanhempani ovat melkein 50-vuotiaita joten miksi minun pitäisi heitä kutsua? Keski-ikää lähestyviksi???
Mieheni ikää en häpeä ollenkaan ja tuskin kaverinikaan, joista suurin osa on noin 30-vuotiaita. Ja ne kaverini jotka ovat oman ikäisini, heistä suurimmalla osalla on yli 30-vuotias mies.
Jokuhan on parikymppisenä valmistunut ammattiin, ja alle 30-vuotiaana ollaan naimisissa, omistetaan omakotitalo jonka velkaa lyhennetty mukavasti, lapset on tehty jne. ---> elämä on hyvinkin "aikuismaista", ja saatetaan olla mummu&pappa jo nelikymppisinä.
Joku toinen taas tahkoaa opiskelijana vuokrakämpässä 25-vuotiaaksi, sen jälkeen tekee uraa (ehkä ulkomailla) ja vakiintuu vasta lähemmäs 30-vuotiaana ja hankkii lapsia vasta 35-vuotiaana jne.
Ja lapset ovat se joka monia "vanhentaa", ei välttämättä ulkoisesti...! Vaan nimenomaan henkisesti. Villina ja vapaana voi tehdä mitä lystää jne. mutta lapsien kanssa on PAKKO olla katto pään päällä, ruokaa kaapissa, varaa vaatteisiin jne. ---> pitää hyvin pikälti unohtaa seikkailut maailmalla jne. koska on vastuussa muistakin kun itsestään.