Auttakaa minua, en pysty tähän.
Sain tietää, että parhaan ystäväni aviomies on pettänyt häntä. Nyt minun pitäisi sitten tottakai kertoa hänelle. He ovat juuri saaneet pienen poikavauvan, hän on vasta parin kuukauden ikäinen.
En pysty tähän, pala kurkussa ja oksettaa. Miten ihmeessä minun pitäisi pystyä tähän, romuttaa toisen maailma täysin?
Kommentit (28)
"moikataan, kun tavataan"-väleissä.
Miehellä on ollut monta tilaisuutta kertoa, mutta hän ei ole sitä tehnyt, eikä aiokaan tehdä muutakuin pakon edessä. Eikö se olisi vähän liian reilua hänelle antaa nyt tilaisuus siihen, kun hänellä on monta tilaisuutta ollut jo? En tiedä. Juttelen ystäväni kanssa tänään.
ap
vai yhden yön hairahduksesta? Kysyn, koska mietin haluaako ystäväsi tuossa elämäntilanteessa tietää asiasta. Kun itse sain tietää, että miehelläni oli suhde alkujärkytyksen jälkeen olin sitä mieltä, että parempi olisi ollut, kun naikkonen olisi pitänyt tiedon itsellään. Miehellä ei ollut tarkoitusta jättää meitä, joten parempi olisi, kun en edes tietäisi asiasta. Toki tämä on vain minun näkemykseni...
Heidän suhteensa alkuajoilla näitä oli paljonkin, eli tämä nyt ei varmaan ihan täysin puskista tule. Ja tästä tietää melko moni, on todella nöyryyttävää ja epäreilua, että kaikki muut tietää, paitsi hänen vaimonsa. Puhun kokemuksesta.
ap
pilaa ystäväsi elämää ja välillänne vallitsevaa ystävyyttä. Joskus on parempi vaieta ja antaa asioiden olla. Itse olen koko elämäni kärsinyt liiasta rehellisyydestä, monet itkut olisi jäänyt itkemättä, kun olisin vain antanut asioiden mennä omalla painollaan. Joskus pieni valkoinen valhe tai ikävän totuuden kertomatta jättäminen on paljon parempi ratkaisu kuin esim. avioero. Tämä on vain minun näkemykseni asioihin, mutta perustuu täysin omiin kokemuksiini.
mä ajattelisin asian niin et haluaisitko itse et sun paras kaveri kertois sulle jos tietäis et sun mies pettää sua... mä ainakin haluaisin tietää! oletko asiasta 100%varma? jos olet niin kerrot! niin minä tekisin ja haluasin että mulle kerrotais jos joku tietäis mieheni oksettavista tekosista! tsemppiä, helppoo ei tietenkään ole, mutta mieti miten heidän elämä jatkuu jos mies tekee tällaista ja vaimo vauvan kans kotona tietämättömänä! ja jos kerran pettää.. pettää aina!!!!
kun pieni lapsikin. Ajattele miten raskaaksi hänen elämänsä tulisi nyt.
Sitävastoin voisit mainita miehelle, että tiedät asiasta ja kohta muuten tietää vaimokin. Voisit kysyä, että mitä mies aikoo tehdä asialle.
Sitävastoin voisit mainita miehelle, että tiedät asiasta ja kohta muuten tietää vaimokin. Voisit kysyä, että mitä mies aikoo tehdä asialle.
Jos sinä kerrot voi olla että se on ystävyytenne loppu, valitettavasti se sanansaattaja usein ammutaan. (Sillä ei ole väliä että teillä miehen kanssa ei ole kuin moikkaus välit, kyllä tämän voit ottaa puheeksi, vaikka puhelimessa jos ei muuten onnistu)
Voisitko jutella ensin kaverin kanssa "tuulesta temmattua" juttua; esim. muka joku miehesi työkaveri on pettänyt vaimoaan varpajaisissa ja vaimo ei tiedä. Ystäväsi reaktiosta tähän "juttuun" saat aika paljon selville sitä miten hän asiaan voisi suhtautua esim. haluaisiko tietää asiasta..
Mies ei hirveästi yrittänyt edes peitellä, mikä tekee tästä vielä nöyryyttävämpää vaimollensa. Minä vain taidan olla ainoa, joka on sitä mieltä, että hänelle pitää kertoa, kun kukaan muu ei ole vaivautunut/uskaltanut.
Ja olen myös 100% varma siitä, että hän haluaisi, että kerron. Olemme puhuneet näistä asioista ennenkin, kun tämä ei tosiaan ollut miehen ensimmäinen kerta.
Koska teidän mielestänne on sitten hyvä aika kertoa? Sitten, kun poika on 1-vuotias? "Hei olen muuten tässä jo vuoden tiennyt, että..." ? Hän suuttuisi minulle ikihyviksi, etten heti kertonut ja niin suuttuisin kyllä minäkin.
ap
tämä kaatuu jotenkin minun niskaan. Mielestäni ei ole vain oikein pakottaa miestä kertomaan ja antaa hänelle se tilaisuus, kun muita vaihtoehtoja ei ole ("jos sinä et kerro, niin minä kerron"), kun hänen pitäisi kertoa se ilman mitään pakottamistakin. Tai hänen ei olisi alunperinkään pitänyt tehdä mitään, mutta jos on niiin pakko tehdä, niin kertoisi edes. Tiedän, ettei hän koskaan kertoisi vapaaehtoisesti ja luottaa siihen, ettei muutkaan kerro.
Kai se on sitten minun kerrottava. Kamala olo.
ap
Mies ei hirveästi yrittänyt edes peitellä, mikä tekee tästä vielä nöyryyttävämpää vaimollensa. Minä vain taidan olla ainoa, joka on sitä mieltä, että hänelle pitää kertoa, kun kukaan muu ei ole vaivautunut/uskaltanut.
Ja olen myös 100% varma siitä, että hän haluaisi, että kerron. Olemme puhuneet näistä asioista ennenkin, kun tämä ei tosiaan ollut miehen ensimmäinen kerta.
Koska teidän mielestänne on sitten hyvä aika kertoa? Sitten, kun poika on 1-vuotias? "Hei olen muuten tässä jo vuoden tiennyt, että..." ? Hän suuttuisi minulle ikihyviksi, etten heti kertonut ja niin suuttuisin kyllä minäkin.
ap
Minusta tuollainen asia on kohtuuttoman raskas silloin kun on pieni lapsi talossa.
Kertoisin kyllä asiasta kaikissa muissa tilenteissa, ja myös silloin kun lapsi on isompi. (Siis en tuosta vanhasta vaan jos tulee uusia pettämisiä.)
Kamala tilanne sinulla; ei käy kateeksi. Yritä jaksaa sinäkin.
Jos moni ihminen ympärillä tietää asiasta, pitää sun kertoa se ja samalla mainita että moni tietää. Jos ystävä on myös ilmaissut halunsa tietää asiasta, ei asiassa ole edes mietittävää. Jos suhde kaatuu siihen, se on miehen moka, eikä sun. Parempi erota nyt kuin esim. viiden vuoden kuluttua, kun jää itse kiinni ja tapauksia on monia. Ja jos tämäkään ei ole ainoa laatuaan, teet oikein. Onhan se kamalaa, että on pieni lapsi, mutta sille asialla ei mahdeta mitään. Ystäväsi saa tietää asiasta ja myös itse päättää heidän tulevaisuudestaan.
Yritän vain miettiä omalle kohdalleni ja minä kyllä haluaisin ehdottomasti, että kerrotaan. Ei ehkä raskausaikana ja jos olisin silloin kuullut, niin olisin odottanut, koska synnytys ja kaikki olisi ollut ihan kamalaa.
Minä vain pelkään, kun ystäväni on puhunut asuntolainoista ja talon ostamisesta, että hän tekee vääriä päätöksiä, kun ei tiedä kaikkea. Vaikka onhan heillä jo lapsi ja se on paljon sitovampaa kuin jokin pankkilaina, mutta kuitenkin. Ehkä joku ymmärsi, että mitä tarkoitan.
ap
On vain ajan kysymys, että tämä kantautuu ystäväni korviin ja sitten onkin kiva selitellä, että miksi en kertonut, kun kerran koko ajan tiesin!
ap
Jos ap on aivan varma että ko. henkilö tästä haluaisi tietää, niin sitten kerrotaan! Mahdollisimman nopeasti. Ei varmaan ole mitään oikeaa ja järkevää tapaa. Voi olla että aitse saa niskaansa sen pahimman mutta jokainen järkevä ihminen tajuaa hetken päästä että ei se ole kertojan syy!
Ei auta, paska paikka. Toivottavasti saatte jotenkin rakentavasti asian hoidettua.
Äläkä kuuntele näitä av:n paska neuvoja.
viestin tuoja aina ammutaan!!
Eli luulen että kaverisi mies kieltää kaiken ja kaverisi ei usko sinua.
Ja luulen myös että kaverisi tietää miehen touhuista muttei halua sitä itselleen myöntää.
Minä en heti menisi kertomaan, vaikka olisi kuin hyvä ystävä. Voi mennä koko ystävyys siinä samassa.
paljastuu että "kaikki muut" tiesivät mutta kukaan ei kertonut. Ei edes paras ystävä.
varsinkin kun niin monet tietävät, niin ehkäpä ratkaisusi on kuitenkin oikea.
Itse olen ollu samassa tilanteesskui sinä ja kerroin, mutta sain ystäväni vihat niskoilleni ja ystävyys katkesi, mutta parisuhde jatkui.
Joka tapauksessa voimia ja hali.
On hänen tehtävänsä selvittää sotkunsa vaimonsa kanssa.