Olenko ihan hirveän itsekäs äiti
jos vien ensi syksynä lapset hoitoon, olisivat tuolloin 3v ja 1½?
Olin ajatellut olla hoitovapaalla vielä vuoden mutta nyt tuntuu siltä että pitäisi jo päästä jatkamaan opintoja jos ikinä meinaan niitä loppuun viedä. Töihinkin pitäisi jossain vaiheessa päästä. Nykyinen asunto on niin pieni ettei voida tässä loputtomiin olla mutta emme uskalla vaihtaa isompaan ennenkuin olen taas töissä. Ja tosiaan ne opinnotkin pitäisi saada päätökseen, siihen menee n 3 vuotta. Sitten vasta pääsen taas kunnolla töihin, eli asunnonvaihto tulee mahdolliseksi. Ei siis olisi enää varaa olla yhtä vuotta kotona. Ja osittain jo haluaisin muutakin kuin olla vain kotona. Vaikkakin nautin lasten kanssa olosta mutta toisaalta tuntuu että tässä alkaa tyhmentyä kun ei ole älyllistä haastetta. Kolme vuotta olen siis kotona jo ollut. Mutta sitten tuntuu että onko 1½v kuopus liian pieni päiväkotiin? Mitä tässä nyt pitäisi tehdä?
Kommentit (10)
Perheesi parastahan sinä tuossa ajattelet. Ei se kotona hoidettu lapsi välttämättä sen autuaampi ole kuin muutkaan.
Lapset samaan päiväkotiin tai pph:lle niin heillä on tukea ja turvaa toisistaan. Hyvin se menee, usko pois vaan. :)
olen puntaroinut tuota pph-vaihtoehtoakin, mutta suhtaudun hieman varauksella ko hoitomuotoon (tosin kokemusta ei ole). Lähinnä siinä huolestuttaa se ettei siellä ole kuin yksi aikuinen, on aika sattumankauppaa sattuuko hyvä hoitaja vai ei. Haluan kuitenkin lapset samaan hoitopaikkaan kun ovat yhdessä tottuneet olemaan. Jos laitan tarhaan niin joutuvatkohan kuitenkin eri ryhmiin iän takia? Meidän lähellä olisi parikin tarhaa joissa molemmissa on tuttuja lapsia, toisessa varsinkin olisi hyviä kavereita isommalle. Sen vuoksi ajattelin tarhaa. Ja ehdinkö enää edes hakemaan syksyksi paikkoja, kun ne pitäisi nettisivujen mukaan hakea viimeistään 4kk ennen hoidon alkua.
tietysti puolensa.. Itse ollut kyllä onnekkaassa asemassa että omille sattunut aina ihanat hoitajat, mutta tiedän kyllä että niitäkin on moneen junaan, kuten kyllä päiväkodeissakin. Ota selvää pääseekö tuon ikäiset samaan ryhmään, varmaan eri käytännöt eri paikoissa..? Ja kannattaa tosiaan laittaa heti huomenna hakemus vetämään, tietääkseni jos työn/opiskelun takia tarvitsee hoitopaikan, on se ainakin meidän kunnassa järjestyttävä 2 viikossa.
olisiko se sitten lasten kannalta parempi päästä samaan ryhmään vai eri? Siis joutuuko isompi "vahtimaan" pienempää ja puhumaan tämän puolesta jos ovat samassa? Vai ovatko toisilleen tuki ja turva? Onko kokemusta?
ap
ja ei sielä vanhempi joudu pienempää vahtimaan.
Minä ainakin halusin että lapset ovat samassa hoitopaikassa, minusta olisi kamalaa että saman perheen lapset joutuisivat jo alle kouluikäisinä eroon toisistaan. Olen ajatellut että sisaruus ovat kuitenkin ihmissuhde joka kestää pisimpään, jos jo 1v ja 3v erotetaan toisistaan ei siinä kovin vankkaa pohjaa elinikäiselle ihmissuhteelle luoda.
Tuki ja turva ovat kyllä olleet toisilleen, ainakin uskoisin niin, ainakin heillä on yhteisiä muistoja joita kertaavat kotona.
paikassa Suomessa. Alle 3 v ja yli 3v. hoitolasten ja hoitajien suhdeluvut ovat eriävät, siksi yleensä ryhmät jakautuvat pienten (alle 3v.) ja sitä vanhempien lasten erillisiksi ryhmiksi.
Ehdottomasti laittaisin lapset perhepäivähoitajalle, sillä tutkimusten mukaan alle 3 v sopii parhaiten kodinomainen hoito ja tavalliset päiväkotien 12 lapsen ryhmät ovat lapselle usein aika stressaavia paikkoja - riippuen lapsen temperamentista. Kuopuksesi aivan varmasti hyötyisi esikoisen seurasta, eikä esikoinen silti joutuisi miksikään "puhemieheksi".
Meillä on aivan loistava kokemus ryhmiksestä. Suosittelen pitämään lapset yhdessä jos vain voitte. Minulla on kaksi tyttöä, jotka on hoidettu yhdessä, ja vain hyvää sanottavaa asiasta!
Mietin vain olisiko tuolle nuoremmalle perhepäivähoito parempi vaihtoehto..???