++TOUKOTOIVEET VKO 14++
Kommentit (47)
Näin se vcaan homma etenee ja tiettävästi kaikki on vielä yhdessä kasassa :)
Mä olisin kyllä jo melkein valmis ähkimään pihalle tämän vauvelin! Jotenkin eniten ärsyttää tällä hetkellä närästys, vaikka ei sinänsä ole mitään aivan hirveää, mutta kun tulee melkein mistä tahansa ruoasta...tuntuu että ruoka vaan nousee takaisin röyhtäilyjen muodossa. VIikonloppuna kävelin ehkä noin 500 metriä tai vähän enemmän kahteen osaan eli 250 metriä kerrallaan...kivasti maha kovettui ja oli ihan pinkeä...Eli ei tällä kropalla oikeestaan mitään voi tehdä... Lisäksi tullut nyt sellaista, että jos on enemmän pystyssä, niin sitten tuolta oikealta alhaalta alkaa ottaan kipeää...tai e on vähän niinku semmoista polttelevaa tunentta alamahalla, mutta menee siis ohi, kun makaa... Viikonloppuna vesssasa käynnin jälkeen (isomman hädän jälkeen) maha meni kovaksi ja oli sen jälkeen todela epämukava olo ainakin parin-kolmen minuutin ajan...Mut ei kuitenkaan kai suoranaisesti kipeä supistus, mutta jotain ihmeellistä siinä oli...
Sit olen huomannut semmoisenkin jutun, että navan kohta on paljon kuumempi kuin muu maha...ja välillä myös tuolta oikealta puolelta, jonne vauva potkiskelee eli siitä kohdalta, missä jalat on... Mietin vaan ite, että navan kohdalta tieten sen takia, kun huonommasti venyy siitä ja onko se sit sama homma tuolta toisestakin paikasta, kun ne jalat on tuolla ihan kylkiluiden tuntumassa, että eihän se kohtu sieltä pääse enää isonemaan... Vauva myös vängännyt useampaa kertaa niin, että mulla on tosi tukala ole...Jalat nousee silloin jotenkin tuonne tissien suuntaan ylös niin korkealle kuin pääsee ja mua ottaa oikein kipeää...
Huomenna olis neuvola ja torstaina äitipoli. Huomenna tieten taas vaaka näyttää ihan uusia lukemia...Tuntuu, että painoa tulee nyt varmaan kilo viikossa...pitäis tieten vähentää vähän tuota herkkujen syöntiä, kun sitäkin on viime aikoina tullut tehtyä...
Mä tuossa miehelle sanoin, että jos vauva on mahassa vielä parin-kolmen viikon päästä, niin sitten mäkin voin ilmoittautua raksahommiin (meillä oli siis se talo rakenteilla) :)
Tässäpä omaa napaa...
AngaT 35+2
Olipahan taas neuvola. Oli uusi täti vastassa mutta hän nyt kuitenkin on tuossa jäädäkseen ovat palkanneet hänet oman neuvolatädin tilalle. Oli ihan mukava ihminen muttra jotenkin en vaan osaa puhua asioistani kaikille ja kun hän oli ehkä maksimissaan pari vuotta minua vanhempi ja tiedän hänet muutenkin kaverin kaverin kautta. No mutta osasi kyllä asiansa ja se kai tässä on pääasia. Sf mitta oli hurjat 38cm verenpaine ja pissa ok. painoa oli tullut maltillisesti 400g viikossa vaikka tässä on vaan makailtu kohta kolme viikkoa. Nyt sitten odotellaa huomista äitipoli käyntiä ja mitä siellä sanotaan. Neuvolassa ei osannut sanoa miten päin B vauva on vaikka panelikin vatsaa aika kauan. No huomenna sitten selviää miten päin b vauvveli on ja kun sydänäänet oli kuitenkin vahvat niin ei tässä mitään hätää ole.
Oletteko jo miettineet vauvoillenne kummeja? Me olemme kysneet jo yhtä kaveri pariskuntaa (sylikummiksi) josta toinen ei kylläkään kuulu kirkkoon mutta suostui epävirallisesti kummiksi ja sitten on yksi sinkkukaveri jota olemme suunnitelleet toisen vauvan kummiksi ("rättikummiksi") sitten on pitkäaikainen toinen kaveripariskunta, mutta ainakin tällä naisella on jo muutama kummilapsi niin en oikein tiedä kehtaako kysyä. Sitten on vielä veljeni tyttöystävä joka ei ole vielä meidän lasten kummi vaikka veljeni on ja olen miettinyt että kehtaako häntä pyytää vai pitäisikö pyytää sitten molempia? Jotenkin olisi kiva jos kummallakin vauvalla olisi kolme kummia niin kun on meidän muillakin lapsilla. Taidamme kyllä kysyä kummit vasta synnytyksen jälkeen jos siihen mennessä ollaan tämä pulma ratkaistu.
Julianna+ tuplat rv 34+4
AI NIIN TÄNÄÄN ALKOI VIRALLISESTI ÄIPPÄLOMA!!!!
Tänään alkoi myös minulla virallisesti äippäloma!! Ihanaa.. Olin kyllä jo pari viikkoa sairaslomalla, mutta nyt tuntuu hienolta kun saa olla oikealla äitiyslomalla.
Minulla on ollut pitkään selkäsärkyjä ja kovia supisteluja. Neuvolasta ehdotettiin lainaamaan tukivyötä terveyskeskuksesta. Se on tosi hyvä, suosittelen, jos selän kanssa on ongelmia tai tuntuu että mahaa ei vaan "jaksa" kantaa.
Minuakin on muuten ihmetyttänyt tuo navan kohta. Tuntuu ihan kuin se repeäisi, on niin kireällä. Se on aika arkakin.. Ja muuten närästys loppui nyt kun vauva on siirtynyt selkeästi alaspäin ja viime viikolla terkkari arveli pienen jo kääntyneen pää alaspäin.
Välillä oikein toivoo että synnytys olisi pian edessä. Olo helpottuisi niin huomattavasti ja saisi taas oman itsensä takaisin. Välillä taas tulee huono omatunto kun eihän sitä pikkuista keskosenakaan haluaisi maailmaan, se tietäisi pitempää sairaalassaoloa ja hankalampaa alkua pienelle elämälle. Mutta kun tätä ei vaan enää jaksaisi..
Joka tapauksessa, aurinkoista maanantaipäivää kaikille,
Puolukka 34+4
Ilmeisesti kaikilla muillakin alkaa olla tukalaa masun kanssa, on se hyvä, että ei vaan minulla. Viime viikolla olin neuvolassa ja sf-mitta oli vähän pompannut, oli 30 ja silloin oli 32+2. Terveydenhoitajan mukaan se voi vielä tasaantua, että ei kannata stressailla, mutta kuitenkin, nyt olen yrittänyt syödä ekstraterveellisesti, kaiken makean olen itseltäni kieltänyt poksahduspäivään asti :) Saa nähdä pysynkö lupauksessani, pääsiäisenä saan ehkä yhden suklaamunan, jos olen kiltisti;)
Toinen asia mikä myös vähän stressaa on synnytystapa, viime lääkärikäynnillä lääkäri väläytti sektion mahdollisuutta, koska lantioni ei ilmeisesti silloin ollut antanut yhtään periksi.. Tästäkin nyt on jo aikaa viikkoja ja synnytystavan arviointi on sitten viikolla 37. Haluaisin kyllä alatiesynnytyksen, jos vaan on mahdollista, minulle on pienenä tehty korvaleikkaus, josta jäänyt traumoja ja viime keväällä mulle tehtiin kaavinta tuulimunaraskauden takia.. Tämäkin asia, johon ei voi itse mitenkään vaikuttaa ja tiedän kyllä, että kaikesta selviän:)
Mies oli viime tiistaina umpisuolileikkauksessa ja taloudenhoito ja koirien lenkkeilyttäminen on jäänyt minulle :D Jos tästä jotain positiivistä haluaa etsiä, niin hyvä, että se leikkaus tuli nyt, eikä sitten kun vauva on tullut. :)
Lauantaina meillä oli kuusivuotispvä, lekoteltiin vaan kotona sohvalla, katsottiin leffa ja syötiin makaronilaatikkoa;) Kuulostaapas tylsältä, mutta ihanaa oli<3 Pinnikseen pitäis vielä käydä ostamassa reunapehmusteet ja patja. Sitten pitäis ostaa finlaysonilta jotain hauskaa alennuskangasta vaavin pussilakanoihin ja vielä tehdäkin ne, ovat niin kalliita valmiina.. Eilen olin ahkera ja vaihdoin viherkasveihin mullat! Harsot ovat valmiina ja imuja ostan tutulta käytettynä 25kpl. Muutaman päällysvaipan vois vielä hommata.. Ajattelin kestoilla ihan täysin. Mites muut, kestoja vai kertakäyttöjä? Omaa napaa taas enimmäkseen:o Tamperelaisille, mun mailiosoite on hanna.reetta(miukumauku)gmail.com
Vilijonkka ja öttimötti rv33+1
Viikot siis 34+2 tänään, olinkin viime viikolla itse jo viikossa 35. Hyvä, että neuvolassa saa tarkat tiedot ;) Kai sitä niin suurpiirteisesti ajattelee. Neuvolassa oli minullakin uudet ihmiset vastaanottamassa, minun th siis sairauslomalla, ja nyt ainakin kuukauden on sijainen, tai kaksi, molemmat esittelivät itsensä ja ihan ok käynti oli. Kuitenkin kun uusi ihminen on vastassa niin ei viitsi/jaksa alkaa kaikkia alusta asti kertomaan. Nopeasti vain kerroin siitä sype-käynnistä, ja että synnytystapaa ei ole päätetty ja että seuraava lääkäriaika 28.4, vasta. Paino huiteli jo 93kilossa, huhheijaa! Poikaa odottaessa ennästyslukemat sairaalassa tais olla 86kg, että reilusti yli mennään. Mutta eipä tuohonkaan painoon ole kommentoitu mitään vaikka alussa muka niin omaa painoani ajattelin. Itsepähän olen kiloni saanut aikaiseksi ;) Muuten kaikki ok neuvolassa, sf-mitta tais olla 33-34, ei oikein pystynyt mittaamaan kun vauvan pylly oli edessä.
Mies sai viikonlopun aikana kasattua Brion lipaston, jossa päällä siis hoitotaso ja nyt olen saanut sinne laitettua kaikkea tarpeellista. Äitiyspakkauskin on nyt jo purettu, ja pakkaukseen laitettu reunapehmuste ja kansi vielä päälle ettei pölyty :). Pojan aikana ei hankittu ä-pakkaukseen reunapehmustetta, mutta nyt mies ehdotti, että osta nyt semmonen reunapehmuste kun kerta töissäki ollaan. Pojan aikana oltiin siis opiskelijoita. Oli oikeestaan kiva kun mieheltä tuli tuollainen idea, että "osta nyt", kun itse jo ajattelin, että voitais ehkä pärjätä ilmankin.
Yöt on alkanu menemään vaihtelevasti. Ensin pystyin nukkumaan oikealla kyljellä, mutta sitten se alkoi tuntua pahalle. Kokeilin vasenta kylkeä ja se yö meni paremmin. Nyt kuitenkin vasenkin kylki ja etenkin nuo iskias-kohdat kipuilee öisin oikealta ja vasemmalta ja tuntuu, että jalat puutuu. Olenkin herännyt ja nukkunut automaattisesti selällään. Ja ei ainakaan neuvolassa kielletty etteikö saisi selällään nukkua jos se on ainoa asento missä voi nukkua. Kuinkahan sietämättömiksi nämä yöt vielä muodostuu jatkossa?!
Noniin, siinäpä olikin taas tuota omaa napaa, mulla ei muuten navasta vielä kiristele niin pahasti, mutta huomaa kyllä että se on jo ihan ulospäin kääntynyt.
Nyt ruoanlaittoon, helposti jääkaapista suoraan mikroon ja sitten vuorossa pienet päikkärit ennen pojan hakua hoidosta.
Toivotaan, ettei kukaan vielä tällä viikolla synnytä kovista haluista huolimatta. Ja kiva, että kohta loputkin toukokuiset pääsee äitiyslomille virallisesti!
t. Iippalainen 34+2
Olin valmistautunut aurinkoiseen maanantai-päivään ja kylläpä harmitti, kun aamulla verhot avatessani satoikin lunta. :( No, jospa loppuviikosta sitten tulisi vihdoin vähän keväisempää. Talvitakki kun ei mene kunnolla enää kiinni, joten voisi vähän lämpimämpää jo tulla, ettei aina tulisi niin kylmä tuolla leikkikentällä.
Rice - synnytysvalmennuksessa ei esitelty jakkaroita tai mitään muutakaan, vaan siis istuttiin kuumassa huoneessa kahvilan alapuolella ja katseltiin samaa powerpointtia. Kivunlievityksistä muistan sen verran, että moneen kertaan painotettiin sitä, että kätilö kyllä sitten ehdottaa, mikä hänen mielestään on sopivin menetelmä kulloisessakin tilanteessa.. Ei kannata stressata siis, kyllä ne kätilöt sitten hommansa osaavat! :) Sinne synnytyspaikkaan pääsee muuten pääovestakin, hissillä kun menee alas, niin on samassa paikassa, kuin jos kiertää sen koko lenkin.. Mutta tosiaan autolla mennessä on varmaan paras ajella opasteiden mukaan. Juu, on tosiaan sillä meidän th:lla huonotkin päivänsä, onneksi useimmiten on kuitenkin kivalla tuulella. :)
Iippalainen - täällä myös asennon löytäminen öisin on työn ja tuskan takana. Kylkiasennot ovat parhaita, mutta niissä mulla alkaa lonkkia särkemään tosi kovasti, joten yleensä herään selältäni. Pitkiä pätkiä en saa nukutuksi, vaan täytyy ravata vessassa, tai sitten herään muuten vaan miettimään asioita.. :( Mielelläni nukkuisin nyt, kun esikoinenkin on vihdoin alkanut nukkumaan kokonaisiakin öitä.. Ihan höpsöä, että keho "valmistautuu" vauvan yöheräilyyn, kun juuri olen yöheräillyt 1,5 vuotta ja nyt kun vihdoin voisin nukkua, niin sitten oma elimistö ei vaan anna nukkua.
Nimeä, kummeja yms. täällä on mietitty kovasti ja onpa taas vaikeaa.. Vauvan juttuja olen nyt yrittänyt laittaa kuntoon, juuri äsken sain pestyä sitterin ja hoitoalustan. Turvakaukalo pitäisi hakea varastosta ja pestä, vauvan korisänky myös kaipaa vielä reunapehmusteitaan.. Huoh, ajattelin että viikon päästä keskiviikoksi yrittäisin saada kaiken hyvälle mallille, kun silloin on polikäynti ja haluan että kaikki on kunnossa kotona, jos joudunkin jostain syystä jäämään sitten sairaalaan. Paljon todennäköisempäähän on, että pääsen sieltä kotiin, jos kaikki kerran on kotona valmiina. ;)
Nyt taidan painua vauvan sängyn kimppuun ja yrittää saada sen sängyn näköiseksi, nyt kun se lähinnä vielä toimii säilytyskalusteena. ;)
Miimi & pikkuveli 35+1 :)
Meillä oli viime to synnytyssuunnittelu Haikaranpesässä ja ihana kätilö kirjasi toiveemme ylös kivunlievityksistä ja synnytysjakkarasta yms. Meni nopeesti kun ei meillä mitään kummempia ihmetellä vaan otetaan taas uusi elämä vastaan niin kuin on tullakseen. Ihmetellään enemmän sitten jos on jotain ihmeteltävää. Eiköhän tämä ala jo menemään vanhasta muistista kun synnytyksetkin olleet niin erilaisia että tiedetään supistuksilla alkava ja vesien menolla alkava.
Oon ollut viime viikolla tosi kipeenä vatsasta. Ei sisältä vaan nimenomaan tuosta päältä. Ilmeisesti lihakset eivät kertakaikkiaan kestä enää tätä kolmatta venymistä 5 vuoden sisällä. Mulla vielä melko timmit vatsalihakset kaiken treenaamisen jäljiltä, jolloin kuulemma voivat reagoida helpommin tuohon venymiseen. En tiedä, mutta sen tiedän että tekee niin helvetin kipeetä välillä että tuskanhiki on otsalla. Lepoa ja lepoa vaan ihan kunnolla. Se onneksi auttaa. Sanoin kyllä Kättärillä että tulen sitten heti 3 vkon päästä jakautumaan kun vauva vaan on täysiaikainen!!! Kehoitin pitämään paikan tyhjiillään tuolloin :)
Vauvalle alkaa kasaantumaan tavaraa valmiiksi. Kyllä tämä tästä sitten. Kunhan nyt saadaan ostettua tuolle esikoiselle uusi sänky, siirrettyä kakkonen "isojen tyttöjen sänkyyn" ja siirrettyä pinnis makkariimme, niin kaikki tärkeimmät alkavat olemaan kasassa. Kärrytkin saamme nyt uudemmat veljeltäni. Jipii! Ja ihan ilmaiseksi! :) Kyllä tuota tavaraa näyttää ympäristössä olevan senverran paljon ettei kannata juuri mitään uutena ostaa. Vauvatavarat pysyvät niin hyvinä kun eivät mihinkään kulu! Voi kun on ikävä jo pientä tyttöä!! Keksin vauvalle nimenkin kaksplussasta. Vadelma!! Heh! Joo tiedän että se on tosi omituinen enkä varmasti saa sitä läpi, mutta päätin kuitenkin kutsua häntä Vadelmaksi siihen asti kunnes nimenantotilaisuudessa sitten julkistamme sen ihan oikean :) :) Mikä lie hänestä sitten tuleekaan. Isoveli keksii hänelle joka päivä ainakin kolme uutta nimiehdotusta. :)
Vointeja kaikille ja minä ponkaisen soffalle sillä vatsaa vetää taas vaarallisesti tässä istuskellessa!!
-Callaway ja Vadelma rv 34+4
muistan hyvin sen tunteen, kun vatsalihaksen eivät millään meinaa antaa periksi kasvavan vatsan tieltä. Koin tämän esikoisen odotuksen aikana, sen jälkeen en ole niitä niin timmiin kuntoon treenannut, joten vaivaa ei ole kahdessa myöhemmässä odotuksessa ollut:p Mutta muistan vielä kuinka kerrankin kadulla kävellessäni huomasin melkein vajoavani maahan, kun en sitten millään voinut pitää itseäni hyvässä ryhdissä, kun piti vaan painua mahdollisimman pieneen kasaan ettei vatsalihaksiin sattunut. Oi niitä aikoja;)
Kiva, kun joku mainitsi iskiaksen, se nimittäin vaivasi minua edellisessä raskaudessa oikein toden teolla, mutta tällä kertaa on kyllä loistanut poissaolollaan. Jess, ei haittaa jos on joku vaiva jota mulla ei ole. Supistelut mulla tuntuu nyt vaan lisääntyvän, varmaan 80% ajasta jonka olen jalkeilla, niin vatsa on kivikovana. Kipu säteilee selkään ja tekee olon melko tukalaksi. Oltuani nyt sairaslomalla vajaan viikon muut selkäkivut ovat onneksi vähentyneet, tai jopa kadonneet, joten siinä mielessä ihan ok-olo. Kohdunsuun tilanne oli ainakin viime viikolla ihan kunnossa, joten ei noi supistelut mua sinällään huolestuta, kunhan vaan on aika kurja olo:(
Mutta mieli mulla on ihan virkeä ja iloinen:)
rvaT 31+5
Piti tulla ihan teillekin kertomaan, että just kun löysin sen hyvän nukkuma-asennon selällään, jota ei neuvolassakaan kielletty niin arvaatkaa mitä mies sanoi aamulla? :) Että oon kuulemma yön aikana kuorsannu ihan onnessaan!! Ja siis en todellakaan ennen ole kuorsannu;) No, ei siinä mitään, kyljillään ei voi nukkua kauaa ja sitten selällään taas kuorsaan. Joten, otanko peiton ja vaihdan paikkaa ens yöksi? :) Voi näitä vaivoja. Sanoinki miehelle, että ootahan vaan sitä aikaa ku tästä raskauden jälkeen lähtee vähän painoa pois niin kuorsauskin loppuu.
Mutta juups, ei mulla kummempia näin aamutuimaan. Luntaki pyryttää niin paljon ja mulla oli tarkoitus tänään vaihtaa kukkiin mullat ja äitini tulee siis avuksi. On tosi keväinen fiilis kun ikkunasta katsoo, kaikki lumen peitossa.
t. Iippalainen
tai ei mitään uutta, onneks vaan mennään samaa rataa.
seuraava käynti onkin vasta rv 36 ja sillon on lääkäri.
viikkoja siis jo se 32+3 ja sf mitta 28.
hemppa ok 110. verenpaineet hyvät eli 130/73.
ei mitään ihmeempää.
tuota sf mittaa se mietti kun on pieni? mitäs se pitäs olla?
mut ei huolissaan..
oli pieni poika mukana niin näin tuttuja asiakkaita, ja ei ne tajunu et mun käynti oli eikä poikamme. sit ku kysyivät et mites töis ni mä et oon saikulla ja kohta äippäloma alkaa. ne oli et häh. eihän mulla ole mahaakaan. mun mielestä on!!
no eipäsilti oli viidessä viikossa paino noussut vaivaiset 600g, et kiloja ei kerry ja vielä ollaan yli 6kg kevyempänä kuin lähtiessä.
nyt painoa on kuitenkin vielä hienot huimat 78kg. js tuohon 80 pääsis ees takas ni ei alkaisi neuvolassa tuosta painon laskusta huolehtii, kun ultrassa pari vkoa sitten vauva kuitenkin kasvaa hyvin.
vaavilla sydän sykki siihen 130 tahtiin niinkuin aina aikaisemminkin.
jotenkuten saatiin sydän äänet kuuluviin, nin et todettiin siel olevan ok, istukka kun on edessä ja vauva jossain takana jemmassa =) aina ollut niin.
ei tietoa miten päin se siel on eikä niin väliä vielä, pari viikkoo sit oli perätilassa ultrassa, mut nyt ei osaanu sano miten on kun ei saa hahmotettua onko esim pylly missä. mut tallessa vaavi on, se on pääasia.
laiskuus ja väsymys iski takasin. nukuttas vaa päivät..
mut kaikki ok neuvolassa ja näillä mennään eteenpäin. edelleen on jumpasta pois oleminen, uiminen ja yhdyntäkielto kun sitä veristä vuotoa tihruttaa =( ei paljoa mut sen verran et tulehdusriski on suurempi. no varman päälle..
niin ja tuo synnyttämään mennessä vietävä lappu jossa kysytään hätäkastenimiä jos joudutaan hätäkastaa ja antaa luvan.
mitä ihmettä siihen laittaa???
aina ollut vaikea nimiä keksii..
korasa 32+3
joten taitaapi kevät tehdä tuloaan, ihanaa :)
Kävin eilen sokerirasitustestissä ja tänään sain tietää arvot (4,8 - 7,7 - 7,8) ja aivan huoletta kuulema voi jatkaa elämistä eteenpäin. Jouduin tuohon testiin kun oli viimekerralla neuvolassa hypännyt tuo sf-mitta keskikäyrältä yläkäyrälle, mutta johtuu todennäköisesti siitä, kun vauveli majailee PT:ssä ja niin kovin ylhäällä.
AngaT: Täällä olisi kans yks, joka voisi vaikka synnyttää. Vauva kun on niin ylhäällä, että aiheuttaa hirveät närästykset ja ahdistukset. Istumisesta ei meinaa sitten kertakaikkiaan tulla mitään. Ja varsinkin iltaisin nukkumaan mennessä on ihan älyttömän levoton olo, mutta eiköhän me odotella sinne toukokuulle...
Me ei olla mietitty kummeja eikä oikeastaan vauvelin nimeäkään vielä ollenkaan. Ehkä tässä ajan kanssa sitten...
Niin onnea kaikille ketkä ovat jo virallisesti jääneet äippälomalle! Perästä tullaan!
Tinzu 32+5
En ole muutamaan viikkoon kirjoitellut tänne. Töissä piti sen verran hulinaa päällä ja viikonloput ovat olleet täynnä ohjelmaa, ettei yksinkertaisesti ole vain jaksanut olla koneen ääressä vapaa-aikana.
Mutta asiaan. Tervetuloa kaikki uudet! Hienoa saada tänne uusia kirjoittajia mukaan, enemmän luettavaa :o)
Eilen on monella alkanut virallisesti äitiysloma, minulla se alkoi tänään! Ihanaa, vaikkakin pari rästityötä jäi vielä tekemättä. Päätin tänään ottaa lungisti ja huomenna heti aamusta hoitaa hommat pois päiväjärjestyksestä. Onneksi työt voi tehdä kotoa käsin.
Puolukka oli saanut tukivyön lainaksi. Minulla oli sellainen valmiina jo esikoisen ajoilta ja olen sitä pitänyt jo kuukausia. Selkeästi vähemmän supisteluja ja liitoskipuja on tullut kun sitä on käyttänyt.
Viljiksella onkin rankat päivät päällä kun mies on potilaana. Tsemppiä vain sinne!
Sain esikoisen kiiresektiolla ja hyvin se meni. Toivuin tosi nopeasti siitä. Minullakin on synnytystapa-arvio rv 37 nimenomaan tuon kiiresektion vuoksi. En ole oikein osannut päättää kumpaa synnytystavan haluan, sektio tällä haavaa tosin on hankalampi kun on tuo 1,5-vuotias kotona joka ei taatusti ymmärrä miksi häntä ei voi nostella toipumisaikana kun vauva tulisi olemaan kuitenkin sylissä. Toisaalta taas pelottaa, että jos taas synnytys pysähtyy ja vauvan syke putoaa niin sitten kiirehditään leikkaussaliin joka tapauksessa enkä saa vauvaa heti syliin kuten en viimeksikään. Sermin yli vain näytettiin ja vietiin isän hoitoon.
Kyselit myös kestoista. Täällä ilmoittautuu yksi osakestoilija. Päivät kestoilemme täysin, ainoastaan öisin käytetään kertiksiä ja mahdollisilla matkoilla. Näin on tehty esikollakin ja pikkukakkonen tuleekin perimään tytön vaipat. Tulee huomattavasti edullisemmaksikin kun voi kierrättää kahdella lapsella vaipat. Saa nähdä kuinka sekaisin kuoret ja imut sitten menevät kun pesukoneesta löytyy monen koon vaippoja... Sulla on hurja määrä vaippoja. Me pärjäsimme n. 17 vaipalla kun pesi joka toinen päivä.
Iippalaisella on hurjat SF-käyrät, mutta et voita minua! Viime käynnillä rv 34 sijaisth mittasi hurjat 36 senttiä! Kuitenkaan painoa ei ole tullut kuin 100 g viikossa. Tarkoittanee siis että vauva on kasvanut mutta äiti laihtunut... Kun ihmeteltiin hurjaa mittaustulosta terkkari kyllä sanoi, ettei käteen vauva tuntunut mitenkään isolta. Minulla vain taitaa olla pitkä kohtu ja masuasukki mahtuu vielä hyvin venyttelemään siellä. Pylly viihtyykin hyvin tuossa oikean kylkiluun kupeessa. Painoa kaikenkaikkiaan ei ole tullut kuin 8 kiloa lähtöpainosta, olen tosi tyytyväinen.
Miimi ja kumppanit ovat myös puhuneet nukkumisesta. Kyljellään on paras, mitä nyt yöllä herää kun paikat alkavat puutumaan samassa asennossa nukkumisesta ja pitää ähistä toiselle kyljelle. Ihme kyllä, vessassa en käy kuin kerran yössä. Ensimmäistä odottaessa tässä vaiheessa oli ihan eri tahti. Epäilen että sitten kun masuasukki päättää laskeutua alkaa se ravaaminen...
Korasa ihmetteli hätäkastenimeä. Meidän ei edes tarvitse sellaista lomaketta täyttää, näyttää siis olevan eri toimintamalleja neuvoloissa.
Olo on siis hyvä, vaikka maha valtava ja iltaisin aina närästää. Kaapit on vielä raivaamatta ja kassi pakkaamatta, mutta tavarat taitaa olla kaikki muuten jo valmiina. Esikoisen osalta yritetään valmistautua tulevaan niin, että viime viikonloppuna tyttö pääsi uuteen isompaan pinnasänkyyn nukkumaan omaan huoneeseen. Aiemmin hän nukkui meidän sängyn vieressä olevassa pinniksessä.
Toinen meistä vanhemmista on nukkunut samassa huoneessa vuodesohvalla, siis nyt totutteluvaiheessa. Ihan hyvin on mennyt, yhtenä yönä oli vähän levotonta ja nukuttamiseen menee nyt vähän enemmän aikaa. Mutta viime yönäkin tyttö nukkui 11 tuntia putkeen. Saa nähdä miten käy kun vauva syntyy, onkohan meitä pian neljä samassa sängyssä nukkumassa?!
Jaaha, täytyy valmistautua kauppaan ja tytön hakuun. Lyhensin tytön tarhapäivää nyt toukokuun alusta ja kesällä päästäänkin katsomaan miten pärjää kahden kanssa kotona loman aikana. Sen pohjalta teen sitten päätöksen pidänkö edelleen osapäiväisenä tarhassa vai otanko kokonaan tytön kotiin.
Ihan aurinkoista viikkoa teille kaikille, kohta ne krookukset jo kukkii!
marvik ja Touko, rv 35
Kontrollineuvola takana ja vauvan pää hukassa. Siinä pääpiirteittäin, mitä jäi käynniltä käteen. Mulla siis kontrolli tuon sf-mitan junnaamisen takia ja kohdun "täyteisyyden" takia. Neuvolassa kätilöopiskelija mittasi sf-mitaksi 30, joka siis laskenut entisestään (viimeviikolla 31, sitä edellisellä 31.5). Olivat jo pistämässä lähetettä keskusäitiysneuvolaan ultraan, mutta oma th sai onneksi venytettyä mittaa 33, joten ei tullutkaan lisätutkimuksia. Toisaalta helpotus, mutta toisaalta mietityttää onko kaikki kuitenkaan hyvin.
Kohtu on edelleen todella täynnä. Lapsi on aivan kyljissä kiinni ja lapsivettä on edelleen todella paljon. Lapsiveden runsaus ei kuitenkaan aiheuta tutkimuksia, mutta voi tehdä olosta tukalan, koska kohtu joutuu venymään äärimmilleen.
Syytä miksi kohtu on niin täynnä ei kuitenkaan löytynyt.
Niin ja mitä otsikkoon tulee, heh, pää oli tosiaan kadonnut. Alkuun th mietti oliko vauva kääntynyt poikittain kun pää ei enää ollut alhaalla. Pylly löytyi kuitenklin kyljestä ja siitä vauvan selkää seuraamalla selvisi, että pää on piilossa lantiossa, eikä sitä enää tunnu. Hyvä asia tässä on se, että vauva on niin napakasti kiinnittynyt, ettei enää kuperkeikkaa tarvitse pelätä, mutta huolestuttavaa se, että vauva on todella porannut itsensä jo niin tuloilleen, ettei tässä enää kauaa synnytystä odotella...JAIKS!!! Teki myös nopean painoarvion ja arvatkaa mikä oli tulos?! 2900 g!!!! Herrandyydelis sentään, siis melkein kolmekiloinen jötikkä jo nyt! Hyvä vaan, että onkin jo tuloillaan...olenkohan laskenut rakausviikot väärin alusta asti.
Verenpaine kohisi 141/88, mutta johtunee huonosti nukutuista öistä. 65 kg meni painossa rikki, joten hurjaa vauhtia tuo painokin nousee.
Korasa: Tuo sf-mitta 28 on ainakin minun kortin käyrän mukaan juuri keskikäyrällä jos viikkoja 32+. Mitähän se sun th höpäjää...aattelin vaan rauhoitella sen suhteen siis.
Ja siis omaa napaa ihan suveneeristi koko tarina täynnä...
Terv. Rice+pikkune rv 35+1
meillä siis keittiön kaapit saa uuden ilmeen kun uudet ovet saadaan ja ei tiedä missä olis muksujen kans kun tiellä vaan ollaan.
tulin sit lukee teidän juttuja joita kivasti tänne tullut.
RICE: en mäkään ymmärrä sitä sf mitta juttua, enkä ole huolissaan.
ultrassa kaikki hyvin ja vaavi kasvanu, kunhan veren vuoto ei jatkuis tai lisäänny niin kaikki ok-- en ole stressaavaa tyyppiä.
muuta kuin raha asioissa, kun ei saa päätöksiä mistään eikä tuloja yli kk ole tullu.
mut meen taas kahtoo lapsii ja toivoo et remontti jatkuis huomenna..
korasa
Työpäiviä jäljellä vielä 5... ja empä olis uskonut että viimeiset viikot sattu just töissä olemaan aivan kaaaosta....2 muuta odottavaa joutuivat jääämään saikulle ja lisäksi vielä kaksi oli poissa leikkkauksen ja flunssan takia.. siinäpähän tulikin sitten juostua ihmisiä kotona hoitelemassa oikein urakalla:( Meillä on muutenkin todella hermot kireellä monella töissä kun työntekijöitä ei terveyspuolelle saada,saatika sitten sijaisia..kesä tulee olemaan kaaosta kun kaikki muut paitsi kotihoito sulkevat ovensa... MUTTA munhan ei tarvitse sitä enään stressata!!!
Vaikka päälläni seisten ajattelin nyt nämä viimeiset päivät vetää, saahan sitä sitten luultavammin kuukauden verran vauvelia odotella kotosalla:)) Toivottavasti olen vain kunnossa sitten pesää rakentamaan eli kaikenlaista puuhaa olisi vielä tekemättä. Vaatteita on vielä kaapeissa katsastamatta,vauvan soppi meidän huoneessamme laittamatta tms... Tässä sitä valitusta täältä:))
AngaT: mulla on myös närästystä enemmän ja vähemmän,en muista aiemmissa raskauksissa näin paljon olleen.Polttelua ei niinkään mutta tuntuu tosiaan että kaikki ruoka röytäyttää ja nousee kurkkuun.. ikävää.
Sitten myös tuota alavatsan vihlomista/polttelua tai mitä lie on mullakin, varsinkin nyt iltaisin kun pääsen duunista kotiin ollessani koko päivän pystyssä ja liikkeellä.
Olen kyllä varmasti varsinainen näky töissä ulkona autoon könytessäni ja asiakkaille hitaasti tallustaessani:)) Yhdistän nämä alavatsan kipuilut liitoskipuihin koska nyt mulla on alkanut selvästi häpyluun paikkeilla oikein inhokkaasti vihlomaan samaan aikaan ja varsin esim sohvalta ylös noustessani.
Mulla oli viimeviikolla neuvola ja nyt saatiin vauvan pää tunnistettua alhaalta:)) toivottavasti pysyy nyt vaan oikeassa asennossa,ainakin potkut ja pyllyn työntelyt tuntuvat jatkuvati ylhäällä ja jotain käsien pientä hipellystä alempana:))
Painoa on tullut reilusti lisää ja musta tuntuu että paisun kuin pieni sika... ruoka mulle on maistunut koko ajan oikein hyvin, mutta nyt ton närästyksen takia olen pyrkinyt vähemmän syömään. Napostelua en ole aivan kauheasti harrastanut kun painoa muutenkin tulee aina yli 500g viikkossa...mutta ai että kun iltaisin tekisi aina mieli jotain hyvää...;))
Sellaista täältä! Otin pienet nokoset kun tulin kuopuksen kanssa uimakoulusta ja nyt taas jaksan illalla löhötä sohvalla ja katsella telkkaria:) Meidän esikoinen 6 v on mummin ja ukin kanssa lapissa viikon ja on aivan outoa kun ei ole kahta touhuajaa pitämässä ääntä:)
t. Ansku rv 33+3
Mua myös vaivaa närästys, ei polttele, mutta koko ajan on kurkussa palan tunne ja ruoka meinaa tulla ylös. Alkuun söin Rennietä, mutta sen teho ei enää riittänyt ja nla:n th:n vinkistä kokeilin GAVISCONia ja sepä tepsii! Vaati vähän totuttelua, että opin syömään niitä ilman että koko suu oli vaahdossa, mutta pieni pala kerrallaan kurkusta alas, niin johan helpottaa:) Kannattaa kokeilla.
kolmas kertako tänään jo, eihän lasketa eihän =)
tuosta närästyksestä mullakin ollu ongelmaa, jätin ruisleivän pois tai jos syön paahdan sen ensin. huomannu et esim paahtaminen in jo hyvä ni ei närästys oo niin paha. jakahvi ja tuorekurkku. ne on pitäny lopettaa, aamukahvin vain otan. renine paketti on ja yritän välttää syömästä niitä. mut ruisleipä on pahin minkä huomasin.
ja on sitä hourupää unohin neuvolassa sanoo tuosta mun kamalasta sininsestä jalasta missä on ihan kamalat suonikohjut, kun nyt siihen on ilmestynyt pohkeeen taakse turvonnut punertava alue jot koskemalla tuntee suonikohjun sen alla joka on koholla kunnolla ja se on kipee. pari yötä menny niin et sitä ihan särkee, mut tänääntajusin vasta katsoo peilistä sitä, se on kyl kipee, mut enhän sitä muistanu neuvolassa sanoo tai näyttää. tuo jalka on kyl ihan suonikohkjuja täynnä, pinta on yhtä ihon alaista matoa täynnä ja meidän nelivuotias tykkää sormella leikkiä niitä pitkin, ne on ihan koholla kaikki, voi ottaa sormien väliin ja "nostaa" verisuonet. kaikkee sitä joutuukin näkee jaloissaan. toisessa jalassa ei mitään.
nyt jäin miettii et pitääkö tuota jalkaa lähtee vielä erikseen näyttääku se on kipeä, poltteleva kipu joka säteilee levossakin.
muilla täläistä?
joo mut jos menis pitkälle lepuuttaa jalkoja.
tuli hieno keittiö nyt on uudet ovet, ei raski tehä mitään siel ku on niin kivat ku on uudet. entiset menikin roskalavalle, ei edes mökkikäyttöön ois menny, oli tosi pahat j turvonneet. vaikka ranttu en ole sisustukseta, ja oisin vanhatkin kelpuuttanu vielä pitkään, mut täytyy sanoa et piristää kummasti
korasa ja palaa ei enää tänään =)
Korasa: mulle tuli polvitaipeeseen viikolla 20 todella kipeä punainen alue, jonka "alle" kohosi todella kipeä pahkura. Pahkura oli noin 5 senttiä pitkä ja sitä myös poltteli koko ajan. Yöllä en saanut nukuttua kun tuntui niin ikävälle. Hieroin siihen ice poweriakin epätoivossa, mutta yllätys yllätys ei auttanut. :) Näytin pahkuraa th:lle, joka oli heti, että suonikohju tulossa. Parin viikon ajan pahkuraa poltteli tosi paljon, mutta sitten se alkoi pikkuhiljaa muuttua sinertäväksi ja punaisuus hävisi kokonaan. Lääkäri katsoi sitä vielä myöhemmin ja suonikohjuhan se oli, mutta iso sellainen. Oli tullut isoon suoneen ja siksi niin kipeäkin. Nyt on koko polvitaive sininen, mutta onneksi nuita ei ole tullut enempää. Luulen siis, että kärsit samanlaisesta vaivasta nyt...mutta on kuulema riskinä laskimotukos ja siksi kannattaa kysyä kuitenkin asiasta.
Nukkumisesta oli ollut puhetta. Mulla nyt alkanut univaikeudet kuten monella muullakin. Selällään puutuu jalat tosi nopeesti ja kyljellään tuntuu, että lonkat irtoo sijoiltaan. Olen nukkunut puolikyljellä tai puolimahallaan tyynyn avulla. Herään edelleen sen 4-6 kertaa vessaan ja jokainen koiran rapsutus tai kupsutus saa mut raivon partaalle. Yöllä tulee nukuttua max 6 tuntia, koska unta ei vaan riitä pidempään ja sinäkin aikana herään sen 100 kertaa. Kiva kuulla että on muitakin....
Nyt on taas todella kovaa poltetta alavatsalla ja alaselässä ollut muutaman tunnin. Välillä alkaa ihan puuskututtamaan. Koiran lenkkeilytys ei kyllä enää tee yhtään hyvää tälle ololle, mutta vielä en ole sitä valtikkaa miehelle luovuttanut. Enkä kyllä hevillä luovuta, koska pystyn kuitenkin sen neljä kertaa päivässä ulkoilemaan ihan hyvin.
Tulipas taas sitä ja tätä, vaikka piti vaan Korasalle suonikohjuista puhua.
Terv. Rice taas...
No nyt se minunkin loma vihdoin alkoi. Äitiysrahapäätöstä ei oo tullut ja soittelinkin just kelaan..ei ollu vielä hakemus mennyt eteenpäin! Tosi kiva juttu! Se virkailija nyt lupas "vapauttaa" sen hakemuksen..mitähän sekin sit tarkottaa? Ehkäpä se sit menee käsittelyjonoon tai jotain. Äit.loma alkaa virallisesti 7.4. eli oon muutaman päivän lomalla. Kyllä on mukavaa!
Kerron kuulumisia hetken päästä, neuvolan jälkeen
tuossa viikonloppuna heräsin ajatukseen,et hei huhtikuu vaihtuu kohta ja sit seuraava onkin jo toukokuu..
viikkoja jo 32 ja oikeesti aloin miettii et hei, meille tulee kohta vauva mihin en edelleenkään ole henkisesti enkä fyysisesti valmis =(
mut tiedän et rakastan ja hoivaan sitä niin kuin näitä muitakin lapsiamme.
mutta en ole mitää laittanu valmiiksi, ainut et kaverilta saamani turvakaukalon olen pessyt ja kasannut kokoon kankaat, että se on valmiina.
isoveljenijo tohkeissaan soitti kun viikko sitten kerroin et mielle tulee pieni, siis oikeesti monikaan ei tiedä sitä vieläkään, kun esim siskon lapsen synttäreillä ei kukaan tajunnu,, yks vaan sano et oot laihtunu, no oonhan m' laihtunu mut maha jääny =)
niin siis veljeni aikoi tuoda heiltä jääneen hoitopöydän meille, ihan kiva, ei tarvii hankkii sitäkään kun kierrätetään tavaraa aina. ja tuo pienen pojan pinnasänky saa siis vauva kun poika on päättäny et nukkuu isin kainalossa parhaiten ja äiti nukkuu eri huoneessa. ok silläkin, et minä tuun nukkuu vauvan kans eri huoneessa alkuun ainakin, jotta mies saa lasten kanssa nukkua yöt heräämättä mun tissittely hetkiin.
näin oon ennenkin tehnyt, en ole nähny tarpeelliseksi että miehen pitää herätä öisin vauvan kanssa (tietenkin sit jos on valvovaa sorttia se pieni ja itse väsyy) ja sitten mies herää aikaisemmin vauvaa hoitaa jotta minä olen nukku pitempään ja tuonut sitten syömään. ihan kivasti meny niin, ja mies tarvii unta työnsä puolesta, joten perherauha säilyy parhaiten kun mies saa nukkua ja minä aamusta pitempään, ja minulla päivä aika köllötellä mitä nyt isommat antaa =)
mukavaa kun tulee kesä vauva, saa olla pihalla ja muksut tykkää. ei tarvii pukea vaatetta paljoa ja saa nauttia ulkoilmasta omassa pihassa.
supistelut onneksi rauhoittuneet ja olokin jo hieman parempi. hyvä niin päästään jopa toukokuulle =) näin ainakin toivon.
vielä saikullahan olen ja oottelen niitä päätöksiä sekä äppäraha päätöstä saakohan sitä milloin? asiat stressaa kun pitää soitella sinne ja tänne..
oikean puolen korva vaivaa tai on vaivannu jo pitkään, öisinkin kuuntelen kun sydän hakkaa korvassa, ei ole korvatulhedusta kävin tarkastaa, eikä lääkäri muuta st halunnu tietää eik puhunu sano vaan et puhtaat korvat vaikka yritin et oikeesti häiritsee jo normi elämää oikean puolen jumputus ja kerroin siitä kaatumisesta suorilta jaloilta ja siitä et välillä tähtiä silmissä vilisee ja huimaa.
no kai tää on vaan jotain jumputusta korvassa, ei vaan ole kivaa kun pitää nukkua sormi korvassa ettei kuule sitä jyskytystä..
kukas se olikaan jyväskylään muuttamassa?
en muista nimeä, mutta tervetuloa vaan tänne!
jos saan kysyä mihin päin muutatte?
jos alkais pyykin pesuun ja päivän puuhiin ja palaileln taas
korasa 32+2 niin se vaan lähestyy la