Miksi jotkut naiset ovat väkivaltaisten miesten kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Hyväksikäyttäjähakkaajamiehet viehättyvät naisista jotka antavat puskea rajojaan. Ensin ihan pienemmissä asioissa, sitten isommissa. Omat puolensa pitävistä naisista eivät pidä. 

Tämä on totta, olen ollut kolmessa parisuhteessa, kukaan mies ole pahoinpidellyt minua. Ehkä valitsen oikean miehen ja osaan keskustella, kertoa omat arvoni ja mielipiteeni? 

Nuoruuden rakkaus jäi lapseni kummisedäksi, kun löysin tulevien lasteni isän. Hänen kuolemansa jälkeen tapasin vielä loppuelämäni miehen, olemme molemmat jo vanhoja.

Vierailija kirjoitti:

Nössöt marjanpoimijat eivät naisia kiinnosta. Lisäksi pääsevät toteuttamaan hoivaviettiä kun mies on hieman rentumpi.

Hakkaava narkkari, jännämies on niin ihana. Nam nam.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä huomasin vasta siinä vaiheessa, kun jo asuttiin yhdessä. En vieläkään tunnista sieltä aikaisemmasta seurustelusta mitään merkkejä. Ihan aluksi tuli mustasukkaisuus, sitten haukkumista -vaikka ne kaikki miehet kadulla muka katselivat juuri minua, olin huonompi kuin vaikka ex-, pikkuhiljaa tuli sellaista kyttäämistä ja kontrollointia. Jouduin selittämään jokaisen puhelun, ystävän tapaamisen, matkan töistä kotiin jne. En saanut enää tavata kaikkia kavereita, koska heissä oli jotain vikaa. Fyysinen väkivalta alkoi tönimisellä ja seinää päin heittämisellä. Jälkiviisaana voin sanoa, että heti ekasta tönimisestä olisi pitänyt erota ja varmaankin sen sairaalloisen mustasukkaisuuden olisi pitänyt saada hälytyskellot soimaan.

Vasta yhteenmenon jälkeenkö muka tuli kaikki nuo, vai olisiko niitä koko ajan ollutkin mutta ei vaan oma simmu ollut huomatakseen.... Kyllä tuollaiset pitäisi näkyä jo aika pian jos on sellainen persoona.

Miten naiivi sä olet? Tuollaiset miehet sitouttaa naisen itseensä ennen kuin alkaa väkivaltaiseksi. Muutenhan naisen olisi liian helppoa lähteä.

Mutta siis kyllä on aika tähtinäyttelijä jos kykenee pitämään täydellisen pahuutensa niin hyvin piilossa ettei sieltä edes vähän tirskahtelisi sitä demonia pinnalle joskus. Älkää päästäkö niitä pikkujuttuja sormienne läpi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä huomasin vasta siinä vaiheessa, kun jo asuttiin yhdessä. En vieläkään tunnista sieltä aikaisemmasta seurustelusta mitään merkkejä. Ihan aluksi tuli mustasukkaisuus, sitten haukkumista -vaikka ne kaikki miehet kadulla muka katselivat juuri minua, olin huonompi kuin vaikka ex-, pikkuhiljaa tuli sellaista kyttäämistä ja kontrollointia. Jouduin selittämään jokaisen puhelun, ystävän tapaamisen, matkan töistä kotiin jne. En saanut enää tavata kaikkia kavereita, koska heissä oli jotain vikaa. Fyysinen väkivalta alkoi tönimisellä ja seinää päin heittämisellä. Jälkiviisaana voin sanoa, että heti ekasta tönimisestä olisi pitänyt erota ja varmaankin sen sairaalloisen mustasukkaisuuden olisi pitänyt saada hälytyskellot soimaan.

Vasta yhteenmenon jälkeenkö muka tuli kaikki nuo, vai olisiko niitä koko ajan ollutkin mutta ei vaan oma simmu ollut huomatakseen.... Kyllä tuollaiset pitäisi näkyä jo aika pian jos on sellainen persoona.

Nämä tyypit eivät ole yleensä tyhmiä. He tietävät, että jos suhteen alussa on inhottava, suhde ei jatku. Harva on valmiiksi niin rikki, että jatkaisi suhdetta, jos mies lyö ensimmäisten kuukausien aikana. Miehet tietävät tämän. He alkavat ensin sitouttaa naista ja sitten eristää ja vähitellen murtaa rajoja ensin henkisellä, digitaalisella, taloudellisella väkivallalla. Fyysinen väkivaltainen usein alkaa hyvin pienestä eli huudetaan päin naamaa, heitetään esineitä, hakataan seinää, estetään nukkumasta, estetään lähtemästä. Ensimmäinen tönäisy ei ole enää iso juttu kaiken muun jälkeen. Yleensä mies kaasuvalottaa. Olet hullu, liioittelet, mitään ei tapahtunut ja jos tapahtui, se on sinun syytäsi. Siinä vaiheessa, kun nyrkit puhuvat, nainen on yleensä jo valmiiksi romuna ja menettänyt ison osan toimintakykyään. Tämä prosessi voi viedä jopa monta vuotta ensitreffeistä, joskus eskalaatio vie jopa vuosikymmenen. 

Kontrolloiva ja dominoiva mies valitsee helposti partnerin joka on ns "herkkä" tai "heikompi" helpompi dominoida.

Nainen saattaa olla liian kiltti ja vietävissä. Ei vikaa olla kiltti se on ihan oikein mutta ikävä kyllä. Jotkut käyttää sitä kiltteyttä hyväksi.

Esim muitakin mahdollisuuksia varmaan löytyy. Nämäkin spekulointia.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on jälleen ajankohtainen. Eka lyönti voi tulla yllätyksenä, toinen ei enää tule. Miksi nainen päättää vapaaehtoisesti jäädä väkivaltaiseen suhteeseen? Mitä asialle voi tehdä, jos nainen ei itse suostu lopettamaan suhdetta, eikä mies muutu hakkaajasta kiltiksi?

Koska naiset ovat tossuja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä huomasin vasta siinä vaiheessa, kun jo asuttiin yhdessä. En vieläkään tunnista sieltä aikaisemmasta seurustelusta mitään merkkejä. Ihan aluksi tuli mustasukkaisuus, sitten haukkumista -vaikka ne kaikki miehet kadulla muka katselivat juuri minua, olin huonompi kuin vaikka ex-, pikkuhiljaa tuli sellaista kyttäämistä ja kontrollointia. Jouduin selittämään jokaisen puhelun, ystävän tapaamisen, matkan töistä kotiin jne. En saanut enää tavata kaikkia kavereita, koska heissä oli jotain vikaa. Fyysinen väkivalta alkoi tönimisellä ja seinää päin heittämisellä. Jälkiviisaana voin sanoa, että heti ekasta tönimisestä olisi pitänyt erota ja varmaankin sen sairaalloisen mustasukkaisuuden olisi pitänyt saada hälytyskellot soimaan.

Vasta yhteenmenon jälkeenkö muka tuli kaikki nuo, vai olisiko niitä koko ajan ollutkin mutta ei vaan oma simmu ollut huomatakseen.... Kyllä tuollaiset pitäisi näkyä jo aika pian jos on sellainen persoona.

Miten naiivi sä olet? Tuollaiset miehet sitouttaa naisen itseensä ennen kuin alkaa väkivaltaiseksi. Muutenhan naisen olisi liian helppoa lähteä.

Mutta siis kyllä on aika tähtinäyttelijä jos kykenee pitämään täydellisen pahuutensa niin hyvin piilossa ettei sieltä edes vähän tirskahtelisi sitä demonia pinnalle joskus. Älkää päästäkö niitä pikkujuttuja sormienne läpi.

Samaan aikaan hoetaan naisille, että ei saa vaatia täydellisyyttä, kukaan ei ole täydellinen, pieni mustasukkaisuus on normaalia, tavallisen miehen pitää kelvata, parisuhteessa pitää antaa anteeksi ja antaa uusi mahdollisuus jne. Jos sulle nainen sanoo, että Pertti on pikkuisen mustis ja kyseli, missä oikein viivyin, niin kannustatko heti eroamaan. Tai jos kuulet Pertin kerran suuttuneena heittäneen lautasen lattiaan, niin ehdotatko heti eroa? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä huomasin vasta siinä vaiheessa, kun jo asuttiin yhdessä. En vieläkään tunnista sieltä aikaisemmasta seurustelusta mitään merkkejä. Ihan aluksi tuli mustasukkaisuus, sitten haukkumista -vaikka ne kaikki miehet kadulla muka katselivat juuri minua, olin huonompi kuin vaikka ex-, pikkuhiljaa tuli sellaista kyttäämistä ja kontrollointia. Jouduin selittämään jokaisen puhelun, ystävän tapaamisen, matkan töistä kotiin jne. En saanut enää tavata kaikkia kavereita, koska heissä oli jotain vikaa. Fyysinen väkivalta alkoi tönimisellä ja seinää päin heittämisellä. Jälkiviisaana voin sanoa, että heti ekasta tönimisestä olisi pitänyt erota ja varmaankin sen sairaalloisen mustasukkaisuuden olisi pitänyt saada hälytyskellot soimaan.

Vasta yhteenmenon jälkeenkö muka tuli kaikki nuo, vai olisiko niitä koko ajan ollutkin mutta ei vaan oma simmu ollut huomatakseen.... Kyllä tuollaiset pitäisi näkyä jo aika pian jos on sellainen persoona.

Nämä tyypit eivät ole yleensä tyhmiä. He tietävät, että jos suhteen alussa on inhottava, suhde ei jatku. Harva on valmiiksi niin rikki, että jatkaisi suhdetta, jos mies lyö ensimmäisten kuukausien aikana. Miehet tietävät tämän. He alkavat ensin sitouttaa naista ja sitten eristää ja vähitellen murtaa rajoja ensin henkisellä, digitaalisella, taloudellisella väkivallalla. Fyysinen väkivaltainen usein alkaa hyvin pienestä eli huudetaan päin naamaa, heitetään esineitä, hakataan seinää, estetään nukkumasta, estetään lähtemästä. Ensimmäinen tönäisy ei ole enää iso juttu kaiken muun jälkeen. Yleensä mies kaasuvalottaa. Olet hullu, liioittelet, mitään ei tapahtunut ja jos tapahtui, se on sinun syytäsi. Siinä vaiheessa, kun nyrkit puhuvat, nainen on yleensä jo valmiiksi romuna ja menettänyt ison osan toimintakykyään. Tämä prosessi voi viedä jopa monta vuotta ensitreffeistä, joskus eskalaatio vie jopa vuosikymmenen. 

Kuten jo mainittiin niin tuollaiset tyypit ei kerta kaikkiaan pysty olla välillä heittämättä edes läppää siitä mikä paljastaa heidän todellisen luonteensa. Sitä ei voi niin täydellisesti pitää salassa, mutta toki ymmärrän jos nainen on kovin ihastunut niin siinä tilassa ei yleensä näe juuri mitään. Sitten kun on sellaisen kokenut niin näkee ehkä turhankin hyvin, ikävä kyllä asiat pitää usein kokea ennenkuin ne osaa tulevaisuudessa havaita ja välttää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä huomasin vasta siinä vaiheessa, kun jo asuttiin yhdessä. En vieläkään tunnista sieltä aikaisemmasta seurustelusta mitään merkkejä. Ihan aluksi tuli mustasukkaisuus, sitten haukkumista -vaikka ne kaikki miehet kadulla muka katselivat juuri minua, olin huonompi kuin vaikka ex-, pikkuhiljaa tuli sellaista kyttäämistä ja kontrollointia. Jouduin selittämään jokaisen puhelun, ystävän tapaamisen, matkan töistä kotiin jne. En saanut enää tavata kaikkia kavereita, koska heissä oli jotain vikaa. Fyysinen väkivalta alkoi tönimisellä ja seinää päin heittämisellä. Jälkiviisaana voin sanoa, että heti ekasta tönimisestä olisi pitänyt erota ja varmaankin sen sairaalloisen mustasukkaisuuden olisi pitänyt saada hälytyskellot soimaan.

Vasta yhteenmenon jälkeenkö muka tuli kaikki nuo, vai olisiko niitä koko ajan ollutkin mutta ei vaan oma simmu ollut huomatakseen.... Kyllä tuollaiset pitäisi näkyä jo aika pian jos on sellainen persoona.

Miten naiivi sä olet? Tuollaiset miehet sitouttaa naisen itseensä ennen kuin alkaa väkivaltaiseksi. Muutenhan naisen olisi liian helppoa lähteä.

Mutta siis kyllä on aika tähtinäyttelijä jos kykenee pitämään täydellisen pahuutensa niin hyvin piilossa ettei sieltä edes vähän tirskahtelisi sitä demonia pinnalle joskus. Älkää päästäkö niitä pikkujuttuja sormienne läpi.

Samaan aikaan hoetaan naisille, että ei saa vaatia täydellisyyttä, kukaan ei ole täydellinen, pieni mustasukkaisuus on normaalia, tavallisen miehen pitää kelvata, parisuhteessa pitää antaa anteeksi ja antaa uusi mahdollisuus jne. Jos sulle nainen sanoo, että Pertti on pikkuisen mustis ja kyseli, missä oikein viivyin, niin kannustatko heti eroamaan. Tai jos kuulet Pertin kerran suuttuneena heittäneen lautasen lattiaan, niin ehdotatko heti eroa? 

Jos kyse on omasta kaverista niin kyllä siinä aika herkästi eroa olen kannattamassa jos toinen alkaa käyttäytymään täysin mielipuolisesti sukupuolesta riippumatta.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on jälleen ajankohtainen. Eka lyönti voi tulla yllätyksenä, toinen ei enää tule. Miksi nainen päättää vapaaehtoisesti jäädä väkivaltaiseen suhteeseen? Mitä asialle voi tehdä, jos nainen ei itse suostu lopettamaan suhdetta, eikä mies muutu hakkaajasta kiltiksi?

Hyvin, hyvin harvoin eka lyönti tulee yllätyksenä. Sitä ennen on tapahtunut paljon lähes aina. Siksi koko "Minä lähtisin kyllä ekasta lyönnistä" -höpötys on ihan turhaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä huomasin vasta siinä vaiheessa, kun jo asuttiin yhdessä. En vieläkään tunnista sieltä aikaisemmasta seurustelusta mitään merkkejä. Ihan aluksi tuli mustasukkaisuus, sitten haukkumista -vaikka ne kaikki miehet kadulla muka katselivat juuri minua, olin huonompi kuin vaikka ex-, pikkuhiljaa tuli sellaista kyttäämistä ja kontrollointia. Jouduin selittämään jokaisen puhelun, ystävän tapaamisen, matkan töistä kotiin jne. En saanut enää tavata kaikkia kavereita, koska heissä oli jotain vikaa. Fyysinen väkivalta alkoi tönimisellä ja seinää päin heittämisellä. Jälkiviisaana voin sanoa, että heti ekasta tönimisestä olisi pitänyt erota ja varmaankin sen sairaalloisen mustasukkaisuuden olisi pitänyt saada hälytyskellot soimaan.

Vasta yhteenmenon jälkeenkö muka tuli kaikki nuo, vai olisiko niitä koko ajan ollutkin mutta ei vaan oma simmu ollut huomatakseen.... Kyllä tuollaiset pitäisi näkyä jo aika pian jos on sellainen persoona.

Nämä tyypit eivät ole yleensä tyhmiä. He tietävät, että jos suhteen alussa on inhottava, suhde ei jatku. Harva on valmiiksi niin rikki, että jatkaisi suhdetta, jos mies lyö ensimmäisten kuukausien aikana. Miehet tietävät tämän. He alkavat ensin sitouttaa naista ja sitten eristää ja vähitellen murtaa rajoja ensin henkisellä, digitaalisella, taloudellisella väkivallalla. Fyysinen väkivaltainen usein alkaa hyvin pienestä eli huudetaan päin naamaa, heitetään esineitä, hakataan seinää, estetään nukkumasta, estetään lähtemästä. Ensimmäinen tönäisy ei ole enää iso juttu kaiken muun jälkeen. Yleensä mies kaasuvalottaa. Olet hullu, liioittelet, mitään ei tapahtunut ja jos tapahtui, se on sinun syytäsi. Siinä vaiheessa, kun nyrkit puhuvat, nainen on yleensä jo valmiiksi romuna ja menettänyt ison osan toimintakykyään. Tämä prosessi voi viedä jopa monta vuotta ensitreffeistä, joskus eskalaatio vie jopa vuosikymmenen. 

Kuten jo mainittiin niin tuollaiset tyypit ei kerta kaikkiaan pysty olla välillä heittämättä edes läppää siitä mikä paljastaa heidän todellisen luonteensa. Sitä ei voi niin täydellisesti pitää salassa, mutta toki ymmärrän jos nainen on kovin ihastunut niin siinä tilassa ei yleensä näe juuri mitään. Sitten kun on sellaisen kokenut niin näkee ehkä turhankin hyvin, ikävä kyllä asiat pitää usein kokea ennenkuin ne osaa tulevaisuudessa havaita ja välttää.

Joskus jättää traumoja ja aiheuttaa pelkäämään ja epäilemään ihan turhiakin asioita. Itsellä ei luottamusta enää kehenkään tai mihinkään. Myös erittäin varovainen kaikkeen.

Turhan moni ajautuu epäterveisiin riippuvuussuhteisiin missä pahoinpidellään vähintään henkisesti. Tiedän kyllä itse miten vaikea sellaisesta on irroittautua, vaikka välillä tuntuisi miten pahalta ja se olisi järkevin vaihtoehto. Järjetöntä touhua etten sanoisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on jälleen ajankohtainen. Eka lyönti voi tulla yllätyksenä, toinen ei enää tule. Miksi nainen päättää vapaaehtoisesti jäädä väkivaltaiseen suhteeseen? Mitä asialle voi tehdä, jos nainen ei itse suostu lopettamaan suhdetta, eikä mies muutu hakkaajasta kiltiksi?

Hyvin, hyvin harvoin eka lyönti tulee yllätyksenä. Sitä ennen on tapahtunut paljon lähes aina. Siksi koko "Minä lähtisin kyllä ekasta lyönnistä" -höpötys on ihan turhaa. 

Jos joku vain huutaa tai valittaa vuosia. Et osaa odottaa siltä ihmiseltä enää lyöntiä. Luulet voivasi luottaa siihen että se vain huutaa.

Mutta ku se lupas ettei koskaan enää...Mä kuitenki rakastan sitä...

Se itki ja sano et rakastaa mua ihan hirveesti...

Onhan näitä kuultu tähän ikään. Valitettavasti.

Vierailija kirjoitti:

Voiko väkivaltaisen miehen tunnistaa suhteen alussa, jolloin hän ei vielä ole väkivaltainen? Haluaisin oppia pysymään erossa pahoista miehistä. Se on vain vaikeaa, koska harva väkivaltainen mies kulkee kello kaulassa. Alussahan he ovat olevinaan niin hyviä ja kilttejä miehiä. Ainakin ne, jotka omalle kohdalleni ovat osuneet, ja joissa olen havainnut epäterveitä käyttäytymismalleja. En ole ollut varsinaisesti hakkaajien kanssa, mutta henkistä väkivaltaa ja lievää fyysistä väkivaltaa olen kokenut. En tiedä, olisiko kyseisistä miehistä tullut suhteen edetessä väkivaltaisempia. Ap

Niin, väkivalta alkaa sitten kun kumppani on saatu sitoutumaan itseen. Joku taloudellinen sitoomus esimerkiksi. Myös eristäminen on tavallista: toisella ei saa olla omaa työtä / uraa eikä saa tavata ystäviä. Silloin ihminen on helpompi nujertaa mieleisekseen. 

Jokaisella naisella pitäisi olla pari isokokoista mieskaveria jotka käy vähän juttelemassa kun oma mies äityy sikailemaan. Tai sellaisia pitäisi olla edes vuokrattavissa.

Vierailija kirjoitti:

Jokaisella naisella pitäisi olla pari isokokoista mieskaveria jotka käy vähän juttelemassa kun oma mies äityy sikailemaan. Tai sellaisia pitäisi olla edes vuokrattavissa.

Jatkoon!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on jälleen ajankohtainen. Eka lyönti voi tulla yllätyksenä, toinen ei enää tule. Miksi nainen päättää vapaaehtoisesti jäädä väkivaltaiseen suhteeseen? Mitä asialle voi tehdä, jos nainen ei itse suostu lopettamaan suhdetta, eikä mies muutu hakkaajasta kiltiksi?

Hyvin, hyvin harvoin eka lyönti tulee yllätyksenä. Sitä ennen on tapahtunut paljon lähes aina. Siksi koko "Minä lähtisin kyllä ekasta lyönnistä" -höpötys on ihan turhaa. 

Jos joku vain huutaa tai valittaa vuosia. Et osaa odottaa siltä ihmiseltä enää lyöntiä. Luulet voivasi luottaa siihen että se vain huutaa.

Kyse on siitä, onko eskalaatiota vai ei. Parisuhdeväkivalta on lähes aina etenevä prosessi. Jos joku on huutanut 20 vuotta samalla tavalla, ei ole eskalaatiota. Mutta jos repertuaari laajenee jatkuvasti, se jatkaa laajenemista. Rajat rikotaan yksi kerrallaan. 

Yksi klassikkokepponen muuten näillä on ehdottaa, että nainen jää kotiin lasten kanssa. Sitten kun näin on yhteisestä sopimuksesta tehty, alkaa loiseksi haukkuminen ja taloudellinen väkivalta. Yritä siinä sitten paeta, kun et ole pitänyt keneenkään yhteyttä vuosiin, tilillä on nolla euroa ja helmoissa pari taaperoa. Ja hallituksen säästöt sulkivat lähimmän turvakodin. Ja tiedät, että eron jälkeen (jos selviät siitä hengissä) joudut edelleen olemaan jumissa hullun kanssa lasten takia. 

Vierailija kirjoitti:

Jokaisella naisella pitäisi olla pari isokokoista mieskaveria jotka käy vähän juttelemassa kun oma mies äityy sikailemaan. Tai sellaisia pitäisi olla edes vuokrattavissa.

Vähintään edes turvapaikka mihin mennä siksi aikaa että voi muuttaa erilleen. Mutta tässä se huono. Kontrolloivat miehet estää helposti kaveri suhteet siltä naiselta. Varsinkin muihin miehiin. (En tykkää että olet niitten kanssa petät kuitenkin). Syyllistää turhasta ns.

Vierailija kirjoitti:

Jokaisella naisella pitäisi olla pari isokokoista mieskaveria jotka käy vähän juttelemassa kun oma mies äityy sikailemaan. Tai sellaisia pitäisi olla edes vuokrattavissa.

Helpompaa kun elelee vain itsekseen. "Omaa" miestä ei tarvitse mihinkään.