Oli muuten "kivaa" elää yksinäinen lapsuus ilman sisarusta ja kuulla aikuisena

Sen sisarus tuli kesken =(.....

Isosisarus VOI olla enemmän vallankäyttäjä, sortaja ja riitapukari kuin mikään kaveri. Minulle on ruvennut vasta aikuisiässä valkenemaan, miten paljon lapsuuden psyykkiseen kehitykseeni ja koko elämääni ihan työelämässä pärjäämistä myöten on vaikuttanut vihamielinen vanhempi sisar.

Isosisarus VOI olla enemmän vallankäyttäjä, sortaja ja riitapukari kuin mikään kaveri. Minulle on ruvennut vasta aikuisiässä valkenemaan, miten paljon lapsuuden psyykkiseen kehitykseeni ja koko elämääni ihan työelämässä pärjäämistä myöten on vaikuttanut vihamielinen vanhempi sisar.

varmaan ymmärrät äitisi tekemän vaikean ratkaisun tai ainakin tunnet myötätuntoa häntä kohtaan.

Eihän hän varmasti voi mitään mt-ongelmilleen, mutta voisi edes yrittää!

Koko suku on häntä auttanut ja elämä pyörinyt hänen ympärillään monta vuotta, mutta minulle on jo riittänyt.

Saanpahan kaiken perinnön itse, kun ei ole sisaruksia siitä tappelemassa.

että aivan sama vaikka olisin ollut ainoa lapsi... Nyt aikuisena on kyllä kiva kun on sisko, ei tämä ikäero enää tunnu missään. Veli on vielä niin nuori enkä ole koskaan asunut hänen kanssaan samassa osoitteessa, ettemme ole juurikaan tekemisissä. Ehkä sitten kun hänkin on aikuinen.

todellakaan haluaisi että lapseni jäisi ainoaksi lapseksi. minulla on 3 sisarusta ja kaikki ovat mulle todella rakkaita ja läheisiä. mitään ongelmia ei ole kenekään kanssa. olisi elämäni ollut todella tyhjää ilman heitä <3

joten uskon ap:n tyhjyyden tunteen. häneltä on puuttunu tosi tärkeä ihmissuhde ja sen hän olisi voinut saada jos äitinsä olisi päättänyt toisin

Mulla yksi veli. Ihan riittää, että kerran vuodessa ehkä tapaamme. Aiheutti käytöksellään ikävän nuoruuden mullekin, jota pakenin tärkeisiin kaverisuhteisiin. Oli painostavaa kotona monta vuotta.