Tuliko miehesi aina neuvolaan mukaan

ekalla kerralla ja toisessa ultrassa oli mukana.

vaan päinvastoin korkeasti koulutettu johtavassa asemassa oleva - ja työajat joustavat...

Sorry, oli ihan pakko :). Toki mun mieheni olisi halunnut käydä, mutta eihän töistä voi olla jatkuvasti pois... Munkin mieheni on ulkomaalainen ;)

luulin että miehet olisivat innokkaampia tässä asiassa... mutta oma mieheni on ulkomaalainen, ehkä hän on sitten jotenkin erilainen??

-nelonen

itse en ollut synnytysvalmennuksessa mukana, kerran käytii siellä istumassa ja todettiin ettei enempää jaksa istua :)

Yhdessä ultrassa on ollut mukana, mutta se raskaus päättyi keskenmenoon.



En painostanut miestä, enkä kaivannut häntä neuvolassa.



Mies on kyllä käynyt lapsen kanssa lastenneuvolassa. Tätäkin tosin kerran tai kaksi, kun itse en päässyt.

Nyt, kun on menossa jo loppusuora (vko 37), niin mies jää ensimmäistä kertaa pois neuvolakäynniltä, työpalaverin vuoksi. Kaikissa aiemmissa hän on halunnut olla mukana ja kellonajatkin on sovittu niin, että työaikaa menee mahdollisimman vähän tähän käyntiin. Hänen työnantajansa on sanonut, että neuvolakäynnit menee isilläkin työnantajan piikkiin ja olen oikeasti käsittänyt, että heidän työpaikallaan miehetkin käyvät neuvolassa.



Toki mieheni on ollut mukana ultrissa ja halunnut synnytysvalmennuksen tapaamisiin minuakin innokkaammin, hän on siis tosissaan innoissaan ensimmäisestä lapsesta ja motivoitunut oppimaan asioita lapsen syntymään/kehitykseen liittyen. Itse en aina jaksa olla ihan niin innostunut, kun hän hoputtaa minua kasaamaan synnytystä varten reppua valmiiksi jne :)

Ne oli niin rutiinikeikkoja, ettei siellä mies mitään tee. Odottelisi, kun minä käyn pissimässä purkkiin :D?



Tärkeämpää on minusta se, miten lapsen synnyttyä menee. Siinä mies punnitaan. Mun mieheni on ollut ja on, täyden kympin mies ja isä. On töistä pois lasten sairauden vuoksi yhtä lailla kuin minäkin, jos ei enemmänkin. Huolehtii, hoivaa, ostaa vaatteita ja leluja, keksi kivoja ylläreitä lapsille, leikkii jne.

Mutta koskaan en ole kuullut (työssä, ystäväpiirissä tai minkään verkoston kautta), että miehellä oikeasti olisi joku rooli tai jotain tekemistä siellä äitiysneuvolakäynnillä, tai että mies siitä itse jotenkin hyötyisi, tai että se auttaisi jotenkin valmistautumaan isyyteen.

Noh, kukin tyylillään. Meillä kyllä äiti ihan itse osasi käydä mittauttamassa kohdunkaulansa ja verenpaineensa, iskä sitten osallistui kyllä vauvanhoitoon.

meidän neuvolan terveydenhitaja on varannu isällekin oman roolin - pitää laittaa äidin sormeen laastari kun verinäyte on otettu :)

no ihan vakavasti ottaen, kyllä me molemmat siellä neuvolassa käytiin. poikkeuksena lääkärikäynnit kun niitä ei saanu ihan aamulle (miehen työt alkaa kymmeneltä niin hyvin ehti aamulla neuvolaan) ja ne oli muutenki alle kymmenen minuutin keikkoja. ai niin, kerran kävin terveydenhoitajalla yksin ku mies oli vatsataudissa, ei olis ollu hyvä idea mennä sinne tartuttamaan muita eikä tainnu olla ihan lähtökunnossakaan.

olisin kyllä ollu pettynyt jos mies EI olisi halunnut mukaan! yhteinen lapsihan se on.

ihan omasta halustaan. On 42 vee...

Ultrissa ja synnytyksessä tietenkin, mutta ei tavallisilla neuvolakäynneillä. Eipä siellä isälle ole juuri mitään. Voin hyvin kertoa hänelle samat asiat 5 minuutissa sitten illalla.



Odotan nyt kolmatta. Mies joutuisi olemaan pois töistä sen ajan ja sitten hänellä menisi taas myöhempään illasta työpaikalla ja mieluummin olen tämän ajan hänen kanssaan kotona kuin että hän käyttäisi sen neuvolassa istumiseen.

Meillä on siis neljäs lapsi tulossa, ja vähän vaihtelevasti työaikojen salliessa on tullut mukaan. Mies ei niin kauheasti piittaa "lässyttävistä tädeistä" mutta meinasi että välillä on aina kiva käydä kuulemassa sydänääniä jne. Kaikissa ultrissa on ollut kyllä mukana ja äitiyspolikäynneillä myös (joudun aina keskiraskaudesta eteenpäin käymään tehostetussa seurannassa).

Omasta halustaan on ollut mukana jokaisella äitipolikäynnillä (2vkon välein lähes koko raskaus) sekä normaalit neuvolakäynnit kahta lukuunottamatta. Ihan ekassa kävin yksin, vaadin että pääsen itsekseen sinne ja yhden kerran ei mies päässyt töiden takia mukaan. Eikä ole valittanut kertaakaan, mielellään lähtee :)

rakenneultrissa on ollut mukava. np-ultrassa oli ekaa kertaa mukana nyt kolmannessa raskaudessa.

lasten neuvolaan en häntä yksin päästä. kerran tainnut olla mukana. ja siihen etten päästä yksin on syynä se, että kun hän sieltä lähtee, ei muista enää mitään mitä terkkari on neuvonut ja jos on kysellyt jotain, ei muista vastauksia. eli helpompaa että minä menen ettei miehen tarvitse soittaa kesken neuvolan kysyäkseen minulta jotain.

neuvolassa pari kertaa, jos on sattunut vapaata olemaan... Emmie sitä sinna kaipaa.. =)

"No ei sitä motivoituneisuutta kyllä ihan vaan neuvolassa mukanaololla mitata...."



Kerroin vain, että mieheni on motivoitunut oppimaan asioita lapseen liittyen jne.

Seurattiin sivusta ja oltiin aika kauhuissamme. Mies alistaa vaimoa eikä raukka pääse edes neuvolaan rauhassa.



Hyvähän se on, että mies käy neuvolassa, mutta ei ihan joka kerta. Äidillä voi olla jotain sellaista puhuttavaa neuvolatädille, jonka pystyy kertomaan vain ilman isää.

Sitten kun oli myöhästä, harmitteli ettei osallistunut.

esikoisen aikaan kerran halusi tulla, mutta olin unohtanut että on lääkäri neuvola :D Hipsi mies pihalle hissukseen.

Mutta enpä tuota ole kyllä halunnutkaan mukaan :) Kun ei siellä kuitenkaan mitään ihmeellistä tapahdu.

Ja itse halusi tulla, tahtoi kuulla vauvan sydämen lyönnit. Ultrissa oli molemmissa mukana ja lastenneuvolassa on ollut sillointällöin, tai oli. Meidän poitsu on 8-vuotias.

jossa mies sai käyttää sitä sydänäänijuttua ja katsella vauvaa ultramonitorilta. ja kysellä lääkäriltä kaikenlaista. oli tyytyväinen. eikö sinne pitäisi ottaa miestä mukaan vai? meitä on koko ajan kannustettu tulemaan yhdessä.

esikoisen aikaan kerran halusi tulla, mutta olin unohtanut että on lääkäri neuvola :D Hipsi mies pihalle hissukseen.

Mutta enpä tuota ole kyllä halunnutkaan mukaan :) Kun ei siellä kuitenkaan mitään ihmeellistä tapahdu.

aina, kun on päässyt. Yhteinenhän tuo on. Samoin lapsen vie neuvolaan yhtä usein kuin minä.