Kannatti pitää lapsi kotihoidossa eskariin asti (NOT!)

Mä en laittanut, kun puoleksi vuodeksi, enkä menettänyt mitään. Koulussa oppii koulun tavat ihan varmasti joka tapauksessa.

Etkö ole kuullut varhaiskasvatuksen tärkeydestä ja subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta?

Ei sitten saatu eskaripaikkaa lähimmästä päiväkodista, eikä edes toiseksi lähimmästä, vaan ihan toisen koulun alueelta kuin mihin lapseni menee.

Tämä siksi koska päiväkodissa jo hoidossa olleet lapset ovat etusijalla esikoulupaikkoja jaettaessa. Kotihoidetuille jää sitten jämät.

Eli lapseni eskarista ei vissiin montaakaan lasta tule samaa kouluun, jos ketään :-(

Ihan oikein sulle. Nyt vihdoin huomasin, että kotiäitien lapset eivät ole maailman napa.

Mä en laittanut, kun puoleksi vuodeksi, enkä menettänyt mitään. Koulussa oppii koulun tavat ihan varmasti joka tapauksessa.

Hyvä äiti opettaa lapsilleen kotikoulussa, eikä päästä pois aikuisenkaan. Kun meidän pojat on 18v, alan kouluttamaan niistä aikamiespoikia. Asuvat peräkammarissa, enkä päästä naimisiin. Onhan äidille ja isälle oltava kotona sitten vanhuksina seuraa. Mitä niitä lapsia hankkii jos niitä on työntämässä pois kotoa heti kun tulevat aikuisiksi? Meillä on hankittu lapset ihan koko elämää varten, ei vaan lapsuutta. Mutta laittakaa te laiskemmat vaan niitä lapsia päiväkoteihin ja kouluihin, jos ette kerran jaksa niitä itse hoitaa ja opettaa.

Vastuullista vanhemmuutta vain...

Kuka hullu tänä päivänä pitää lapsen kotona? Etkö ole kuullut varhaiskasvatuksen tärkeydestä ja subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta?

Mistä näitä toisten kotihoidosta katkeria äitejä sikiää??

Ja vastaukseksi ap:lle. Olet aiheestakin näreissäsi. Eskaripaikka olisi tärkeää saada siitä samalta alueelta jossa lapsi tulee käymään kouluakin. Miten ko. koulussa meinaa luokan penkit riittää kaikille lapsille jollei kaikki mahdu edes eskariin??

Jälleen nähdään miten subjektiivinen päivähoito-oikeus vie yhteiskunnan varoja paikoista joissa niitä oikesti tarvittaisiin.

moni kotiäiti oikeasti tekee lapselleen karhunpalveluksen, myös tässä asiassa, sillä, että pitää lapsensa kotona sinne eskariin asti. Sitten ei välttämättä pääsekään siihen lähieskariin. Saati sitten kaikki muu mitä lapsi päiiväkodissa oppii. Mulla oli esikoinen eskariin asti kotihoidossa, ja jälkikäteen on kyllä harmittanut. Pääsi kyllä tuohon lähieskariin, mutta muuten uskon, että olisi paljon sosiaalisempi ja reippaampi, jos olisin laittanut päiväkotiin. Sitä sosiaalisuutta kun oppii vaan sillä, että on muiden kanssa tekemisissä. Lapsi tarvitsee sitä, kuten aikuinenkin, että kuuluu johonkin ryhmään. Se koti ja lähiympäristö ei vaan riitä.

puistoista ja kerhoista ja naapurin lapsista joiden kanssa leikkiä.

puistoista ja kerhoista ja naapurin lapsista joiden kanssa leikkiä.

oma lapseni oli srk:n kerhossa, joka oli 2 krt viikossa. Yhtä tyhjän kanssa. Naapurin lapset oli kaikki päiväkodissa. Puistoissa oli vaan pieniä, alle 3-vuotiaita. Ei todellakaan ollut hyvä juttu jollekin 4-6-vuotiaalle. Kuopuksen kanssa kyllä sitten opin virheestäni, ja hänet laitoin päiväkotiin osapäiväisesti kun oli n. 3,5v. t. 8

kun äidit opettaa että muita ihmisiä pitää suunnilleen juosta karkuun. Ei meillä ainakaan puistoissa ole ketään :(

Ihme luulo, että vaan päiväkodissa oppii sosiaaliseksi. Oletko kuullut, että itse asiassa sosiaaliseksi oppimiseen ei tarvita lapsilaumaa vaan yksi ihminen, jonka kanssa harjoitella vuorovaikutusta? Olisiko sinusta kiva olla 20 aikuisen ryhmässä töissä sen sijaan että saisit kommunikoida säännöllisesti parin hyvän työkaverin kanssa? Ensimmäisellä luokalla harjoitellaan kovasti ryhmätaitoja, miten jonotetaan, miten odotetaan vuoroa jne. Alkusyksy menee siihen. Päiväkodeissa pätee viidakon lait, jotka on kaukana hyvästä sosiaalisesta kanssakäymisestä. En näe mitään perustetta, miksi lapsen pitäisi käydä päiväkotitaival läpi jotta oppisi sosiaalisemmaksi.

moni kotiäiti oikeasti tekee lapselleen karhunpalveluksen, myös tässä asiassa, sillä, että pitää lapsensa kotona sinne eskariin asti. Sitten ei välttämättä pääsekään siihen lähieskariin. Saati sitten kaikki muu mitä lapsi päiiväkodissa oppii. Mulla oli esikoinen eskariin asti kotihoidossa, ja jälkikäteen on kyllä harmittanut. Pääsi kyllä tuohon lähieskariin, mutta muuten uskon, että olisi paljon sosiaalisempi ja reippaampi, jos olisin laittanut päiväkotiin. Sitä sosiaalisuutta kun oppii vaan sillä, että on muiden kanssa tekemisissä. Lapsi tarvitsee sitä, kuten aikuinenkin, että kuuluu johonkin ryhmään. Se koti ja lähiympäristö ei vaan riitä.

Olivat vaan siellä porukassa lapset kun eivät muuta voineet mutta mitään kaveruussuhteita ei lapseni ainakaan saanut. Pihalta löytyivät sitten ne paremmat omat kaverit kuitenkin.

Monesti kouluihin tulee aika paljon eri paikoista lapsia ja ne kaveripiirit voi muokkautua vielä koulussakin. Ei ap:n lapsi ole ainut. Muutkin saman kokeneet on pärjänneet.

puistoista ja kerhoista ja naapurin lapsista joiden kanssa leikkiä.

Puistot: olemme aina siellä ainoa perhe. Kerran olen nähnyt siellä toisenkin perheen, lähtivät karkuun kun huomasivat meidät!

Kerhot: Srk:n kerho ainoa, ei kuuluta kirkkoon.

Naapurin lapset on kaikki päivähoidossa.

ja on lapsen mukavampi aloittaa koulutaival kun siellä on hänelle ennestään tuttuja lapsia ja ehkäpä se paras kaverisuhdekin on ehtinyt muodostua päikkärissä.



Sehän on sama tilanne kuin paikkakuntaa vaihtavalla - täysin uusi yhteisö josta pitäisi paikkansa löytää. Hankalaa se on etenkin aralle lapselle.



Tälläkin palstalla ovat äidit valittaneet pienistä koululaista ettei heillä ole kaveria ja kävin miettimään ovatko niitä jotka on kotihoidettu kouluikään saakka.

meidän päiväkodissa ainakaan ei todellakaan ollut mitkään viidakon lait! Ekalla luokalla pidetään käytännössä jo itsestään selvänä, että nämä ryhmätaidot on lapsella jo hallussa, ei siellä ole aikaa enää alkaa niitä lapselle opettamaan. Ja lapsi tarvitsee nimenomaan sitä, että kuuluu RYHMÄÄN, ei sitä, että harjoittelee sitä sosiaalisuutta yhden tai kahden kanssa. Sitäkin tietty, mutta myös sillä, että on osa jotakin ryhmää, on todella suuri merkitys lapsen kehitykselle. Kuten myös aikuiselle, kyllä se on tärkeää, että on osa sitä työyhteisöä, vaikka ei niiden kaikkien kanssa joka päivä olisikaan tekemisissä. Poikkeuksia tietty on, mutta jos ihan peruslasta ajatellaan, niin kyllä päiväkodissa olleet lapset ovat sosiaalisempia ja reippaampia kuin kotona hoidetut. Ja tutkimusten mukaan ovat myös aikuisena menestyneempiä kuin kotona hoidetut. Usein ajatellaan, että lapsi on siellä päiväkodissa vauvasta lähtien sitten 8h/päivä, ja se ei varmasti olekaan hyvä. Mutta jollekin yli 3-vuotiaalle 4-5h/päivä päiväkodissa tekee lapselle kuin lapselle hyvää.

Meitä siis äiti hoiti kotona kouluikään asti. Kun tuli eskari aika niin oltaisiin mahduttu jonnekin toiselle puolelle kaupunkia. joten jäi koko eskari väliin.

Kyllä harmitti silloin. Onneksi meidän asuinaluella oli paljon muitakin samassa tilanteessa eli kotihoidettuja ja soimoissa kerhoissa käyneitä joten tuttuja oli koulussa samalla luokalla joka tapauksessa. eikä taidettu olla ainoita eskarin väliin jättäneitä.



ja vaikka ei esikoulussa oltukaan niin silti siskon kanssa pärjättiin hyvin koulutiellä.

Aina oltiin luokan 5 parhaan joukossa (keskiarvoissa), oli paljon kavereita ja ystäviä, tultiin toimeen opettajien ja luokkakavereiden kanssa jne.

Ja ollaan menestytty elämässämme.



ilte en silti pidä kotihoitoa (kouluun asti( välttämättä lapsen parhaana. meillä se toimi koska silloin oli muitakin samassa tilanteessa ja kerho ja leikkikavereita löytyi.

siihen eskariin sitten menee lapset, jotka eivät tarvitse hoitoa ennen ja jälkeen eskarin. eli kotiäitien lapset on koulun eskarissa ja työssäkäyvien lapset sitten siellä päiväkodissa..

ja ainakin täällä huomaa ihan selvästi, et koulu valmius on paljon parempi näillä jotka jo eskarin käyvät koulussa. sosiaalisuudessa en ole huomannut mitään eroja.

mihin kouluun lapsi menee.

eskariin pitää päästä, mutta se voi olla vaikka hornan kuusessa. Samoin koulut, ei välttämättä pääse siihen lähikouluun, vaan voi joutua kauemmaksi.

oman alueensa esikouluun. Tietenkin päiväkoti on pahan paikan edessä, jos ryhmät on jo täynnä ennestään ja sitten esikouluun ilmottautuu paljon uusia lapsia, mutta silti heidän pitäisi järjestää asia.



Soittelepa pk:n johtajalle ja kysy miten tuollainen on mahdollista. Uhkaa vaikka valituksella tai ainakin soitolla päivähoidon vastaavalle tai opetustoimeen, jos eskarit teillä kuuluu sinne. Ja tosiaan, voit samalla ihmetellä miten koulun alkaessa aikovat selvitä, jos jo esikouluryhmät ovat tupaten täynnä.