Onko normaalia olla huolissaan koko alkuraskauden ajan?
En ole kyennyt tuntemaan mitään onnea ja iloa raskaudesta, koska keskenmenon peikko tuntuu niin vahvana mörkönä taustalla. Pelkään myös lapsen vammaisuutta, menehtymistä raskausaikana, kätkytkuolemaa.. en siten, että se rajoittaisi elämääni tai en muuta miettisikään, mutta huomaan, että onnellinen en pysty olemaan, en ainakaan ekaa ultraa, johon on vielä 2 viikkoa aikaa.
Kommentit (3)
Vasta neljännellä kerralla sitten tapahtui keskeytynyt keskenmeno. Ja nyt viidennessä rasdkaudessa pelot ovat olleetkin sitten aika suuen luokan pelkoja...
Nyt viikkoja 20 ja hieman helpottaa, vieläkin mietin välillä, että jos vauva on kuollut. Tuleva rakenneultra jännittää myös ihan kauheasti. Siis vammaisuuden tai sairauden takia.
Nyt sentään jo uskallan ajatella, että meille on tulossa vauva.
Mulla ainakin perusvarovainen luonne ja työpaikkani (vammaisala) ovat lisänneet varmasti pelkojani.
Vauva kuoli synnytyksessä.
Seuraavat raskaudet ovat olleetkin sitten yhtä helvettiä. Lopputulokset kuitenkin parhaita mahdollisia =)
Joskus rv 12 jälkeen pelot lieveni ja nyt on jo ihan ok olo asian suhteen, rv 32 menossa :)