Minä raskaana ja mies juoksee edelleen joka vloppu baareissa
Olen raskaana rv 17+3. Lapsi oli toivottu.Mulla on nytkin tosi kurja fiilis kun mies lähti taas,kuten lähestulkoon jokaikinen vloppu ottamaan olutta baariin. Hän ei onneks lähde kuin yhtensä 1päivänä,tosin toisen makaa krapulaisena kotona. tiedä että mies ei petä tai muuta sellaista,mutta ei osaa asettua minun asemmaani. Olen raskaana ja en pääse lähtemään enää niinkuin ennen,esim. bilettämään. Minä olen ainut joka on joutunut muuttamaan elämäänsä ja elämäntapoja,mies ei ole muuttanut mitenkään. sanoo vain että sitten kun vauva syntyy niin hän ei lähde minnekkään. uskon tähän,mutta koen tilanteen jotenkin epäreiluksi. Miten saisin mieheni tajuamaan miltä minusta tuntuu,äskenkin itkua väänsi ja kerroin että harmittaa kun aina vloput yksin,haluisin viettää hänen kanssaan aikaa kun vielä siihen on mahdollisuus kaksin. ei mua varsinaisesti tuo juominen edes kiinnosta,ei oikeastaan yhtään,mutta olisi reilua jos miehenikin rauhoittuisi vähän ja koittaisi jo totutella uuteen tulevaan elämään. Minä joudun yksin kantamaan lapsen sisälläni ja luopumaan tietyistä asioista,haluisin vain että miehenikin osallistuisi odotukseen ja ymmärtäisi minuakin kun on kurjaa kun toinen jatkaa entistä elämää ilman huolenhäivää ja minä selkäkipuineni olen kotona. Tuntuu etten oikeen tänekkään osaa selittää asiaa:( miten teillä muilla odotusaikana,oliko mies kotona kanssasi vai viillettikö entiseen malliin menemään.onko minulla kohtalon tovereita ja miten voisin saada miehen tajuamaan??
yms muut menot. mulla ei ole sukulaisia täällä,kaikki asuu toisella paikkakunnalla,ja täälläkin vain yksi tosi ihana ystävä,hänelläkin omia menojaan,tosin nähdään kyllä viikottain ja soitellaan lähes joka päivä. Kaipaan kyllä todella sukulaisiani. olisi ihanaa jos voisi poiketa mummolla kahvilla tai kummilapsia moikkaassa,serkulla kylässä ja äipän kans vaikka sohpilee:P mulle suku on tosi rakas..alkuun meijän pitikin muttaa mun kotipaikalle kun vauva tulossa koska pelkäsin erakoituvani,mutta se meni puhuin.