Isot hoitoryhmät vahingollisia lapsille

Ennen vanhaan monissa perheissäkin oli yli 6 -8 lasta ja vain yksi hoitaja (=kotiäiti) / lapsi kun päiväkodissa nykyisin on 1 hoitaja/ 4 lasta...

( eikös vl perheissä ole nykyisinkin 6-12 lasta../hoitaja ?)



Onneksi lapseni päiväkodissa ei yleensä ole ollut pienten ryhmässä kaikki lapset paikalla samaan aikaan . Tänäänkin lapseni ryhmästä oli kolme flunssassa. ja viime viikkoina aina aina osa lapsista on ollut talvilomalla.



Päiväkodissa on ollut myös mahdollisuus jakaa lapset sisäleikkien aikana 4-lapsen pienryhmiin eri tiloihin.



3-vuotias lapseni on saanut päväkodissa kavereita ja tuntuu viihtyvän hyvin.



Lapsen puhe kehittyi nopeasti ja nyt 3-vuotiaani kirjoittelee jo sanoja tietokoneella.

Päiväkotimme pihakin on onneksi suuri ja puistomainen ja lapseni saapäivittäin juosta siellä itsensä väsyksiin auto- ja hippaleikeissä.



Itse en valitettavasti ole koskaan jaksanut istua hiekkalaatikon reunalla vahtimassa lapseni leikkejä joten olen todella tyytyväinen päiväkodin tarjoamaan motorisesti ja liikunnallisesti kehittävään ulkoiluun..



Väljempää saisi päiväkodeissa kyllä olla, eikä ryhmäkokoja saisi koskaan ylittää tilapäisestikään. Pitäisi ottaa mallia Ruotisista. Samaa mieltä siis olen.



Kaikkien päiväkotien tulsi olla tiloiltaan väljiä ja mahdollistaa pienryhmätoiminta. Myös pihojen tulisi olla riittävän suuria ja puistomaisia siten että lapset todella mahtuvat juoksemaan ja kiipeilemään.

totta tuokin, mutta missään perheessä eivät kaikki 6-14 lasta ole olleet samanikäsiä. Pakostakin vanhimmat ovat jo reilusti yli 10v ja heitä ei voi verrata 2-3vuotiaisiin

Tämäkin ketju kuolee, koska kukaan ei halua keskustella tästä ja myöntää, että oma lapsi on tälläisessä ryhmässä.



Av:lla kaikki ovat jonottaneet vuoden siihen huippuhyvään päiväkotiin tai muuten vaan perustellaan pk-elämää lapsen parhaalla ja dissataan asioita tutkineiden/lto-liiton pj:n lausumat. Käsittämättömintä on se, että jotkut vielä ilman tarvetta (työ, opiskelu yms.) laittavat lapsensa tuollaisiin oloihin saamaan virikkeitä. Vaikka faktat on levitetty silmien eteen.



Mutta päättäjät tykkäävät, koska kukaan ei halua valittaa.

Päiväkotien ryhmät todella saisivat olla pienempiä tai ainakaan ryhmäkokoja ei saa missään tilanteessä ylittää.



Mutta koen päiväkodin ryhmäkoko-ongelmasta huolimatta ihan oikesati monella tavalla hyväksi ainoalle lapsellemme.

Lapseni syö paremmin , ulkoilee enemmän, tutustuu muihin lapsiin , oppii sosiaalisia taitoja, harrastaa, askartelee, vierailee teattereissa, oppii perinteiset pihaleikit.

Vähän teoreettisena ja epäsosiaalisena ihmisena en itse kykenisi järjestämään lapselleni tuota kaikkea. En millä edes jaksa istua puistossa hiekkalaatikon reunalla.



Ja suurimman osan valveilaoloajastaan lapsini päivhoidosta huolimatta kuitenkin viettää kotona meidän, rakastavien vanhempiensa jakamattoma huomionkohteena ja useimmiten vielä sylissä. Luemme ja leikimme yhdessä.



Itse nautin kovasti työstäni ja haen lapseni useimmiten onnellisena ja innostuneessa mielentilassa päiväkodista. Uskon että oma onnellisuuteni on hyväksi lapselleni. Lapsi näkee että aikuinen nauttii elämästään ja että elämä on kivaa.

Työssäkäyntini mahdollistaa myös siivoojan palkaamisen joten Iltaisin meille jää todella aikaa keskittyä vain lapseemme.

Alle kolmevuotiaiden ryhmässä on 1-3-vuotiaita lapsia. Perheessä, jossa on 6-12 lasta harvemmin on kerrallaan kahtatoista alle kolmevuotiasta.



Päinvastoin: perheessä, jossa on 6-12 lasta, on ylimääräisiä käsipareja ja sylejä alle kolmevuotiaille, väistämättä.



Vaikka olisi lapset vuoden ikäerolla (harvinaista), on jo kuudennen kohdalla vanhin 6 vee, kymmenennen 10 vee. Tosin puolentoista vuoden ikäero lienee se melko tavallisin ja silloin on kuudennen kohdalla vanhin juuri koulun aloittanut.



Meillä viisi lasta ja kuopuksen syntyessä oli kolme kouluikäistä, jotka tykkäsivät mm. sylitellä vauvaa. Tuttavaperheessä oli seitsemännen syntyessä monta isoa, joten sylejä riitti.



Eli täysin eri juttu kuin se lapsiryhmä, jossa on 4 alle 3-vuotiasta per yksi syli.



t. isomman perheen äiti

http://www.adressit.com/paivahoitokoko

Av:lla kaikki ovat jonottaneet vuoden siihen huippuhyvään päiväkotiin tai muuten vaan perustellaan pk-elämää lapsen parhaalla ja dissataan asioita tutkineiden/lto-liiton pj:n lausumat.

Mitenkään väheksymättä Liisa Kelttikangasta haluaisin muistuttaa että vaikka ryhmäkoosta useimmat tutkijat ovat olleet aika saman suuntaista mieltä muuten päväkotien vaikutuksesta lapsiin on julkaistu ristiriitaisia tuloksia.

Takavuosina ruotsalaisesssa tutkimuksessahan nimenomaan todettin että mitä aikaisemmin lapsi on (Ruotsissa) aloittanut päivähoidon sen suuremmalla todennäköisyydellä lapsi pärjää myöhemmin elämässä hyvin. Ja vielä niin että mitä aikaisemmin päivähoito aloitetaan sen paremmin lapsi on aikuisena pärjännyt.

Av:lla kaikki ovat jonottaneet vuoden siihen huippuhyvään päiväkotiin tai muuten vaan perustellaan pk-elämää lapsen parhaalla ja dissataan asioita tutkineiden/lto-liiton pj:n lausumat.

Mitenkään väheksymättä Liisa Kelttikangasta haluaisin muistuttaa että vaikka ryhmäkoosta useimmat tutkijat ovat olleet aika saman suuntaista mieltä muuten päväkotien vaikutuksesta lapsiin on julkaistu ristiriitaisia tuloksia.

Takavuosina ruotsalaisesssa tutkimuksessahan nimenomaan todettin että mitä aikaisemmin lapsi on (Ruotsissa) aloittanut päivähoidon sen suuremmalla todennäköisyydellä lapsi pärjää myöhemmin elämässä hyvin. Ja vielä niin että mitä aikaisemmin päivähoito aloitetaan sen paremmin lapsi on aikuisena pärjännyt.

Ruotsalaistutkimuksessa oli kyse 70-luvun ruotsalaisista päiväkotioloista, joita ei voi mitenkään verrata Suomen 2000-luvun päiväkotien tilanteeseen. Hesarissa oli juttu, josta luin tuosta "tutkimuksesta". Ei täytä tieteellisia kriteereitä, liian monta muuttujaa on jäänyt ottamatta huomioon ja tutkimuspohja on ollut liian suppea. Joten unohtakaa jo se muka-muka-tutkimus. Tuosta "tutkimuksesta" on tullut elävä legenda, aivan kuten mpr-rokote aiheittaa autismia "tutkimuksesta".

Keltikangas ei ole ainoa, joka asiaa on tutkinut. Viimeksi on julkaistu 27 yliopiston kansainvälinen tutkimus, joka tuli samoihin johtopäätöksiin: Isot ryhmät luovat agressioita ja melu haittaa kehitystä. Tuossa tutkimuksessa tosin yksikään tutkimusryhmä ei ollut niin iso, kuin mitä nykyään monet suomalaiset pk-ryhmät ovat.

Aihe ei ole tarpeeksi "seksikäs", joten ei tähän tule montaakaan viestiä. Käykää lukemassa mtv3:n sivuilta 45 min toimittajan blogi. Taidan hakea tänne sen linkin. Minua suretti viimeinen lause: "Välitätte hevosista enemmän kuin lapsistanne".

Pieni hetki, linkki tulossa.

http://blogit.mtv3.fi/kolmevarttia/2009/04/07/paivakotien-jattiryhmat-t…



Päiväkotien jättiryhmät tulleet jäädäkseen



Herättelimme 45 minuuttia -ohjelmassa keskusteluja pikkulasten terveyttä ja kehitystä vaurioittavista jättiryhmistä muutama viikko sitten. Mammuttimaisissa ryhmissä jo pelkkä jatkuva melu rasittaa sekä lapsia että työntekijöitä.



Meteliä ongelmasta pitivät niin psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen, lastenpsykiatri Jari Sinkkonen kuin Lastentarhanopettajaliiton Soile Oleanderkin.



Sain aiheen esille nostamisesta suuret kiitokset päiväkodeissa työskenteleviltä hoitajilta ja lastentarhanopettajilta. Heistä oli hienoa, että joku uskaltaa puhkaista kuplan suomalaisen päivähoidon ympäriltä. He kun eivät uskalla kertoa vanhemmille totuutta, todenpuhumisesta joutuu vaikeuksiin.



Puhe laadukkaasta varhaiskasvatuksesta on useilla paikkakunnilla vaatteettoman keisarin touhua.



Tällä viikolla palaamme aiheeseen.



Pikkulasten puolesta ei ole syntynyt samanlaista kansanliikettä kuin teurashevosten rääkkäyksestä kertoneen inserttimme jälkeen. Viranomaiset eivät ole lähteneet liikkeelle samaan tapaan kuin esimerkiksi poliisit joidenkin huijauksista kertoneiden reportaasiemme jälkeen.



Päiväkodeista vastaavalla ministerillä ei edes ollut aikaa toimittajallemme. Lopulta reportterimme Raija Kantomaa tavoitti peruspalveluministeri Paula Risikon journalisteille tarkoitetusta aamukahvitilaisuudesta.



Ei tarharyhmien pienentämiseen tule mitään lisärahaa. Entä ylisuurten ryhmien estäminen määräyksillä?



"On erilaisia näkemyksiä - tuleeko valtionhallinnon rajata ryhmäkoot - siitä on todella erilaisia näkemyksiä", sanoi Risikko, kun kahvitilaisuuteen saapuneelle toimittajallemme kuitenkin jotain piti vastatakin.



Nyt on lama, rahaa ei ole. Siinä on viestiä tarhalasten vanhemmille. Sietämätön melu jatkukoon.



"Tässä on erilaiset suhdannevaihtelut koettu ja koskaan ei ole löytynyt rahoitusta pienten lasten palveluihin", sanoo Lastentarhanopettajaliitto.



Ammattijärjestö saa valittaa yksin, sillä vanhempia ei barrikadeille nouseminen kiinnosta. Mitäpä tuosta, siellä tarhassahan ne lapset niin vaivattomasti hoituvat.



"Pahimmat tilanteet ovat sen kaltaisia, että uusi vasta tullut lapsi itkee ja aikuinen seisoo vieressä eikä korviaan lotkauta", kertoo päiväkotien laatua tutkinut Marjatta Kalliala keskiviikon 45 minuuttia -ohjelmassa.



Katsokaa isät, äidit ja päättäjät peiliin. Te rakastatte hevosia enemmän kuin lapsianne.

ja asiakaspalveluun on kehityksenä tuotu päivähoidon palvelulupaus, jolla saa lapsen takaisin samaan päiväkotiin, jos on irtisanonut paikan työttömyyden takia. Ei varmasti saada ryhmäkokoja pienemmiksi. ja eköhän tuolla kuntalisän poistolla saada ne alle 3-vuotiaatkin taas päivähoidon piiriin. Ja paljonkohan kunta säästää ?

Poliitikot ovat pölvästejä, jotka tekevät päätöksiä ajattelemalla vain yhtä vaalikautta kerrallaan.

Tabu tai liian kipeä asia.



5

että Suomessa suurin osa lapsista on kotihoidossa alle 3-vuotiaina. Niin oli minunkin lapseni. Siksi en tunne tarvetta riehua aiheen parissa täällä av:lla, ja näin on varmaan monella muullakin. Uskon vilpittömästi Keltikangas-Järvisen ja kumppaneiden olevan oikeassa, mutta ongelma ei koske välittömästi minun perhettäni.

Mähän sanoin, ei tästä keskustelua tule av:lla

http://www.adressit.com/paivahoitokoko

ikävuosina 4 - 5, esikoinen ei koskaan. Tää oli meidän jaloillaäänestämisratkaisu ja kuopuksenkin päiväkoti oli todella hyvätasoinen, eikä siellä ollut meteliä.



Samaa suosittelen muillekin joka tapauksessa.

jossa alle 3-vuotiaiden ryhmässä oli 15 lasta. Heitä varten oli 4 hoitajaa, mutta heistä joku oli jatkuvasti sairaana ja sijaista ei saatu/otettu. Ryhmässä oli 4 alle 1 v. vauvaa ja paljon monikulttuurisia lapsia, joiden kotona ei puhuttu suomea ollenkaan. Voi lapsiparkoja, ei tosiaan pysty muuta sanomaan! :-( Hoitajat olivat mukavia ja yrittivät parhaansa, mutta ei se riitä kun arki on mitä on.

Siellä tuli puhe siitä, että ulkomailla päivähoito alkaa useinkin ennen 10kk.

Poikkeuksena suomeen tuli esille se, ettei ulkomailla lapset ole niin pitkiä hoitopäiviä kuin täällä. Ne pitkät hoitopäivät ovat lapselle vahingollisempia kuin hoidon aloitus vauvana. Perhepäivähoidossa varsinkin ne 10kk pienet tekevät 10h/vrk "työpäivää".

Onko tarhassa ryhmmäkoko ollut esim. 80- luvulla kun olin itse tarhassa pienempi?



Ja mitä ihmettä puhutaan jostain 3- vuoden kotihoidosta? Jos 70- luvulla oltiin kotona MAKSIMAALISET 2 kk!

Historiaa jos puhutaan niin "kotona oleminen" oli sitä että 4 sukupolvea asui samassa tönössä, eikä kukaan vahtinut lapsia. Tai lapset auttoi kotona. Ja lapsikuolleisuus oli näin kovempi. Nykyään kenenkään Janica-Nicole ei saa kiivetä puuhun, kun aikasemmin sinne opetettiin ja sieltä opetettiin alaskin.



Jumankekkuli kun ihmetyttää tällänen paskanpuhuminen!



Kyllä: koulukoot, tarhakoot vois olla pienempiä. Varmasti jonkun reppana hissukka ei pärjää tarhassa. Kun se kotonakin seisoo ulkona tumput suorassa puistossa kun äidit juttelee keskenään eikä leiki.



Mutta minä elän ainakin NYT tarpeeseen! Kokoajan lapseni kasvaa ja kehittyy kun "tutkijat" lässyttää kukin omaan pussiinsa ja luultavasti sitä omaa kantaansa kun on itse ollut kotona kotiäitinä vuosikymmeniä ja käyttää kestovaippoja.

Niin sapettaa että MINUN lapseni nyt kärsii tarhassaan. Kun se nyt herää joka pirun aamu klo 6 (viikonloppusin ja lomasinkin) ja tykkää tarhaan mennä.

Mutta kyllähän jokanen lapsi joka tarhaan JOUTUU sielä kärsii!!!



Ei jaksa enää "keskustella". Lapseni on kaikki kaikessa. Sanotte mitä sanotte ja tarha on ollut niille hyvä paikka. Se on asia johon te ette pysty väittämään mitään, koska MEIDÄN kokemus on MEIDÄN!



Jos töissä ollaan 8 h niin miten hoidan lapseni LYHYEMMÄLLÄ päivällä?

Daijut. Aaaa, mutta eihän naisen paikka ole töissä jos kerran lapsen hankkii.

Synnyttänyt nainen ei saa harrastaa, ei saa mennä töihin, ei saa juoda alkoholia niin että lapset mummolassa, ei saa ostaa valmisruokaa, pitää siivota ja keittää ruokaa, pitää imettää vuosi, käyttää kestovaippoja, ostaa luomua jos ei pysty itse kasvattamaan kaikkea!



Tarha on paha paikka jossa kukaan ei lapselle puhu, kukaan ei nukuta, kukaan ei auta ruokailussa (ehkä hoitaja pakottaa syömään). Tarhassa lapset haisee kun niitä ei kukaan ehdi pyyhkimään, lapset tappelee, hoitajat juttelee keskenään (en kyllä käsitä miten ne sitä ehtii jos ei siihen ole aikaa).

Tarhassa vaatteet menee likasiksi, rikki, kastuu. Tulee nuha, mahatauti, syyhy ja virtsatientulehdus. Korvat mätii kunnes tippuu.

Kaikki huutaa, ketään ei kiinnosta.

Lapsia itkettää, leikataan saksilla haava sormeen, ei saa laastaria ja haava tulehtuu.



Tarhakuvaan laitetaan ykköset päälle ja lapsia kiristetään hymyilemään.

Lapset ei laula, ne ei auta toisiaan (eikä lapset saisi auttaa toisiaan -niitten pitää olla lapsia), lapset ei askartele, leivo, leiki eikä nuku hyvin.

Lapset ei tarhassa viihdy, on aina kiire mutta kuitenkin ei ole tekemistä?



Meillä on lapsilla ihana tarha. Lämmöllä ajattelen hoitajia kun tässä mietin mitä heistä kirjottaisin! Mutta mitä sitten? Ei uskota vaikka jauhaisin asiasta. Joten: laitan koneen kiinni ja menen odottamaan lapsien heräämistä päikyiltä.

Ei tällästä sontaa teidän toisinajattelijoitten puolelta vaan koskaan voi voittaa.

jos lapsista joku on erityislapsi. Pienten ryhmässä harvalla on vielä mitään diagnoosia, mutta voivat oireilla pahasti. Esim. alkoholistivanhempien lapset ja lapset, joilla on jotain neurologista ongelmaa voivat pistää koko yhmän sekaisin. Hoitajat uupuvat nopeasti ja ovat kärttyisiä ja ilmapiiri huono.



lastenhoitajana pk-seudulla työskentelevä

Mutta reagoitkohan vähän liian tunteella? Hyvä juttu kuitenkin, että olet tykännyt lastesi päiväkodista. Hyviä päiväkoteja on nimitttäin varmasti valtaosa, silti vaan huonoista puhutaan.