Tuliko miehesi aina neuvolaan mukaan

Esikoista odotetaan ja olen 40+ odottaja.Siellä on keskusteltu muutakin kuin mittailtu verenpainetta yms.Meidän neuvolantäti huomioi tulevan isän ihan kivasti.On ihan hyödyllistä olla kahdet korvat kuulemassa niitä juttuja:toinen voi muistaa jotain, mitä toinen taas ei.

Toiselta taisi olla ultrissa (paitsi kokoarvioultran kävin yksin). En edes ajatellut, että olisi jotenkin oltava mukana. Mutta jos ois halunnut, ois saanu tulla. Olikohan tokalta myös silloin ekan euvolassa...



Lastenneuvolassa käyttää se joka ehtii. Minusta on niin ihanak äyttää lapsia lastenneuvolassa, että mielelläni käytän itse ;-)



Joskus loppuraskauden neuvolakäynnillä oli toisessa raskaudessani äitini mukana. Hän ei ollut koskaank uullut dopplerilla sydänääniä ja tuli kuunteleen ne (esikoisen kanssa).

mies oli mukana ekalla neuvolakerralla, sitten ultrissa (2 kpl) ja loppuvaiheessa kun oli kesälomalla oli minulle kuskina neuvolakäynneillä. Ja tietysti perhevalmennuksessa (meillä oli vain yksi kerta) ja synnytyksessä (otettiin perhehuone). Vauvan kanssa tuli muutamaan ensimmäiseen lastenneuvolakäyntiin mukaan, sen jälkeen olen minä käyttänyt.



Toisen lapsen kanssa oli mukana ensimmäisellä neuvolakäynnillä, ultrissa ja istukkapunktiossa sekä synnytyksessä (ei perhehuonetta, hoiti esikoista kotona). Lastenneuvolassa on ollut ekalla kerralla mukana, sen jälkeen olen käynyt kahden vauvan kanssa.



Kysyin mieheltä haluaako mukaan neuvolaan ja oli sitä mieltä ettei häntä siellä tarvita. Kerron sitten illalla kuulumiset ja katsoo mitä neuvolakorttiin kirjoitettiin.



Ja mun mies oppi oikein hyväksi isäksi ilman mitään suurempia valmennuksia, me keskusteltiin asioista (kasvatusperiaatteet yms.) ja tehtiin yhdessä päätöksiä.

Aikaa ei ole tavalliseen neuvolakäyntiin ole varatattu kuin 10 min. Asiakas itse tekee kaiken mahdollisen (punnitsee itsensä ja tutkii virtsan, kirjoittaa tulokset neuvolakorttiin). Verenpaine mitattiin joka kerta. Hb katsottiin 2 kertaa raskauden aikana. Sydänäänet kuunneltiin periaatteessa rv 12 jälkeen, mutta esim. minulla eka kerta kuunteluun oli rv:lla 16. Sittenhän siinä jo tuntee liikkeet, joten mieskin uskoo vauvan olevan olemassa ilman sydänäänten kuulemistakin. Ultrassa käytiin kerran. Toki neuvolassa voi keskustella mieltä painavista asioista, mutta niitä näitä jutteluun ei siellä ole aikaa. Pitäisi tietenkin olla, mutta kun ei ole (olen nimittäin itsekin tällä samalla kunnalla töissä ja siksi tiedän äitiysneuvolan terkkareiden tilanteen hyvin). Terkkarit tekevät ilmaisia ylitöitä kun työajalla ei vaan ehdi tekemään kaikkea.

Ultrassa on vissiin ollut kerran tai kaksi (meillä 3 lasta) ja lastenneuvolassa muutaman kerran.

Lastenneuvolassakin yhtä kertaa lukuunottamatta. Sovimme ajat aamuksi ja sitten heitän miehen autolla töihin (tavallisesti kulkee junalla).



Meille miehen osallistuminen on ollut luonnollista. Kaksi muistaa kysyä paremmin asioita ja keskusteltu siellä tosiaan on monista asioista, vaikka tämä toinen raskaus oli kaikin tavoin normaali. Eka oli km. Aina ovat th:t ja lääkärit kyselleet myös miehen tuntemuksia. Sisätutkimukset on tehty sermin takana niin, että suojaa on vähän ovelle, jos joku ulkopuolinen törmäisi sisään. Mielestäni äitiysneuvolaan osallistuminen valmistaa miestä lapsen tuloon ja myös auttaa seuraamaan, mitä raskaus fyysisesti on. Haluamme molemmat kuulla lääkärien, hoitajien jne kommentit, koska silloin on kaksi käsitystä asiasta ja myös voi varmistaa, ymmärsikö asian hyvin.



Muutamassa valmennuksessa kävin yksin (hengitys & äänenkäyttö, fysioterapia), muissa valmennuksissa (yht. noin 10 kpl ennen ja jälkeen syntymän) ollaan käyty yhdessä.



Ehkä tässäkin on kyse osallistumisesta perheessä yleensä. Meillä molemmat ovat mukana myös eläinlääkärissä, jos suinkin mahdollista. Järjestelemme työajat niin, että pääsemme. Joskus tietysti aikataulut muuttuu tai on jotain työmatkaa, jolloin molemmat eivät välttämättä pääse.

Lastenneuvolassakin yhtä kertaa lukuunottamatta. Sovimme ajat aamuksi ja sitten heitän miehen autolla töihin (tavallisesti kulkee junalla).



Meille miehen osallistuminen on ollut luonnollista. Kaksi muistaa kysyä paremmin asioita ja keskusteltu siellä tosiaan on monista asioista, vaikka tämä toinen raskaus oli kaikin tavoin normaali. Eka oli km. Aina ovat th:t ja lääkärit kyselleet myös miehen tuntemuksia. Sisätutkimukset on tehty sermin takana niin, että suojaa on vähän ovelle, jos joku ulkopuolinen törmäisi sisään. Mielestäni äitiysneuvolaan osallistuminen valmistaa miestä lapsen tuloon ja myös auttaa seuraamaan, mitä raskaus fyysisesti on. Haluamme molemmat kuulla lääkärien, hoitajien jne kommentit, koska silloin on kaksi käsitystä asiasta ja myös voi varmistaa, ymmärsikö asian hyvin.



Muutamassa valmennuksessa kävin yksin (hengitys & äänenkäyttö, fysioterapia), muissa valmennuksissa (yht. noin 10 kpl ennen ja jälkeen syntymän) ollaan käyty yhdessä.



Ehkä tässäkin on kyse osallistumisesta perheessä yleensä. Meillä molemmat ovat mukana myös eläinlääkärissä, jos suinkin mahdollista. Järjestelemme työajat niin, että pääsemme. Joskus tietysti aikataulut muuttuu tai on jotain työmatkaa, jolloin molemmat eivät välttämättä pääse.

Lastenneuvolassakin yhtä kertaa lukuunottamatta. Sovimme ajat aamuksi ja sitten heitän miehen autolla töihin (tavallisesti kulkee junalla).



Meille miehen osallistuminen on ollut luonnollista. Kaksi muistaa kysyä paremmin asioita ja keskusteltu siellä tosiaan on monista asioista, vaikka tämä toinen raskaus oli kaikin tavoin normaali. Eka oli km. Aina ovat th:t ja lääkärit kyselleet myös miehen tuntemuksia. Sisätutkimukset on tehty sermin takana niin, että suojaa on vähän ovelle, jos joku ulkopuolinen törmäisi sisään. Mielestäni äitiysneuvolaan osallistuminen valmistaa miestä lapsen tuloon ja myös auttaa seuraamaan, mitä raskaus fyysisesti on. Haluamme molemmat kuulla lääkärien, hoitajien jne kommentit, koska silloin on kaksi käsitystä asiasta ja myös voi varmistaa, ymmärsikö asian hyvin.



Muutamassa valmennuksessa kävin yksin (hengitys & äänenkäyttö, fysioterapia), muissa valmennuksissa (yht. noin 10 kpl ennen ja jälkeen syntymän) ollaan käyty yhdessä.



Ehkä tässäkin on kyse osallistumisesta perheessä yleensä. Meillä molemmat ovat mukana myös eläinlääkärissä, jos suinkin mahdollista. Järjestelemme työajat niin, että pääsemme. Joskus tietysti aikataulut muuttuu tai on jotain työmatkaa, jolloin molemmat eivät välttämättä pääse.

dxvsghtfhtg

Ei mua oo mitenkään häirinnyt että mies on halunnut tulla mukaan, päinvastoin, oon ilahtunut. Aluksi mäkin mietin että, mitä ihmettä se siellä tekee? mutta on tykännyt kuunnella sydänääniä ja terkan kanssa jutellut ja tietysti kuunnellut. Meidänkin terkka on todella hyvin ottanut miehen huomioon kun on mukana ollut.

kun vauva on vatsanahkan ulkopuolella.

Ja en käsitä mitä tekemistä mun miehellä on mun pissipurkkien ja paineiden kanssa :) Normineuvolakerralla kun ei meillä ainakaan kuunnella sydänääniä eikä ultratakaan.

No mitä tekemistä sillä miehellä on korviesi kanssa,Sen vauvan kanssa sillä ehkä on jotain tekemistä.

kun vauva on vatsanahkan ulkopuolella.

Ja en käsitä mitä tekemistä mun miehellä on mun pissipurkkien ja paineiden kanssa :) Normineuvolakerralla kun ei meillä ainakaan kuunnella sydänääniä eikä ultratakaan.

Ja mielestäni äidin ja lapsen hyvinvointi kuuluu myös isälle. Ihan yhtä lailla hän on osallinen asiaan. Tietysti nämä miehet, joita ei kiinnosta, niin ei sitten vauvan hoitokaan kiinnosta... Harva se päivähän täällä on näitä juttuja.

oli niin rutiinikeikkoja minusta että mitä turhaan. Ultriin tuli kyllä mukaan. Pyysi kyllä aina soittamaan hänelle töihin, et miten meni ja oliko erityistä. Enkä kokenyt tätä huonoksi, ihan samaa mieltä olen kuin muutamat muutkin, että ekan kerran jälkeen se on niin rutiinia, pissanäyte-RR- muut mittaukset ja lätinät.

Lapsen synnyttyä mies on ollut mielellään mukana kun päässyt, juuri hoiti poikamme 4-v neuvolan.

Siinäkin on tarpeeksi, että yksi ihminen tekee loven työpäiväänsä, saati että kaksi. Neuvola-asiat puhuu kotona minuutissa työpäivän jälkeen illalla. Rutiinimittauksia vaan ja kun kaikki menee normaalisti, ei ole mitään raportoitavaa. Neuvolantäti ei pysty kertomaan mitään, mitä ei kirjallisuudesta löytäisi.

ensimmäisen odotusaikana oli mukana useammin, toisella kertaa ei tainnut olla kertaakaan ;D

Olisi se tullut jos olisin halunnut, mutta en mä nähnyt sitä tarpeelliseksi.

ja pillun ronkkimisista.

Enkä ota myöskään synnytykseen, kyllä se esikoisen aikainen synnytyspöydälle paskomiskokemus oli sellainen että tällä toisella kertaa koen sen mielelläni ihan yksin.

Tärkeämpää että isukki on äidin poissaolosta hätääntyneen esikoisen seurana eikä voihkimassa käsiinsä kun minä pukkaan toista lasta ulos alapäästäni.

Minä pystyn paremmin keskittymään synnyttämiseen kun ukosta ei ei tarvitse huolehtia eikä esikoisesta jonka tiedän olevan tutussa hoidossa.

jos vaivaantuu virtsanäytteistä. Hassua.