Mistä saisi apua kun loppuraskaudessa ei pärjää kotona esikoisen kanssa? ov

Eihän asioiden tarvitsisi olla joko tai. Miehesi voisi hoitaa vaikka lauantaiaamuna aamuheräämisen ja sunnuntaiyönä yöheräämiset. Ja vastaavasti viikolla tiistaina aamuheräämisen ja torstaina yöheräämiset. Sekin auttaisi sinua paljon!



Oletko kysynyt isovanhemmilta, kummeilta, sukulaisilta, ystäviltä tulisiko joku auttamaan? Usein tulisivat, jos vain pyydettäisiin. Moni ottaisi päivän pari vapaata töistäkin ja viikonlopun täysi lepo helpottaisi kummasti!



Olethan varmasti miettinyt kaiken miten voit helpottaa päivisin omaa oloasi? Sylittele lasta istualleen, kainalossaolo on hyvää läheisyyttä. Samoin pötköttely sängyllä. Tässä tilanteessa videoiden katsominen päivittäin on aivan sallittua! Sen ajan sinä voit levätä vaikka sohvalla. Poista kotoa kaikki vaaratekijät joiden takia sinun pitäisi olla valpas ja nopealiikkeinen kaksivuotiaan takia. jne.

Esikoiseni oli tosin puolitoista vuotias, kun kuopus syntyi. Kuopus valvotti sairautensa vuoksi paljon, joten kaikkiaan nukuin katkonaisesti neljä vuotta esikoisen syntymästä eteenpäin. Tosin myös mies valvoi osansa; usein sovimme, kumpi lapsi on kumman vastuulla tai kumpi saa nukkua alkuyön ja kumpi loppuyön. Nyt, kun on saanut jo useamman vuoden nukkua, muistan vain puistatusta tuntien tuota kroonista univelka-aikaa. Lisää lapsia ei ole tulossa sattuneesta syystä.

Ap:lle haluan sanoa: ei kukaan muu kuin te itse ratkaise teidän ongelmia. Voit toki purkaa omaa mieltäsi nettikeskustelussa, mutta käytännön ratkaisut teidän on tehtävä itse niiden vaihtoehtojen välillä, mitä juuri teillä on käytettävissä.

Oman kokemukseni mukaan kotiin tulevaa lastenhoitoapua on erittäin vaikea saada arkipäivisin ja meidän perheen ratkaisu oli laittaa esikoinen osapäiväiseen hoitoon päiväkotiin, sillä olimme muuttaneet uudelle paikkakunnalle, kun uuvahtaminen pahimmiten iski ja lukuisat kotiäititutut jäivät entiseen kotipaikkaan. Kummit ja mummit olivat satojen kilometrien päässä. Ei siis hyödyttänyt miettiä teoreettisia mahdollisuuksia saada apua, vaan oli toimittava ja nopeasti.

Jos tarvitset lapsenhoitoapua vain ennen synnytystä, selvitä MLL:n hoitajatilanne. MLL:lllä on keskitetty hoitajavälitys. Helsingissä (tai missä nyt asutkin, kun olet Kättärille menossa synnyttämään) saattaa olla saatavilla hoitoapua päivisin, kannattaa kysyä. MLL:n hoitaja maksaa 8,20 euroa per tunti, mutta siitä saa kotitalousvähennyksen verotuksessa. Kallista on silti, mutta elämä on. (Ei ole ehkä oikea aika viisastella, mutta joku on sanonut, että lapsiin kannattaa suhtautua niin, että ovat kallis ja aikaavievä harrastus.) Käsittääkseni Väestöliitto välittää myös hoitajia, mutta on vielä tyyriimpää. Kotipalveluyritysten tuntitaksa on 30 euron hujakoilla; voi olla, että miehen asenne muuttuu, kun kotiin alkaa tippua tämän hintaluokan laskuja.

Valitettavasti suurella todennäköisyydellä univelkasi ja väsymyksesi ei tule vähenemään, kun toinen lapsesi syntyy, koska esikoinen on vielä noin pieni. Tee siksi nyt nopeita ratkaisuja oman jaksamisesi vahvistamiseksi. Jos miehesi ei syystä tai toisesta voi venyä sinua auttamaan, älä jättäydy olemattoman avun varaan, vaan etsi sitä sieltä, mistä sitä saat.

Jos miehesi asenne ei muutu ja rupeat hyytymään totaalisesti, suosittelen perheterapiaa.

Ap tässä. Ensinnäkin en tajua mistä joku keksi että kannan lasta öisin. Syliin otan päiväsaikaan kun on pakko. Poika nyt sattuu olemaan aika mammanpoika ja syliinkaipaavaa sorttia, ehkä olen sitten liian pehmo kun nosta syliin silloin tällöin kun lapsi niin haluaa. Jätän tästälähtien sitten lattialle parkumaan sylin perään.

Vein ilmoituksen läheisen terveydenhuolto-oppilaitoksen (tms.) ilmoitustaululle, jospa joku opiskelija haluaisi tulla muutaman tunnin kerrallaan auttamaan.

Miehen kanssa on asiasta puhuttu uudelleen, mutta en kerta kaikkiaan jaksa kuunnella sitä marttyyrivalitusta siitä miten hän ei pärjää töissä jos ei saa nukkua. Mies ei näköjään tajua että raskaana oleva voi tarvita lepoa. Tänään melkein nukahdin rattiin kauppareissulla, saa nähdä herättääkö sekään miestä. Ehkä käskee mennä bussilla kauppaan jatkossa?

Mies on muuten hyvä mies ja auttaa ainakin välillä kotitöissä yms., mutta nukkuminen on asia mistä hän ei mielestään voi tinkiä.

Ja kertokaa nyt ihmeessä te kaikkitietävät että miten 2-v:n heräämiset saa loppumaan?!?!?!??! Ehkä aletaan molemmat nukkua korvatulpilla ja jätetään lapsi yöllä huutamaan yksin jos sen ikäisen ei kerran kuulu herätä, niinkö? Eihän siihen auta mikään unikoulu jos lapsella on taipumusta herätä öisin. Ettekö oikeasti tajua etteivät kaikki lapset nuku noin pieninä heräämättä?

Täällä riehutaan että en suostu ottamaan apua vastaan, mutta kyllähän minä suostuisin jos tulisi edes joku oikea ehdotus. Kun nyt kertakaikkiaan mieheltä ei saa apua, niin sitä on saatava muualta. Neuvolaan soitin, sieltä ei kyllä osattu mitään apua tarjota (en kyllä osannut mitään perhetyötekijää kysyäkään), sanottiin että pitää mennä omalle tk-lääkärille jos on supistuksia.

Lasta en päivähoitoon haluaisi laittaa, se olkoon viimeinen keino. Voisiko joku vihjaista että mistä niitä lastenhoitohaluisia abiturientteja voisi tavoittaa??

ap

ja ite melkein samoilla viikoilla kun sinä. Muutto vielä edessä. Ja joo, meillä nukuttaan perhepedissä, koska muuten ei saa kukaan nukkua yöllä, lapsi nukkuu päikkyjä vain nimeksi, 30min/päivä ja siitäkin saa vähintään 10min istua vieressä kun on nukahtanut, eli tuo 20 min aikana, jota mulle jää, ehdin hyvin käydä pissalla ja keittää kupin kahvia, ei paljon siis auta nukkumiseen. Ja joo, haluisihan tuo syliin, mutta en ota. Osaa kiivetä kainaloon sohvalle lukemaan ja halimaan ja siten syliin sylittelemään, mutta en todella ole viikko kausiin nostellut syliin. Eli et oo ainoa jolla ei ole helppoa, mutta tuon syliin nostamisen voit jättää, lapsi voi tulla itse viekkuun pötköttämään ja halimaan. Ja oppii kyllä oikeesti nopeasti sen.

t. ei no 9

poika kun on kovin sylinkipeää sorttia. Eikö kenenkään muun 2-vuotiaat heräile yöllä tai halua syliin???!!! Olen luullut että meidän poika on ns. "helppo lapsi" mutta ei näköjään.

Sinä joka kirjoitit että soitit osastolle ja pääsit sinne, soititko siis synnytyssairaalaan vuodeosastolle vai minne? Itse olen menossa Kättärille synnyttämään, sinnekö soitan, vai minne? Voiko sinne siis mennä ilman sen kummempia lähetteitä?

ap

Osta kuulosuojaimet. Ilmoita miehellesi, että hän saa valita nukkuuko lauantaisin vai sunnuntaisin aamun. Älä huomioi valitusta, vaadi vain vastaus. Vastauksen saatuasi laita kuulosuojaimet päähän ja ala iloisesti hyräillen puuhailla niitä näitä. Ja seuraavana lauantaina/sunnuntaina herätä mies ja tyrkkää se ulos makuuhuoneesta, laita kuulosuojaimet päähän ja nukahda.



Oikeasti sinun ongelmasi on se, ettet kestä kuunnella miehesi marinaa. Syyllistyt ja pahoitat mielesi joka kerta niin raskaasti, että mieluummin välttelet sitä kaikin keinoin. Tässä on vain se huono puoli, että joudut koko ajan mitätöimään itsesi ja oman arvosi; ja mitä useammin sen teet, sitä vähempiarvoisena myös miehesi pitää sinua ja "pikku puuhastelujasi" kotona. Miehesi käyttää sinua hyväkseen, mutta hän ei todennäköisesti tajua sitä itse, koska sinä suojelet häntä siltä faktalta.



Ja sitten tärkein neuvo: hypi silmille. Itse yritin aikoinaan mieheni kanssa kaikki aikuisten ihmisten keinot, että saisin hänet ottamaan osaa perhe-elämään. Mutta sitten saapui päivä jona keinot loppuivat ja aloin karjua miehelle naama punaisena joka kerta, kun hän oli tahattomasti/tahallisesti laiminlyönyt osuutensa siivouksesta tai lastenhoidosta (kolme lasta). Meni muutama kuukausi ja mies myönsi silmiensä avautuneen ja katui aiempaa käytöstään. Siitä lähtien ollut kelpo mies.



Voimia sinulle, ap!

vaikka täälläkin näyttä joillakin olevan samanlaisia kusipäitä. Meidän tuttavapiirissä naapurustossa kyllä kaikki miehet otaavat tasavertaisesti osaa lastenhoitoon.

Ihan oikeasti äidit ottakaa ja pakottakaa se mies jutuuttn mukaan jo esikoisen ensi hetkistä asti (ja vielä paremmin - keskustelkaa asiasta jo ennen lapsen tekoa) kun mies on oppinut, että hän on hommasta ulkopuolinen on sitä näkoöjänn vaikea myöhemmin muttaa - monnet äidit kun ajattelee että kyllä ne sen yhden hyvin yksin hoitaa... :-(

se, että isä nukkuu hieman heikosti ja nukahtaa kokouksessa vai se, että äiti synnyttää ennenaikaisen lapsen ja kahden lapsen hoidosta umpiväsyneenä tappaa molemmat??!! Kyllä se ÄIDIN uni on nyt tärkein!!

Mutta kyllä töissäkäyvälle miehelle pitää yöllä uni sallia. Kyllä mä ainakin annan miehen nukkua, jotta jaksaa tuoda rahaa kotiin. Järjestän sittne lastenhoidon vointini mukaan, ja yöheräilyt. Mies saa autella viikonloopuöisin, mutta viikolla nukkuu yöt. Kummaa ajatteleua teillä. Hohhoijjaa. Minä lasten kanssa kotona, mies töissä. Kumpi sitä unta enemmän tarvitsee????

Synnytin ja hoidin lapsen ja 2-vuotiaanyksin. Ei ollut ongelmia. Mutta kun rupes olemaan masennusoireita vauvan ollessa vähän yli vuoden, niin mies palkkasi heti lastenhoitoapua. Ei tarvinnut kuin vähän sanoa, että olen väsynyt. On se ex itsekin auttanut (harvoin, mutta kuitenkin), mutta kun on paljon matkoilla, niin auttaa sitten näin. Ja on maksanut lastenhoitajan palkan elatusmaksujen lisäksi! Olisi tehnyt niin myös raskausaikana. On varmaan huono omatunto, mutta joka tapauksessa hän auttaa edes näin. Ap:n mies on edesvastuuton!!!

Hommaa kotiin apua, jos ei selviä.

vaikka täälläkin näyttä joillakin olevan samanlaisia kusipäitä. Meidän tuttavapiirissä ja naapurustossa kyllä kaikki miehet ottavat tasavertaisesti osaa lastenhoitoon.



Ihan oikeasti äidit ottakaa ja pakottakaa se mies juttuun mukaan jo esikoisen ensi hetkistä asti (ja vielä paremmin - keskustelkaa asiasta jo ennen lapsen tekoa) kun mies on oppinut, että hän on hommasta ulkopuolinen on sitä näkoöjään vaikea myöhemmin muuttaa - monet äidit kun ajattelee että kyllä ne sen yhden hyvin yksin hoitaa... :-(



Miksi miehen työpäivä on 8h viisi päivä viikossa ja naisen 24h 7 päivää viikossa

mutta itse en nostellut lapsia enää loppuvaiheessa. Istuin lattialle sylittelemään.



Kun päiväuni-ikäiset nukkui päiväunet, laitoin isommat katsomaan videoita ja köllähdin sohvalle nukkumaan ihan reilusti.



Lapset nukkuivat hyvin kun käytin heitä ulkona. Itse istua tökötin ja lepuutin itseäni samalla kun lapset leikkivät puistossa.



Ja mies teki yötöitä, joten oli pakko heräillä itse. Päivällä hänen oli pakko nukkua, joten päivätkin selvisin, kunhan vain jätin tyhjän suorittamisen pois.



Yöllä kun lapset heräili, annoin tulla viereen. Hyvin nukuttiin loppuyö rinnakkain.

Ei helvetti mikä tossu sinä ap olet!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!



Elätkö jossain saatanan 50-luvulla vai miten oikein pystyt selittämään itsellesikään tuota toimintaasi ja miehen palvontaa? Ja lopeta todellakin se 2-vuotiaan kantaminen. Vauvoja kanniskellaan jos ne itkevät, ei 2-vuotiaita!



Siis mistä ihmeestä tämä monen äidin ajattelumalli oikein kumpuaa? Rahat on erilliset, vaimo hoitaa kodin ja lapset ja mies hummaa ja elää elämäänsä kuten ennenkin? Eikö ole itsestäänselvää, että kun taloon tulee lapsi, niin JOKAISEN elintaso muuttuu ja jokaisen elämä muuttuu muutenkin? Lapset heräilevät, ovat sairaina jne ja KUMMANKIN vanhemman pitää kantaa niistä vastuu. Lapset pitäisi olla MOLEMMILLE se nro 1. Ap: n tarina on hyvä esimerkki siitä, että tämä ei toteudu.

täällä olis yks ilmoita

näihin viimeisiinkin vastauksiin.

Koska olosi on huono varaat ajan neuvolan lääkärille ja selostat tilanteesi.

2-vuotiaan yövalvomisille ei paljon mitään voi, ulkoilu päivisin ja DVD-filmien katselun pois jättäminen voisi kyllä auttaa.

2-vuotiasta ei kanniskella, jos ollaan raskaana ja supistelee koko ajan.

2-vuotiaalle voi jo opettaa yksinleikkiä l. jos on aikainen herääjä, niin annetaan hänelle sopivia leluja hänen herättyään ja nämä lelut otetaan päiväksi pois, että säilyttävät "tuoreutensa" - tällä konstilla voit viivytellä sängyssä pidempään.Toisaalta lapsen isän luulisi olevan halukaskin viettämään aamuisin aikaansa virkeän lapsensa kanssa, siinä voisivat käydä yhdessä suihkussa ja jutella aamupalaa syödessään - on ehkä utopiaa, jos mies on sellainen aamumörkö kuin meillä.

Kuinka pitkät päiväunet esikoisesi nukkuu ? Jos parikin tuntia, niin sinun tulisi myös nukkua silloin.

Ulkoilu tekisi sinullekin hyvää, eikä se rasita, kun menette leikkipuistoon ja istuksit vaan penkillä, kun lapsi leikkii.

Mll:n hoitajan voisit myös tilata vaikka parina päivänä viikossa, hän voisi tulla aamusta, viedä lapsen ulos ja laittaa päiväunille, että saisit kunnolla levättyä.

Miehesi on otettava myös vastuuta kodin ja lapsen hoidosta, ei se että käy työssä ole mikään perustelu, jolla voi laistaa perheenisän velvollisuudet. Perjantaina jätät miehen nukkumaan lapsen kanssa ja sinä menet vaikka vanhempiesi luokse nukkumaan, niin ei tule kiusausta nousta yöllä hääräilemään.

kuin ap:n miehellä. Mutta ne hellittivät ainakin hetkeksi, kun eräänä iltana totesin hänelle, että olen monta päivää yrittänyt miettiä, mitä hyötyä hänestä meille on, mutta en ole keksinyt. Veti miehenkin hiljaiseksi ja parin päivän kuluttua hän alkoi olla aivan eri ihminen.